Ystävälle

Iidan matkassa

Tuntuu todella onnelliselta. Ystävänpäivä lähti liikkeelle työpaikan kahvihuoneesta, jossa kollega oli askarrellut jokaiselle oman nimikoidun sydänkortin. Korteissa oli kaikista jokin hyvä asia. Sydän oli haljeta siitä ihanasta pienestä ajatuksesta, jonka hän oli tehnyt näkyväksi. Samassa muistin, että omat muistamiseni jäivät keittiön pöydälle. Ystävänpäiväkortitkin olin vaivoin saanut maanantaina postiin, joten ne saapunee keskiviikkona. Lapset vaihtelivat sydänkortteja, aikuiset suklaita ja yksi lapsi kysyi minulta, onko minulla ystäviä. Kerroin, että minullakin on ystäviä, oikeastaan montakin.

Minulla on ystäviä, jotka tuntevat minut ala-asteelta. Tapaamme säännöllisesti. He tuntevat minut niin hyvin, että se hämmästyttää. Heidän kanssaan ei tarvitse jännittää, voin olla täysin sitä mitä olen, sillä he tietävät minusta kaiken. Ihan kaiken. Siinä missä he ovat saaneet seurata minun elämääni, minä olen saanut seurata heidän. He ovat olleet niitä, jotka antavat nenäliinan, kun itkettää. He ovat niitä, jotka ovat tuoneet viinipullon, kun on aika juhlia. He tekevät minut tälläkin hetkellä todella ylpeäksi ja onnelliseksi. Saan toimia kaasona ensimmäisissä ala-astekaveripiirin häissä ja saan olla mukana jännittämässä ensimmäisen lapsen syntymää samaan kaveripiiriin. Heitä arvostan aivan erityisellä tavalla. Olen heidän sijastaan valinnut miehen aika monta kertaa. Välitettavasti mies on aina kadonnut, mutta he ovat pysyneet.

Sitten minulla on ystävä, joka vastaa aina kaikkiin viesteihin ihan heti, nopeammin kuin kukaan mies. Hän tykkää kaikista kuvistani ja postauksistani sekä katsoo kaikki snäppini. Hän linkittää kehittäviä artikkeleita ja hänen kanssaan tapaamme aina sunnuntaisin. Käymme läpi koko viikon tapahtumat ja tilitämme vuorotellen elämäämme. Elämme melko samanlaista elämäntilannetta, joten toistemme tuki on tärkeä. Me myös treenaamme yhdessä, josta ystävyyskin alkoi pari vuotta sitten. Hänen kanssaan voin aina puhua treenaamisesta ja ruokavaliosta, sillä hän ymmärtää mistä puhun. Lisäksi hän jakaa rakkauden raakakakkuihin ja hyvään kahviin.

Sitten minulla on oma "sinkkuporukkani", joista joku on aina sinkku ja joku aina seurustelee. Heille voi aina kertoa treffeistä ja kysyä apua miesongelmiin. He tietävät mitä tehdä, kun mies ei vastaa. He myös tietävät mikä auttaa, kun mies ei vastaa, raakasuklaa nimittäin. Monta kertaa olemme istuneet iltaa raakasuklaata syöden ja listaten tavoitteita parempaan elämään. Olemme myös nauraneet kippurassa ja kyyneleet valuen selatessamme toistemme tindereitä. Heihin voi luottaa parisuhde- ja sinkkuasioissa. Heistä joku on usein myös jollain dieetillä, joten he tietävät kaiken laihduttamisesta ja treenaamisesta. Eritoten he tietävät miten tehdä parasta raakasuklaata, jota kovasti arvostan. Lisäksi arvostan heitä siitä, että he jaksavat kuunnella selostukseni jokaisista treffeistäni ja analysoida saamiani viestejä.

Kun olin sanonut lapselle, että minulla on monta ystävää, hän toki kysyi kuka on paras kaikista. Täytyy sanoa, että olen onnellinen jokaisesta ystävästä elämäni varrella. Osa on ollut matkallani pitkää ja osa lyhyemmän aikaa. Jokaisella on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus ja rooli minun elämässäni ystävänäni kulloisenkin elämänvaiheen aikana. Parhaan ystäväni kuitenkin tunnistan siitä, että hänen kanssaan mikään ei koskaan muutu. Viime näkemisestäkin oli kulunut puoli vuotta, mutta heti nähdessämme aloimme iloisesti nauraa ja riensimme halamaan toisiamme. Sen jälkeen ei ollutkaan yhtään hiljaista hetkeä. Hänen viisautensa ja neuvonsa ovat korvaamattomia elämässäni. Hän vain aina tietää mitä kuuluu sanoa.

Sitten on monta ihanaa ystävää, jotka seuraavat minua somessa. He jaksavat kommentoida blogikirjoituksiani ja saavat minut jatkamaan kirjoittamista. He tykkäävät kuvistani ja kommentoivat niitä. He lähettävät tsemppi-viestejä ja kannustavat kommenteillaan. Heitä tapaan harvemmin, osaa en ole koskaan tavannut, mutta heidän olemassa olonsa on minulle merkittävää. Heidän kanssa viestittely ja heidän positiiviset kommenttinsa ovat saaneet minut iloiseksi monena päivänä.

Ystävyyttä on paljon erilaista. Sanoin töissä lapselle, että hänkin on minun ystäväni. Teen töitä ystävieni kanssa. Heidän kanssaan voin leikkiä ponia tai koiraa tai kiukutella eteisen lattialla, jos sille päälle sattuu. Lapsuuden ystävien kanssa jutellaan lapsista, häistä ja tulevasta. Sporttikaverin kanssa treenataan yhdessä ja sinkkukaverin kanssa käydään läpi jokaiset treffit.  Osan kanssa ollaan yhteydessä joka päivä ja osan kanssa taas pari kertaa vuodessa. Toisten kanssa yhteydenpito on jäänyt, mutta on monta ystävää, joiden kanssa se on teinivuosien jälkeen aloitettu aikuisempana uudelleen.

Ihanaa ystävänpäivää!

-Iida

Seuraathan blogia Instagramissa ja Snapchatissä iida.afeldt

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.