Ladataan...
Iidan matkassa

Mummoni tapaa aina lepuuttaa silmiään. Hän on tehnyt sitä niin kauan kuin muistan. Hän käy usein lounaan jälkeen sohvalle ja lepuuttaa silmiään. Tai niin hän aina minulle sanoi mutten lapsena koskaan uskonut. Inhosin hetkeä, jolloin mummo lepuutti silmiään, sillä silmien kiinni pitäminen tarkoitti sitä, että hän nukkuu. Ja sehän nyt ei sopinut, sillä halusin mummon huomion ja mummon nukkuminen tarkoitti sitä, että minulla oli tylsää ja juuri silloin tarvitsin häntä. Kävin jatkuvasti kysymässä "Nukutko sinä?" ja mummo vastasi lepuuttavansa silmiään.

Olen lukunut viimeaikoina Mindfulness kirjallisuutta ja käynyt ohjatussa meditaatiossa. Mieleeni juolahti mummon silmien leputus. Mummo on päivittäin viettänyt hetken itsekseen, sulkenut silmät ja unohtanut ajatukset, keskittynyt hetkeen. Tähän haluan itsekin pyrkiä. Haluan päivittäistä rauhoittumista, en halua elää vanhaksi, jotta minulla on viimein rauhallista ja kiireetöntä. Koen, että nykymaailmassa on parempi sanoa olevansa kiireinen. Se antaa tehokkaan kuvan ihmisestä, sellainen ihminen ehtii tehdä paljon ja saa paljon aikaan. Työmaailmasta kyseiden piirteiden arvostus varmasti on lähtöisin. Jos kysyy ystävän kuulumisia, vastaus tyypillisesti on: "ihan hyvää, kauhea kiire koko ajan" ja näin vastaan aina itsekin. Haluaisin kuitenkin vastata: " hyvää, ihanan rauhallista". Mielestäni kiire ei ole arvostettava ominaisuus, en ainakaan itse voi kiireessä hyvin. Omaa elämää voi muokata rauhallisemmaksi. Karsimalla turhat menot mutta myös silmiä lepuuttamalla. Päivittäin voi viettää hetken silmät kiinni ja antaa ajatuksille tauon. Jos on kiire, tiedosta kiireesi. Pyri löytämään rauhaa hengityksestä ja hengitä tietoisesti keskittyen.

Ihanaa perjantaita!

-Iida

 

Ladataan...

Ladataan...
Iidan matkassa

Ruohonjuureen on tullut myyntiin ihania uutuuksia. Niin vegaaniseen, raakaruokavalioon kuin paleoruokavalioonkin sopivia myslejä ja keksejä. Vegaanista, gluteenitonta, maidotonta raakaherkkua! Sain nämä jo jokin aika sitten testattavaksi. Tuotteet valmistava Raw Gorilla tulee Englannista ja tuotteet on tuotettu EU:ssa. Toinen uutuus tuote on Raw Original Crispies raakamysli ja toinen on Munchies raakakeksit. Myslillä saa mukavaa vaihtelua aamupalaan ja keksitkin menevät melko vaivattomasti alas aamukahvin kanssa!

Söin keksit heti, se kertoo jo mitä olen niistä mieltä! Mielestäni 40 gramman pakkaus oli liian pieni. Maistelemani keksit olivat maca-kaneli -keksejä. Myös raakakaakao-lucuma makua löytyy. Keksit oli huikean hyviä, kulkevat näppärästi mukana vaikka välipalana ja ovat terveelinen vaihtoehto myös lapselle.  Olen lähdössä huomenna matkalle ja näitä lähtee lentomatkalle evääksi. Mietin vain, että kuka näitä tuotteita koko ajan keksii, minulla on jo liian monta heikkoutta ja herkuttelulle ei näin näy loppua!

Ainesosat: Idätetty tattari, kuivattu taateli, idätetty auringonkukansiemen, kuivattu viikuna, rusina, manteli, maca-jauhe (5%), kaneli (0,4%). 100% luomua.

 

Ruohonjuurella on kahta Raw Gorilla myslimakua, testaamani Raw Original Crispies ja Raw Cacao Crispies. En juurikaan osta raakamyslejä, sillä en käytä maitopohjaisia jugurtteja enkä soijapohjaisiakaan, joten en tiedä mihin sitä mysliä laittaisin. Sellaisenaan sitä on mukava napsia, karkin sijaan tai käyttää murojen tapaan. Tässä myslissä kuitenkin tattari mielestäni maistuu jonkin verran. Tattari on melko voimakas maultaan, eikä kaikki siitä pidä. Kookos lieventää tattrin makua. Sellaisenaan en tästä myslistä niin pitänyt mutta puuron päällä tai kuvan kookosjugurtin kanssa kyllä! Että ei varmasti syömättä jää :) Ja pakkaus on ihana!

Ainesosat: Idätetty tattari (54%), kookoslastut (12%), kuivattu viikuna (12%), kookoskukkanektari (6%), lucuma -jauhe (5,8%), kaakaovoi (4,3%), cashewpähkinä (4%), kookosöljy (1,14%), maca -jauhe (0,6%), vaniljajauhe, merisuola.

 

Kookosjugurtti

yhdelle

 

1 tölkki kookosmaitoa (400ml)

2 maitohappobakteeria

0,5 tl vaniljajauhetta

1/2 sitruunan mehu

 

lisäksi haluamiasi marjoja ja/tai hedelmiä

 

Laita kookosmaito tölkki ylösalaisin jääkaappin yön ajaksi. Avaa purkki aamulla, jolloin raskas osa on heti näkyvillä. Kaavi se blenderiin ja ota kookosvesi talteen, voit käyttää sen myöhemmin smoothieen. Laita blenderiin sitruunamehu, vaniljajauhe ja kahden maitohappobakteeri kapselin sisältö. Lisää joukkoon haluamiasi marjoja ja hedelmiä. Omassa versiossani on vain vadelmia. Sekoita aineet blenderissä tai sauvasekoittimella kulhossa. Syö heti myslin kanssa.

 

Mukavaa loppuviikkoa!

-Iida

 

*tuotteet saatu Ruohonjuuresta

Ladataan...
Iidan matkassa

Tänään mennessäni kuntosalille, kirjautumislaitteen näyttö ilmoitti, että olen käynyt salilla 22 kertaa tässä kuussa. Ja  tänään on 25. tammikuuta eli ei huono! Joulun jälkeen alkoi todella hyvä treeni-into ja olen saanut sitä ylläpidettyä jo kriittisen tammikuun! Mikä itseäni on auttanut motivaation ylläpitämiseksi on tietysti hyvämieli, jonka siitä saan mutta myös tulokset. Salikamat on aina mukana töissä ja aika usein menen salille suoraan töistä. Toisinaan saatan jäädä bussista huomaamatta jo kotipysäkillä, sillä kotini on työpaikkani ja kuntosalini välissä. Niinä kertoina on usein liian kova nälkä, jolloin käyn kotona tekemässä smoothien ja lähden sitten. Myös kaverin kanssa yhteiset treenit motivoi ja on kiva jutella kuulumiset samalla! Ja hei, tietty uudet treeni vaatteet! Ne motivoi kyllä kummasti, varsinkin naisia :)

 

Viime vuoden haasteet, virheet ja vaikeudet ovat tuoneet tähän. Olen todella kiitollinen kaikesta tapahtuneesta. On hienoa olla tässä kohtaa elämää, vaikken olekaan vielä kokonainen ja täysin selvillä itsestäni. Viime tammikuussa en varmaan olisi uskonut, että käyn salilla kuudesti viikossa. En nimittäin koskaan ole ollut kovin liikunnallinen. Tottakai lapsena liikkuu paljon leikkiessään mutten harrastanut mitään urheilulajia. Kävin kerran viikossa tanssitunnilla. Inhosin koululiikuntaa erityisesti yläasteella ja koin olevani niin huono. En ollut koskaan se, joka oltaisiin ensimmäisenä valittu joukkueeseen. Olin myös ylipainoinen, joka toki vaikutti liikuntatunteihin. Ne ahdistavat jollain tapaa, sillä en kokenut itseäni hyväksi omassa kehossani ja olin epävarma.

Jo pikkutyttönä olin äidin mukana kuntosalilla. Pian kuitenkin äidinkin käynnit vähenivät kun perhe koko kasvoi seitsemään henkeen. Eipä siinä ollut aikaa itse liikkua tai pitää huolta lapsen liikkumisesta saati syömisestä. Tuntuu helpolta syyttää lapsuuteni ylipainosta vanhempiani, äitiä oikestaan, joka oli aina kotona. Aina oli tuoretta pullaa, vieraita kylässä ja herkkuja pöydässä. Helposti sai muutaman keksin vielä salaa sen jälkeen kuin äiti oli kieltänyt. Ja mummola oli lähellä, siellä oli pakastinarkku täynnä jäätelöä, jonka avaamista kukaan ei rajoittanut. Itkin usein äidille, että miksi olen näin lihava. Äiti sanoi, että olen sopiva ja hän rakastaa minua. Oma ulkonäkö kuitenki vaikutti koulumaailmassa ja hierarkiassa, en ollut koskaan se suosittu tyttö. Vasta seitsemäntoista vuotiaana innostuin tavoitteellisesta ja säännöllisestäliikunnasta, ja silloinkin pidin itseäni liian lihavana osallistumaan vanhojentansseihin, joten halusin laihduttaa.

Siitä meni vielä monta vuotta kun ymmärsin mistä todella oli kysymys. Voin huonosti ja vatsani oireili voimakkaasti syömääni ruokaan. Se pakotti minut muutamaan ruokavaliota. Oman sisäisen puheen muuttaminen ja itsetunnon rakentaminen ovat olleen avainasemassa parempaan hyvinvointiin. Kaksikymppisenä viimein osasin tarkastella itseäni ja mieltäni. Liikunta ja salilla käyminen tulivat mukaan vasta paljon myöhemmin. Olin ruokavalion avulla laihtunut 83 kilosta 63 kiloon. Olin aina ajatellut, että kuntosali ei ole minun juttu, sillä aiemmat kokemukset olivat aina tuottaneet pettymyksen, en ollut laihtunut. Luulen myös etten tiennyt mitä olisin tehnyt salilla ja nuorena oma keho oli vieras ja vähän väliä häpesin sitä. Ja kuntosali nyt ei ehkä ollut ihanteellinen ympäristö, koska saatoin pahoittaa mieleni verratessa itseäni muihin.

Nyt tammikuussa kun olen käynyt kuntosalilla 22 kertaa, en voisi oikeastaan olla tyytyväisempi. Ei haittaa jos helmikuussa tahti ei pysy. Kyse kun ei ole yksittäisestä kuukaudesta vaan koko elämästä, elämäntavasta. Olen muuttanut oman elämäntapani. Liikunta on nykyään voiman ja hyvän olon lähde. Olen myös kiitollinen siitä, että elämä on tuonut tähän ja olen saanut elää nuo kaikki vaiheet. Mikään ei ole niin hienoa kuin nyt jakaa omaa tietämystä ja hyvää oloa toisille innostaen heitä muuttamaan elämäntapojaan. Tottakai tavoitteet kasvaa ja tälläkin hetkellä haluaisin vielä enemmän. Joskus vain täytyy pysähtyä, tässä on hyvä ja rauhallinen olo. Malttamattomana jo odotan huomista treeniä!

 

-Iida

Pages