Ladataan...
Iidan matkassa

Kävimme ottamassa Eemin ensimmäiset studio-kuvat, kun hän oli kaksi viikkoa. Harmittaa vähän, että hän oli jo kaksi viikkoa vanha, eikä ihan vastasyntynyt. Mutta sairaalassa meni aikansa ja ekat kotipäivät oli sellaista sekasortoa, että olisi pää hajonnut, jos jonnekin olisi pitänyt vielä lähteä! Näidenkin kuvien taustalla oli äitini, jonka otin mukaan. Pelotti niin paljon, että mitä teen yksin studioissa, jos vauva huutaa ja kuvaaja katsoo. Kaikki meni kuitenkin todella hyvin ja lopuksi paikalle tuli vielä koko perheeni, minun siskot ja veljet. Otettiin ihania perhekuvia muistoksi siitä, että Eemi on syntynyt isoon perheeseen ja suuren rakkauden keskelle, jossa ei ole yksin.

Raskausaikana tein vertailua valokuuvajien suhteen. Alkuun vähän mietin, että aika turhaa ja kallista lystiä tuo raskaus- ja vauvakuvaus. Mutta vertailin hintoja ja valokuvaajien tyylejä. Päädyin Studio Cerelliin, koska pidän kuvaajan tyylistä ja hinta oli kohtuullinen. Ja nyt kuvia katsoessa olen todella iloinen, että nuo hetket tuli taltioitua tavalla, joka oli minulle tärkeä. Lisäksi Newborn-kuvauspäivänä minä ja äitini olimme molemmat tarpeettomia. Todella huomasi kuvaajan ammattitaidon vauvojen kuvaajana, sillä hän piti sylissä, siirteli hellästi ja olo oli todella turvallinen ja luottavainen hänen suhteen koko ajan. Alla joitakin kuvia kyseiseltä hetkeltä! 

Muutamassa kuvassa näkyy Eemin kasvot vähän paremmin. Moni on kysynyt linjaani näyttää lapsen kasvoja tunnistettavasti blogissa ja sosiaalisen median kanavissa. En haluaisi vetää mitään tiukkaa rajaa. Tilanne on hankala miettiä, sillä lapsi on iso osa elämää ja siinä läsnä. Sitten se on vielä niin mahdottoman söpökin, että tietysti sitä haluaisi ylpeänä äitinä esitellä omaa tekelettään. Kuvat on nykypäivää ja niitä on enemmän kuin koskaan. Ennen ne oli albumeissa kirjahyllyssä ja sukulaisille esiteltiin niitä kahvien kera. Kulttuuri on muuttunut valtavasti. Toisaalta kuvien julkaisussa on kyse myös lapsen oikeuksista ja lapsen turvallisuudesta. Tällä hetkellä olen ajatellut, että valokuvaajan ottamat kuvat, kuten newborn- kuvat tai syntymäpäiväkuvat yms., ovat kuvataidetta ja niiden julkaisemista pidän sopivana. Katsotaan miten asia muotoutuu ja mikä sitten lopulta tuntuu hyvältä. 

-Iida

KUVAT: ELINA CERELL / STUDIO CERELL

Ladataan...
Iidan matkassa

Nämä kuvat tulivat sopivasti viime hetkellä! Kävin odotusajan kuvauksissa Studio Cerellissä jo elokuun alussa. Siis tuo aika tuntuu olleen ikuisuus sitten. Johtuu varmaan siitä, että laskettu aikani meni jo ja odottelun viimeiset päivät tuntuvat oikeasti vuosilta. Joka aamu herään ja ajattelen, että ei hemmetti taas uusi aamu ja yhtenä ollaan. Tunnit kuluvat hitaasti, kaikki tekeminen on loppu, tylsyys on läsnä. 

Näiden kuvien saaminen viimein piristi kummasti! Vauvan kanssa menemme myös samaan paikkaan Newborn-kuvaukseen. Aloin suunnitella kuvaseinää olohuoneeseen, näistäkin joku sopii siihen ihan loistavasti. Lisäksi ajattelin taiteilla valokuvakirjan ja varmaan useampiakin. No ensin nyt yhden tästä odotuksesta ja ekoista hetkistä vauvan kanssa. Moni ystävä on alkanut tekemään valokuvakirjoja lapsen myötä. Itsellekin tulee tunne, että jotenkin se aika täytyy tallettaa ja pelkät kuvat puhelimessa ei riitä. Ja onhan niitä omasta lapsuudesta otettuja filmikuvia valokuva-albumeissa aivan ihana katsoa, joten sitä samaa haluaa jotenkin vaalia.  Harvoin enää tulee kuvia teetettyä ja tavallaan se on sääli, vaikka kuvia onkin enemmän kuin koskaan. 

Ihanaa sunnuntaita,

-Iida

 

 

Ladataan...
Iidan matkassa

Mikä onni, että ystävänä on näin taitava kuvaaja! Uimareissu voi päätyä mielettömäksi kuvataiteeksi. Viime aikoina olen valittanut valtavaa olotilaani ja huutanut raskaushehkun perään. Mutta näissä kuvissa tämä raskaus näyttää upealta. Tulee ihan sellainen olo, että vau, raskaus on sitten kaunista, naisellista ja seksikästä. Eivät ihmiset huijaakkaan, kun sanovat, että raskaana oleva nainen on upea, keho ehkä upeimmillaan silloin kuin koskaan.

Ehkä minäkin hehkun! Niinhän muut ovat sanoneet kohta jo yhdeksän kuukautta ja ihan viimeisillä viikoilla alan vasta uskoa. 

En ehkä olisi kyennyt tälläisiin kuviin ilman raskautta. Olisin pitänyt niitä joten liian seksuaalisina, vaikkei alastomuudessa sinällään ole mitään pahaa. Nyt kuitenkin kuvissa on jotain todella herkkää ja kaunista, sensuellia. Tykkään näistä vaan todella paljon. Ja parasta on se, että niiden kautta näkee itsensä ihan toisin. Raskaus onkin kaunista, vaikkei se ehkä joka hetki tunnu siltä.

Ollaan kuvaaja ystäväni Tiian kanssa myös todella hyvä tiimi. Kuvattavana on helppoa olla, koska tunnen hänet niin hyvin ja olemme kuvanneet jo monta vuotta. Ja toki se luottamus näkyy sitten lopputuloksessa. Kun Tiia lähetti nämä kuvat mulle, tuijottelin vain. Olenko se oikeasti minä! Suuammollani vain katson kuvia itsestäni, huokailen, kun ovat niin ihania jokainen, että on jo ihan mahdotonta välitä lempparia. Kuvittelin olevani mahani kanssa kuin valas hiekkarannalla, mutta kyllä nämä kertovat jostain ihan muusta. Kiitos Tiia, olet mahtava!

-Iida

KUVAT // Tiia Nyholm

Pages