Säälittävä syksy

IMG_7178.jpg

IMG_7152.JPG

IMG_7164.JPG

IMG_7192.jpg

IMG_7188.JPG

IMG_7190.JPG

IMG_7195.jpg

IMG_7205.JPG

IMG_7226.JPG

IMG_7225.JPG

IMG_7251.JPG

IMG_7255.JPG

IMG_7233.JPG

IMG_7260.jpg

IMG_7267.JPG

IMG_7138.jpg

IMG_7272.jpg

IMG_7275.JPG

IMG_7149.JPG

IMG_7269.JPG

IMG_7134.JPG

IMG_7278.jpg

Tapaamme viettää tosinaan viikonloppuja ja loma-aikoja Tirvan alueen vuokramökeillä, jotka ovat varustustasoltaan varsin hyviä – astianpesukoneet ja kaikki. Tosin mieheni mielestä niitä ei voi juuri varustelutasonsa vuoksi edes sanoa mökeiksi vaan ennemminkin loma-asunnoiksi. Ihme mökkipuristi! (Jaotteletteko te muuten mökkejä eri ”kasteihin” varustelutason tai muiden ominaisuuksien perusteella?) 

Suuntasimme kuluneena viikonloppuna Tirvaan vanhempieni ja veljieni kanssa ensimmäistä kertaa sitten kesän. Mies jäi reissumme ajaksi kotiin nauttimaan yksinolosta. Minä koetin lueskella matkan päällä edes vähän tenttikirjojani eteenpäin, lapsen touhutessa isovanhempiensa kanssa mustikkametsällä tai saunan lämmitysapulaisena.

Lähdin liikkeelle alun perin aika kiireellä, heti muutaman kouluhomman hoitamisen, Habitarevierailun ja verenluovutuksen jälkeen. Tavaroita oli hässäkkäpakkaamisen seurauksena mukana vain välttämättömimmät. Esimerkiksi lapsen lelut, kirjat ja aikuisten lautapelit puuttuivat kokonaan matkasta. Onneksi lapselle riitti puuhaa pihaleikeissä ja monet kriisit ennenkin pelastaneelta, Utin aakkosketjun huoltoasemalta löytyi pahvisia jäätelökippoja hiekkaleluiksi. 

Aikuiset ja teini-ikäiset viihdyttivät itseään juoksulenkkeilemällä ja pelaamalla tennistä sekä lautapelien korvikkeena Menolippua yhteispelinä puhelimelta. Lapsi puolestaan pääsi nauttimaan syksyisistä maisemista keräilemällä luonnon antimia, soutelemalla, saunomalla ja pulahtamalla useampaan otteeseen vilvoittavassa joessa. 

Jokainen uusi vuodenaika tuntuu tuovan lapselle lisää oivalluksia, kasvaahan käsityskykykin koko ajan. (Enkä tiedä, kuinka paljon hän oikeasti muistaa vaikkapa viime syksyn puuhista.) Välillä sitä arjen kiireissä unohtaa, miten paljon lapsen kanssa ihmettely antaa myös itselle. Sienien kasvaminen, puiden kaatumiseen johtavat syyt, vanhaan ämpäriin kotiutuneet ampiaiset, metsästä löytyvät kadonneet ilmapallot… Maailmassa on toden totta monta ihmeellistä asiaa, jotka kaipaavat selvityksiä ja loputtomasti selityksiä.

Räpsin yhdeltä lapsen ja ”ukin” kanssa tekemältämme lenkiltä kuvia muistoiksi. Niiden pohjalta voi sitten keskustella lapsen kanssa matkasta myöhemmin, kuten usein erinäisten reissujen jälkimainingeissa teemme. Kuutista on mukavaa selata kanssani kännykän kuvia, Facebookin kuva-albumeita ja erityisesti blogia, jossa kuvat soljuvat virtana menneisyyden suuntaan. Hän pyytää välillä pysäyttämään ja kertoo kuviin liittyviä juttuja, esittää tarkentavia kysymyksiä ja esittelee kuvien henkilöitä. 

Tässäpä teillekin valitut palat syksyisestä päiväkävelystä! Päivän tyyli-tunnistetta kantaa muuten lapsi eikä niinkään ”ukki”, joka on lähtenyt liikkeelle vähän #Momfie-henkisessä ulkoiluasukokonaisuudessa. Tyyli ennen kaikkea vai miten se menikään…

Otsikko viittaa Scandinavian Music Groupin samannimiseen kappaleeseen, jossa todetaan:
Tänään oli jälleen ihan liian lämmin, silloin kun tähän paistoi aurinko
se liimasi paidan märkänä ihoon, kuin jossain kaukana etelässä

Viikonloppu oli tosiaan, varsinkin iltapäivisin, yllättävän lämmin ja aurinkoinen ollakseen syyskuun puolenvälin viikonvaihde. Kuumaverisenä ja kestohikisenä harkitsin ohuen takkini heivaamista olalle useampaan otteeseen. Kenties säälittävä syksy, mutta sitäkin mainiompi ulkoilusää!

P.S. Jos ette ole seuranneet blogia sen elinkaaren alusta loppuun, vinkattakoon että muutamat ihan ihkaensimmäiset blogipostaukseni koskaan sattuvat olemaan ko. mökkialueelta ja ne löytyvät mm. täältä, täältä ja täältä. Naurattaa kyllä lukea noita juttuja! Uudempia Tirvajuttuja löytyy puolestaan, postausten siirtoa odotellessa, varastojemmastani. Olinkin unohtanut, miten hyviä kuvia harrastelija-yleisurheilusta saa ja miten pieni Kuutti olikaan toissakesänä. Kuluneen kesän Tirvapostaus ei sentään herättänyt nostalgiaa tai myötähäpeää. Nähtäväksi jää, miltä se näyttää vaikka kahden vuoden päästä!

Kommentit (8)
  1. Hih, kiva että sait tuon Toimitus-tykkää lätkän heti itselles niin siut on helpompi löytää! Se oli suurin murheeni tässä muutossa, että jos et saa sitä niin sit pitää aina erikseen ehtiä. Niin jajuujaa jottai blogilistoja ja muita olis mutta ko en oo ennen käyttäny niin en jaksa käyttää nyttenkään. Eri portaaleilla seikkailu on harrastukseni.

    Pointtina nyt siis se, että kiva kun olet Lilyssä, ja kiva että sait tuon leiman ja naamas tuonne alalaariin ja ööh jeeh jeeh

    1. Se on todella, todella kiva juttu! 🙂

  2. Ihanat värit siellä. Mä en ole vielä ainakaan huomannut täällä Turussa vielä syksyn värejä.

    1. Täällä kotipaikkakunnalla alkaa vaahterat vaihtaa väriä, mutta tuolla Kouvolan kupeessa oli kyllä enemmän syksyn värejä jo. Josko tänä vuonna saataisiin yhtä hieno ruska eteläisempäänkin Suomeen kuin viime vuonna?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *