#4: Kiire

Kuinka ollakaan, just nyt, kun sanaksi osui kiire, tuntuu, että blogin kirjoittaminen on siirtynyt ja siirtynyt muiden hommien edestä myöhemmäksi ja myöhemmäksi. Voisin siis sanoa, että on ollut kiireen tuntua. Päivät on täyttyneet koulusta niin hienosti, että kaiken sen lukemisen ja kirjoittamisen jälkeen ei vain ole enää ollut virtaa jatkaa näytön tuijottamista.

Kiireessä on itselläni erityisesti kyse paineen tunteesta. Silloin, kun on hyvä flow tekemisessä, ei tule katsoneeksi kelloa tai kalenterissa olevia deadlineja, vaan porskuttaa menemään ja asiat valmistuvat ajallaan. Mutta sitten, kun luovuus loistaa poissaolollaan ja listalla on paljon asioita, joita pitäisi saada tehtyä, alan usein miettiä, että milloin pitikään olla valmista, ja ehdinköhän saada parhaat tai edes riittävän hyvät oivallukset ennen sitä. Ja silloin alkaa paine hiipiä hartioille ja kiireen tuntu mieleen.

Parasta, mitä tuolloin voi tehdä, on pysähtyminen ja hengittäminen. Ottaa askeleen kauemmas ja katsoo kokonaisuutta. Yleensä viimeistään silloin kirjoittelen listoja tehtävistä asioista ja aloitan niiden tekemisen joko siitä, joka pitää olla ensinnä valmis, tai jos aikataulussa on sen suhteen vähän joustoa, siitä, joka on helpoin ja nopein tehdä pois. Jälkimmäisestä tykkään siksi, että kun saa ruksia listalta jonkin asian hoidetuksi, saa yleensä myös itselleen tunteen, että okei, kyllä tää tästä lähtee liikkeelle, lista lyhenee ja homma helpottuu. Ja niiden rutiininomaisten helppojen hommien aikana ajatukset työstää yleensä niitä hankalampia, enemmän ehkä luovuutta vaativia juttuja.

Kuulin joskus muutama vuosi sitten jonkun itseäni viisaamman sanovan, että hän poisti kiireen elämästään. Hänelle se tarkoitti käytännössä riittävän ajan varaamista siirtymisiin paikasta ja asiasta toiseen. Minä olen työstänyt tätä kiireasiaa sillä, että teen kalenteriin varauksia ja merkintöjä riittävän väljinä, jotta varmasti aikaa on varattu tarpeeksi, ja nykyään myös käytän sunnuntaisin hetken aikaa siihen, että suunnittelen tulevan viikkoni lukujärjestykseen jääkaapin oveen näkyville. Siihen merkitsen ensin kaikki kalenterissa olevat sovitut menot ja muut merkinnät ja niiden ympärille rakennan muut viikon asiat. Näin tiedän jo etukäteen, millaisia päiviä on luvassa ja niihin on helpompi asennoitua.

Mutta ehkä tärkein: usein he, jotka eniten puhuvat siitä, että on (koko ajan) kiire, tekevät asioita vähiten tehokkaasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti.

Outi

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *