Aamutreenauksen hyviä puolia.

ite_treenasin.png

(Olen dramatiikan vuoksi karkeasti liioitellut sekä treenipainoja että reisilihaksiani tässä kuvassa)
Muut ihmiset salilla ovat yleensä mummoja. Mummot tunnetusti viihtyvät lähentäjä-loitontaja-no-good-vipstaakeissa ET-lehteä rauhallisesti silmäillen. Ruuhka siis kerrankin pistemäisesti oikeassa paikassa.

Voi kokeilla, kuinka monta kertaa saa ”huomaamattomasti ja ohimennen” upotettua työpaikkakeskusteluihin sivulauseen ”itsehän olin kyykkytreenissä jo ennen kahdeksaa”. Aika monta. Helposti.

Henkilökohtainen ja varsin tuskanhikinen this-is-Sparta-fiilistely väsyneenä ja nälkäisenä.

(Ja oikeastihan se ensimmäisenä aamulla urheilu on ihan hemmetin kamalaa.)

Kommentit (8)
  1. Jenniii (olipas iitä), tuttu tunne, vaikka treenitaukoa olisi vaan viikko 😀 Kyllä, liikunnan riemua tosiaan, ensin sattuu treenatessa ja sitten treenin jälkeen.

    Joanna, niinpäs olikin, yhtä suurta ihanaa perhettä ja silleen 😀

    sanu, kyllä. Ja jokapaikassa muuallakin.

    Naana, cheers, määkin kyllä taidan vähän rakastaa mun aivoja, muutenhan mun päässä ois pelkkää pisiä  🙂

  2. No nyt kyllä turskahti sunnuntain päiväkahvi nenästä. xD Tiiti, mä rakastan sun aivojas (ja niistä suoltuvaa neroutta).

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *