Currently (kenties Pietari ja ooppera piristivät)

Journey on viettänyt viime aikoina ex tempore -kesälomaa. Olen ollut omissa, tahmeissa ajatuksissani. Ja koska arki on ollut suoraan sanottuna aikamoista rämpimistä (mikä siinä onkaan, että ns. huonot uutiset tulevat miltei aina ryppäinä), eikä minulla ole ollut oikein minkäänlaista (kaunista) sanottavaa.

Pakenin tahmeutta pariksi päiväksi Pietariin ajatuksenani vierailla palatseissa ja käydä oopperassa. Tahmeaa on vieläkin, muta olihan se piristävää viettää aikaa lempikaupungissani ja nauttia yksinolosta.

Vaikka ripaus barokkia – oli kyse sitten arkkitehtuurista tai musiikista – aina piristää, jouduin myös toteamaan, ettei itseään pääse matkustamallakaan pakoon. Ehei, ei vaikka kävelisi kahden päivän aikana yli 50 km (jep…en tiedä miten siinä kävi niin) ja vaikka kuinka yrittäisi keskittää kaiken energiansa kulttuurin nauttimiseen.

Nyt olen Savonlinnassa. Eilinen La Scala -konsertti oli todella upea (ja olo on nyt onneksi edes vähän vähemmän tahmea). Linnassa taputettiin (ja tömisteltiin – Oopperajuhlien klassikko) varmaankin noin viidentoista minuutin ajan. Ihmisten hurmio oli jotenkin niin koskettavaa ja ilahduttavan epäsuomalaista. Ja kai se hurmiokin minua muistutti siitä, että paremmat ajat ovat edessä päin…

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *