20 asiaa museoista

1. Sanan museo etymologiasta sen verran, että sana tulee kreikankielisestä sanasta mouseion, joka alun perin tarkoitti muusien, eli taiteiden ja tieteiden jumalattarien, pyhättöä.

2. Moderni museo juontaa juurensa valistukseen, mutta eräänlainen museon prototyyppi syntyi jo renessanssin aikaan Italiassa; cabinet de curiosités, eli kuriositeettikabinetti.

3. Suomen vanhin taidemuseo on Cygnaeuksen galleria, joka avattiin 1882. Museo ei valitettavasti ole tällä hetkellä toiminnassa. Ateneum avattiin vuonna 1888 ja Kansallismuseo, joskin nimellä Valtion Historiallinen museo, perustettiin vuonna 1893. Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema Kansallismuseo puolestaan avattiin vuonna 1916.

4. Vuoden 2018 vierailluin museo oli Pariisin Louvre 10.2 miljoonalla vierailijallaan. Kakkossijalla on Kiinan kansallismuseo kahdeksalla miljoonalla vierailijallaan. New Yorkin Metissa puolestaan kävi vuonna 2018 vajaa seitsemän miljoonaa vierailijaa.

5.Louve on pinta-alaltaan maailman suurin museo. Smithsonianilla on puolestaan maailman suurin esinekokoelma, noin 156 miljoonaa objektia. Eremitaašilla sen sijaan on maailman suurin maalaustaiteen kokoelma.

6. Museologisesti innovatiiviset museot eivät ole välttämättä maailman tunnetuimpia museoita. Siinä missä Louvre, Eremitaaši ja British Museum pitävät sisällään mittaamattoman arvokkaita teoksia ja esineitä ja ovat todella tunnettuja, voivat ne usein olla kokojensa ja vanhojen toimintatapojensa vankeja. New Yorkin Met oli entisen, poikkeuksellisen innovatiivisen, johtajansa kanssa poikkeus. Thomas P. Campbellin johdolla Met oli kenties innovatiivisin ”suuri” museo.

7. Museologisesti innovatiivisia ja museoyhteisössä ”ihailtuja” museoita ovat esimerkiksi Eindhovenin Van Abbemuseum ja Santa Cruz Museum of Art and History.

8. Museoihin ja museotyöhön liittyy useita mielenkiintoisia ristiriitoja. Tutkimustyö ja näyttelyiden tuottaminen kestää useita, joskus jopa kymmeniä vuosia. Samaan aikaan nykymaailmassa vaaditaan kuitenkin myös nopeaa reakointia ja vastauksia. Museoilla on aina omat yhteisönsä, joille työtä on alun perin tehty ja tuotettu. Samaan aikaan suurin osa monien suurten museoiden yleisöstä on turisteja. Museoiden täytyykin löytää tapoja olla relevantteja vanhoille yhteisöilleen mutta myös uusille vierailijoille. Museot ovat tieto-organisaatioita, eräänlaisia sivistyksen ja humaaniuden kehtoja. Samaan aikaan monet museot ovat myös todella hitaasti muuttuvia ja välillä kykenemättömiä keskustelemaan omasta, usein ongelmallisesta, instituutiohistoriastaan.

9. Ottaen huomioon, ettei museoissa ole mitään ”luonnollista”, museoinstituutiot ovat muuttuneet hämmästyttävän vähän sitten 1800-luvun lopun ja 1900-luvun. Tämä on eritoten nähtävissä vanhoissa eurooppalaisissa tai eurooppalaista mallia noudattavissa taidemuseoissa.

10. Erityisesti maailman ”huippumuseot” (pardon uusliberalistinen jargonini) ovat todella hierarkisia työpaikkoja. Nouseminen kuraattoriksi (Suomessa puhutaan yleensä intendenteistä ja amanuensseista) on usein pitkä ja kivinen tie.

11. On olemassa kaikenlaisia museoita: esimerkiksi kansallisia, paikallisia, julkisia, yksityisiä, yhtiöiden omistamia, erikoismuseoita, taidemuseoita, tieteellisiä ja historiallisia.

12. Yksi tämän hetken merkittävimmistä globaaleista trendeistä on yksityisten nykytaiteen museoiden nousu. Yli 70 prosenttia yksityisistä taidemuseoista on perustettu vuoden 2000 jälkeen.

13. Eritoten luksusbrändit ovat perustaneet viime vuosina varsin merkittäviä taidemuseoita. Kuuluisimmat ovat Fondation Louis Vuitton ja Fondazione Prada.

14. 2000-luvulla ns. blockbuster-näyttelyt ovat puhuttaneet taidekenttää. Tehdäänkö museotyötä eurot edellä vai onko hyvä, että instituutiot tuottavat puhuttelevimpia näyttelyitä?

15. Toinen suuria tunteita herättänyt aihe on ollut muotinäyttelyiden järjestäminen taidemuseokontekstissa. New Yorkin Guggenheimin järjestämä Giorgio Armani -näyttely kohautti museomaailmaa, sillä ennen näyttelyä herra Armani oli tehnyt museolle merkittävän lahjoituksen.

16. Museoala mielletään naisvaltaiseksi, mutta johtavissa asemissa on yleensä enemmän miehiä. Amerikkalaisissa taidemuseoissa, esimerkiksi, naisia on museonjohtajista 48%.

17. Samassa tutkimuksessa todettiin, että mies- ja naisjohtajat eivät tienaa saman verran. Naisen dollari on 73 senttiä.

18. Museoilla on edessään monta mielenkiintoista debattia, jotka toivottavasti selventävät myös niiden olemassaolon syitä. Ovat museot ihmisille vai esineille?

19. Jatkuuko kolonialististen tai varastettujen esineiden palautus?

20. Mikä rooli teknologialla on tulevaisuuden museoissa? Pystyykö se vaikuttamaan käsitykseemme – ja toisaalta tarpeisiimme – liittyen aitoihin objekteihin?

Kuvissa Pariisin Louvre ja Musée Jacquemart-André.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *