Ladataan...
journey

Suunnittelen matkaa Pietariin ja suunnitelmistani inspiroituneena halusin vielä kerran kirjoittaa lempipaikoistani kaupungissa. Ja muutenkin...Pietarin ajattelu saa minut aina hyvälle tuulelle (hehhe, kunpa olisin ollut tällä tuulella Pietarissa asuessani viime keväänä). 

Venäläisen taiteen museo

Mikäli Eremitaaši on jo nähty tai kaipaa pienempää museota, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan Venäläisen taiteen museoon. Museo sijaitsee Carlo Rossin piirrustusten perusteella vuosina 1819-1825 rakennetussa Mihailin palatsissa, joka alun perin rakennettiin Paavali I:n nuorimmalle pojalle suuriruhtinas Mihailille. Taiteiden aukion puolelta voi ihailla palatsin julkisivua koristavia korinttilaisia pilareita ja leijonapatsaita. Museo avattiin yleisölle vuonna 1898, jolloin sen nimi oli vielä Aleksanteri III:n keisarillinen venäläisen taiteen museo.

Museon perusnäyttely esittelee venäläistä taidetta varhaisesta ikonitaiteesta tämän päivän nykytaiteeseen. Näyttelyssä on esimerkiksi Andrei Rubljovin ikoneja 1400-luvulta, mm. todella tunnetut Pyhä Kolminaisuus ja Apostolit Pietari ja Paavali, muotokuvamaalareiden Ivan Nikitinin, Andrei Matvejevin, Fjodor Rokotovin, Dmitri Levitskin ja Vladimir Borovikovskin töitä, Aleksandr Ivanovin 1800-luvun puolenvälin uskonnollisaiheisia maalauksia, sekä Karl Brüllowin, Ivan Aivazovskin, Pavel Fedotovin, Ilja Repinin ja Isak Levitanin tarkkasilmäisiä kuvauksia. Mukana ovat myös modernit mestarit Mihail Vrubel, Mark Chagall, Vasili Kandinski, Kazimir Malevitš ja Pavel Filonov. Vaikka museo ei ole toimintatavoiltaan erityisen moderni vaan edustaa vanhaa eurooppalaista koulukuntaa, on sen harmonia vertaansa vailla. Ja pysyvä näyttely on erinomainen johdatus venäläiseen taiteeseen. 

Pietarin moskeija

Yksi lempirakennuksistani Pietarissa on Poliittisen historian museon vieressä sijaitseva todella kaunis moskeija. Pietarin vanhin (ja ainoa?) moskeija on rakennettu harmaasta graniitista. Sen suuri kupoli on kauniin vaaleansininen, kun taas minareetit ovat teräsbetonia. Moskeija on koristeltu turkoosinsinisellä, keltaisella ja vihreällä. Se muistuttaa Keski-Aasian moskeijoja, erityisesti Samarkandin Gur-e-Amir-mausoleumia, mutta arkkitehtuurissa on myös piirteitä pietarilaisesta jugendista. 

Moskeija alettiin rakentamaan vasta Aleksanteri III:n hallitsijakaudella, vaikka tataareja asui Pietarissa jo 1700-luvulta lähtien, ja moskeija valmistui vuonna 1910 Nikolai II ollessa vallassa. 

Pyhän Isidorin kirkko

Marttyyri Isidor Jurjevilaiselle eli Tarttolaiselle pyhitetyssä kirkossa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, jos verrataan Pietarin muihin upeisiin basilikoihin, mutta kaunis ja sievä vihreäkupolinen kirkko on mielestäni jotenkin sympaattinen. Se myös muistuttaa entisistä hoodeistani. Arkkitehti A. A. Poleštšukin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1907. Kirkko suljettiin vuonna 1935 ja se otettiin uudestaan käyttöön vuonna 1994. 

Pyhän Kolminaisuuden katedraali

Vasili Stasovin suunnittelema komea kirkko valmistui vuonna 1835 ja se edustaa myöhäistä empiretyyliä. Dostojevski-fanina kiinnostui kirkosta kuultuani, että Dostojevski meni naimisiin kirkossa vuonna 1867 toisen vaimonsa, Anna Dostojevskajan kanssa. 

Gribojedovin kanava

Pietarin kaunein kanava (ja kyllä, olen täysin puolueellinen, sillä kyseessä on myös minun entinen kotikanavani). Gribojedovin eli entiseltä nimeltään Katariinan kanava sai nimensä keisarinna Katariina Suurelta vuonna 1767. Vuonna 1923 se nimettiin uudestaan Gribojedovin kanavaksi. Kanavan kulmilla ovat asuneet mm. Nikolai Gogol, Mili Balakirev ja Dostojevski. Erinomaista seutua kulttuuribongaukseen siis ja minun mielestäni kauneinta ja idyllisintä Pietaria. 

Filharmonikoiden konsertti

Pietari on erinomainen kaupunki konsertti- ja oopperaelämyksiin, sillä kaupunki on pullollaan korkeatasoisia esityksiä. Mikäli vain tulee tilaisuus, ei kannata jättää menemättä Filharmonikoiden konserttiin. Suurella salilla on erityinen merkityksensä pietarilaisille, sillä siellä ovat soittaneet esimerkiksi Wagner, Sibelius, Tšaikovski, Debussy, Liszt ja Šostakovitš. Perinteen mukaan syyssesonki avataan aina Šostakovitšin Leningrad-sinfonialla, eli seitsemännellä sinfonialla. 

--

I <3 SPB.

Ladataan...
journey

1. Tsaari Pietari Suuren vuonna 1703 perustama Pietari oli Venäjän pääkaupunki vuodesta 1712 vuoteen 1918. Tänä päivä kaupunki on viehättävä sekoitus barokkia, uusklassismia ja neuvostoarkkitehtuuria, joskin kaupungin keskustassa jälkimmäinen ei todellakaan dominoi. 

2. Eurooppalaisista suurkaupungeista Pietari muistuttaa eniten Amsterdamia, joka oli myös Pietari Suuren lempikaupunki. Vesi on Pietarissa kaikkialla läsnä. Kaupungissa onkin pitkälti yli 300 siltaa. Mielestäni kauneimpia siltoja ovat Pankkisilta, Lomonosovinsilta, Leijonasilta ja Bolšeohtinski-silta. Kaupunki on myös tunnettu joistaan. Neva, Moika, Fontanka, Gribojedovin kanava ja Krjukovin kanava, näin muutaman mainitakseni, ovat hurmaavia. 

3. Pietarissa on myös ihastuttavia puistoja. Romanttinen Kesäpuisto on suosikkini, jonne kannattaa mennä alkuillasta, tunti pari ennen auringonlaskua. Pietari Suuri perusti puiston vuonna 1704 ja sen vieressä sijaitsee samaisen tsaarin kesäpalatsi. 

4. Pietari on palatsien kaupunki. Andrei Stakenschneiderin suunnittelema ja vuonna 1846 valmistunut Beloselski-Belozerskien palatsi hurmaa Nevskillä. 

5. Toinen hulppea palatsi on Paavali I:n rakennuttama Mikaelinlinna. Puhumattakaan tietysti Talvipalatsista, Tsarskoje Selosta tai PietarhovistaJusupovin palatsi Moikan rannalla on myös mielenkiintoinen nähtävyys. 

6. Pietarin museoskene on kenties aavistuksen vanhanaikainen. EremitaašiVenäläisen taiteen museo ja Kunstkamera ovat toki erinomaisia ja vierailun arvoisia museoita, mutta museologisesti vähän perinteisiä. Kokoelmiltaan nämä museot ovat kuitenkin ensiluokkaisia ja niissä soisi jokaisen vierailevan. Kaupungissa on myös joukko hurjan suloisia kotimuseoita, esimerkiksi Anna Ahmatovan kotimuseoNabokov-museoDostojevskin kotimuseo ja Rimski-Korsakovin kotimuseo.

7. Kaupungin ainoa modernin ja nykytaiteen museo Erarta on mielenkiintoinen paikka. Ei tietenkään verrattavissa Tateen tai New Yorkin New Museumiin, mutta kaikin puolin mainio museo, jossa voi tutustua venäläisen nykytaiteen kehitykseen. 

8. Iisakin kirkkoa kannattaa ihastella aina tilaisuuden tullen. 101,5 metrin korkeuteen kohoava kirkko on helppo bongata. Auguste de Montferrandin suunnitteleman kirkon vieressä on muuten legendaarinen Astoria-hotelli, jonka iltapäivätee on erinomainen. 

9. Iisakin kirkon kupoliin kiipeäminen on hauska aktiviteetti ja näkymä Pietariin on hieno. 

10. Pietarissa kannattaa ehdottomasti mennä veneajelulle. Itse pidän enemmän ajeluista Fontakalla, Moikalla ja Gribojedovilla seilaamisesta kuin Neva-ajeluista, koska mielestäni maisemat pikkukanavilla ovat kauniimpia, mutta nämä ovat tietysti makukysymyksiä.

11. Kaupungin herkullisimmat cocktailit ovat Bar 812:ssa. Löysin baarin vuonna 2013 ja se on ollut siitä lähtien suosikkini. Käsi sydämellä totean, että kyseessä on ehdottomasti myös yksi maailman parhaimmista baareista (vaikka miljöö onkin vähän blaah). 

12. Ei ole matkaa Pietariin ilman georgialaista ruokaa...

13. ...puhumattakaan georgialaisesta viinistä. Georgialaiset suosikkiraflani ovat Khachapuri i VinoKakha BarKhochu Kharcho ja ChaCha. Kahteen ensimmäiseen kannattaa tehdä varaus, mikäli kyseessä on viikonloppu. 

14. Pietari on myös kirkkojen kaupunki. Iisakinkirkon lisäksi Kristuksen Ylösnousemuksen kirkko eli Kirkko veren päällä eli Verikirkko hurmaa traagisesta historiastaan huolimatta. Kirkkoa vastapäätä on muuten maino jazzklubi. 

15. Smolenskin hautausmaa on yksi lempipaikoistani Pietarissa. Vuonna 1756 perustettu hautausmaa on pietarilaisille tärkeä Ksenia pietarilaisen vuoksi. Perimätiedon mukaan Ksenia eli 1700-luvun alkuvuosikymmenillä. Miehensä kuoltuaan Ksenia omistautui uskolleen ja hänestä tuli houkka, jurodivija. Vuosien saatossa Ksenian arvostus nousi ja tieto hänen hengellisistä kyvyistään levisi, Ksenian sanotaan esimerkiksi ennustaneen Katariina Suuren kuoleman. Nyt Ksenia tunnetaan eritoten työtä, asuntoa ja aviopuolisoa etsivien esirukoilijana ja auttajana. Ksenian haudan päälle on rakennettu kappeli, joka on pietarilaisten rakastettu pyhiinvaelluspaikka. 

16. Smolenskin hautausmaa on todella metsämäinen. Siistimpi hautausmaa on Tihvinän hautausmaa, jossa lepäävät esimerkiksi Borodin, Tšaikovski, Rubinstein, Dostojevski ja Kramskoi. 

17. Parasta Pietarissa on kuitenkin päämäärätön vaeltelu. Omat suosikkinaapurustoni ovat Heinätori (Dostojevskin hengessä...) ja Koivusaari.

18. Gribojedovin kanavaa idyllisempää maisemaa on Pietarista hankala löytää. 

19. Yksi erinomainen aktiviteetti onkin kävellä Gribojedovin kanavaa pitkin Pyhän Nikolaoksen merikatedraalilta aina Kesäpuiston hoodeille. 

20. Ilta- ja yö-Pietari on tietysti oma lukunsa. Voi ihailla yöllä avautuvia siltoja Nevan varrella, nauttia valkeista öistä tai hipata teknobileissä.

SPB, you are magic...

Ladataan...
journey

Kesäkuu 2018

Astuminen Palatsiaukiolta Talvipalatsin sisäpihalle on aina yhtä taianomainen hetki. Katastrofaalisen huonotkin aamut ovat vähemmän surkeita Bartolomeo Francesco Rastrellin suunnitteleman barokkipalatsin loisteessa. Turkoosiin vivahtavan vaaleanvihreä Talvipalatsi kultavalkoisine koristeineen seisoo ylväästi Nevan rannalla. Valkeat pilasterit ja katonharjalla seisovat pronssiset veistokset ja maljat luovat juhlavan tunnelman. Minä sipsuttelen palatsin sisäpihalle yleensä kovin arkisesti iso take away -kahvikuppi kädessä kiiruhtaen kohti kellarissa sijaitsevaa toimistoani. 

Yhtä maailman merkittävimmistä museoista ei voi olla huomaamatta lähestyi sitä sitten Palatsiaukiolta tai Nevan puolelta. Palatsirantakadun panoraama poikkeaa tosin merkittävästi Palatsiaukion näkymästä. Siinä missä Palatsiaukiolla ollessa tunnelma on ennen kaikkea juhlallinen, Palatsirantakadun puolelta voi havannoida Talvipalatsin vieressä olevia kolmea rakennusta, jotka yhdessä Talvipalatsin ja Uuden Eremitaašin kanssa kuuluvat Eremitaašin museokokonaisuuteen. Kontrasti Pienen, Vanhan, Eremitaašin teatterin ja Talvipalatsin välillä on melkoinen, mutta kuvastaa hyvin koko Pietarin historiallista keskustaa: hienostunut dialogi barokin ja uusklassismin välillä.

Juri Feltenin ja Jean Baptiste Vallin de la Mothen suunnittelema Pieni Eremitaaši rakennettiin, jotta Katariina Suuri voisi tavata rakastajiaan rauhassa. Niin ikään Feltenin käsialaa oleva Vanha Eremitaaši valmistui sen sijaan keisarinnan taidekokoelmaa varten. Eremitaašin teatteri valmistui Katariina Suuren yksityisteatteriksi ja sen suunnitteli Giacomo Quarenghi. Uusi Eremitaaši puolestaan on Nikolai I:n perintöä. Leo von Klenzen suunnittelema rakennus valmistui tsaariperheen paisuneelle taide- ja kulttuurihistoriallisten esineiden yksityiskokoelmalle. 

Eremitaašin taidekokoelman sai alkunsa vuonna 1764, jolloin Katariina Suuri lähetti suurlähettiläs V. S. Dolgorukin ostamaan 225 hollantilaisen ja flaamilaisen taulun kokoelman Berliinistä. Vuonna 1769 hankittiin toinen, 600 taulua käsittävä, kokoelma. 1800-luvulla Eremitaašin kokoelma kasvoi merkittävästi mm. arkeologisilla löydöillä. Ensimmäinen yleisölle avoin museo, tarkemmin sanottuna Uusi Eremitaaši, avattiin vuonna 1852. Vallankumousten jälkeen Eremitaašia täydennettiin esimerkiksi Jusupovien, Stroganovien, Šeremetevien ja Šuvalovien merkittävillä kokoelmilla. 

Tänä päivänä museon kokoelmassa on yli kolme miljoonaa esinettä Kivikaudelta nykypäivään mukaan lukien esihistoriallista ja itämaista taidetta, länsieurooppalaisia maalauksia ja aseita sekä haarniskoita. 

Vetovoimisia huoneita Eremitaašissa ovat esimerkiksi Aleksandr Brüllow'n suunnittelema Malakiittisali, jossa Nikolai I:n ja Nikolai II:n puoliso, kummatkin nimeltään Aleksandra Fjodorovna, pitivä salonkiaan, Jordanin tai suurlähettiläiden portaatRaphaelin loggiat ja Paviljonkisali

Eremitaaši on Venäjän hallitsijoiden, aikakausien ja historian tuotos. Samanaikaisesti museon identiteetti pohjautuu vahvasti oletukseen, että museossa voi kokea miltei koko maailman. Hyväksyimmepä "universaalin" museon ideaa tai emme, se on vahvasti läsnä Eremitaašissa. 

Minun Eremitaašini on töihin liittyvien attribuuttien lisäksi historian kerrostumia ja arkkitehtuurin ja museoesineiden herkkää vuoropuhelua, jota voi mielestäni parhaiten astia nimenomaan näissä vanhoissa, monimutkaisissa rakenteissa ja instituutioissa eikä niinkään white cube -gallerioissa. 

Tunteeni Eremitaašia kohtaan kulminoituvat niihin muutamaan huoneeseen, joihin pakenen aina tilaisuuden tullen. On upea ja rauhallinen Kahdenkymmenen pylvään sali, joka toistaa antiikkitemppelin sisustusta. Salin sisätila on jaettu kolmeen osaan kahdella serdibolin graniitista valmistetuilla joonialaisten pylväiden rivillä. Kuljen salin läpi joka päivä lounaalle ja tunnen oloni turvalliseksi. On häikäisevä Yrjönsali eli Ivan Stasovin suunnittelema suuri valtaistuinsali, joka on mielestäni kertakaikkisen pysäyttävä. Muistan sen hyvin lukion historiantunneilta. Täällä Nikolai II avasi duuman vuonna 1906. Tunnen outoa nostalgiaa koko salia kohtaan, vaikken ole ollenkaan varma, voiko ihminen olla nostalginen ajasta, jolloin ei ollut vielä edes olemassa. On myös melankolinen ja äärimmäisen ylellinen Paviljonkisali, jossa yhdistyvät uusklassiset, renenssassityyliset ja itämaiset arkkitehtoniset motiivit. Stakenschneiderin suunnittelemaa huonetta koristavat mosaiikkilattia ja upeat parketit, sekä 28 kauniisti kimaltelevaa kristallikattokruunua. Siellä on myös Prinssi Potjomkinin vuonna 1780 ostama riikinkukkokello. Paviljonkisali on niin upea, että minua heikottaa. En pysty käsittämään, kuinka Stakenschneider on luonut näin upean tilan. 

Työskentely yhdessä maailman suurimmissa ja merkittävimmässä museossa on taianomaista, mutta työskentely arvostetussa venäläisessä kulttuuri-instituutiossa ei ole helppoa. Viikkopalaverissa istuessani toivon usein olevani missä tahansa muualla. Toisaalta reittini toimistosta kanttiiniin on niin kaunis, että liikutun yleensä useamman kerran viikossa. Olo on erityisen hauras Jupiter-galleriassa, jossa on Antiikin Rooman aikaisia patsaita. Ei ole kauniimpaa paikkaa, kun kevätvalo paistaa yläikkunoista ja saa koko salin hehkumaan. Valitettavasti koko Eremitaašin suosikkigalleriani, Stakenschneiderin suunnittelma upea galleria 207, italialaista taidetta 1200-1400-luvuilta, on todella lähellä huippusuosittua da Vinci -huonetta. Galleriassa 214 oleva Madonna-kaaos saa minut huonovointiseksi ja joka päivä epäilevämmäksi ihmiskunnan kyvykkyydestä järkevään käytökseen. Harras toiveeni on, että museo kieltäisi valokuvauksen ja keskittyisi opettamaan vieraita katsomaan. Ajateltuani näitä ajatuksia tunnen kuitenkin sydäntä pistävää syyllisyyttä: on melkoinen luksusongelma, että museossa on ruuhkaa.

Eremitaaši ja meidän välinen suhteemme on täynnä ristiriitoja. Eremitaaši esittelee mittaamattoman arvokkaita teoksia ja objekteja ja koko museo on todella näyttävä, täynnä kimalletta ja säkenöintiä. Tämä itsessään ei ole ongelmallista, mutta universaalin museon kontekstissa, jonka perusoletus on siis, että museo esittelee ihmiskunnan historiaa, siitä tulee problemaattista, sillä maailmanhistoria on täynnä kurjuutta ja kärsimystä, joka tietysti on Eremitaašissa aika poissaolevaa. Kultakoristeiden ja marmorin kääntöpuolella olevat maaorjien ja sotavankien surulliset kohtalot eivät, luonnollisestikaan, ole museon keskiössä. 

Nautin myös suunnattomasti Eremitaašin tuomasta pienuuden ja mitättömyyden tunteesta, mutta tiedän, että ammatillisesti ajateltuna se ei ole museon päämäärä. 

Tästä kaikesta huolimatta rakastan kävellä näillä käytävillä, tuskailla turistimassojen keskellä, liikuttua matkalla lounaalle ja havahtua ajatukseen, että minä kävelen samoja käytäviä kuin Katariina Suuri ja Aleksanteri II aikoinaan. Rakastan ajatusta, että minä olen osa juuri tätä instituutiota, jolla on yksi maailman merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista esine- ja taidekokoelmista ja jonka historia ja nykyisyys ovat niin kaoottisen kompleksisia, että niiden selvittämiseen menee vielä monta museologisukupolvea. 

Ladataan...
journey

YLEISTÄ 

Tsaari Pietari Suuren vuonna 1703 perustama Pietari on mielestäni yksi maailman kauneimmista kaupungeista ja ehdottomasti vierailemisen arvoinen. Eurooppalaiseksi suurkaupungiksi Pietari on varsin nuori, mutta sitäkin ihastuttavampi. Siltoineen ja jokineen se muistuttaa paljon Amsterdamia. Tämä ei suinkaan ole sattumaa, sillä Pietari Suuri oli perin ihastunut Amsterdamiin ja halusi Pietarista Amsterdamin kaltaisen kaupungin kanaaleineen. Funny fact: Pietarin ensimmäinen nimi, Sankt Pieterburg, eli Pyhän Pietarin linna, oli hollanninkielinen. 

Pietarin pramea ja mahtipontinen keskusta on viehättävä sekoitus barokkia ja uusklassismia. Kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet joukko eurooppalaisia arkkitehtia kuten Jean-Baptiste Le Blond, Domenico Trezzini, Francesco Bartolomeo Rastrelli, Antonio Rinaldi, Carlo Rossi, Giacomo Quarenghi, Auguste de Montferrand ja Jean-Baptiste Vallin de la Mothe. Pietarin erinomaista kulttuuritarjontaa kannattaa hyödyntää, mutta kaupunki on hyvä valinta myös ruoka- ja hemmottelukohteeksi. Omaa lempitekemistäni Pietarissa on kävely ja museoissa sekä kirkoissa vierailu eli toisin sanoen menneen maailman aistiminen, mutta Pietarissa on myös nuorekkaampi, coolimpi, puolensa pikkuputiikkeineen, kahviloineen, baareineen ja brunssipaikkoineen.

Suomen kansalainen tarvitsee Venäjälle viisumin. Tosin poikkeuksena ovat Pietariin laivalla matkustavat, jotka voivat oleskella Pietarissa 72h viisumitta. Viisumin saa matkatoimistosta tai Venäjän suurlähetystöstä. Helpointa on hypätä Allegro-junaan, joka vie Pietariin Helsingistä alle neljään tuntiin.

NAAPURUSTOT

Pietari on maantieteellisesti suuri kaupunki, joskaan välimatkat suosituimpien nähtävyyksien välillä eivät ole hirveän isoja. Metrolla on kätevä kulkea suurimpia etäisyyksiä. Kenties paras yksittäinen neuvo Pietariin tulevalle on: Kaupunki on niin paljon enemmän kuin pelkkä Nevski prospekt. 

Tsentralny

Tsentralny-hallintopiiri kattaa Pietarin ydinkeskustan ja siellä sijaitsee lukuisia kiinnostavia kohteita kuten Palatsiaukio, Eremitaaši, Kirkko veren päällä, Kesäpuisto, Taiteiden aukio, Marmoripalatsi, Kazanin katedraali, Taurian palatsi ja Vladimirin kirkko. Alueella on myös paljon hotelleja ja muita majoitusvaihtoehtoja. 

Admiralteysky

Admiralteysky on myös keskustassa sijaitseva hallintopiiri ja se rajoittuu Nevaan, Yekateringofka-jokeen ja Gorokhovaya-katuun. Siellä sijaitsevat Iisakinkirkko ja Mariinski-teatteri. 

Heinätorin kulmat

Heinätori eli Sennaja on Dostojevskin Pietaria. Siellä sijaitsevat Heinätori, Gribojedovin kanava ja Jusupovin puisto.

Vasilinsaari

Vasilinsaari, joka myös Hirvisaarena tunnetaan, on mitä mainioin alue tutustua. 1710-luvulla Pietari Suuri päätti rakentaa sinne Pietarin keskustan ja sijoitti sinne uudet hallintoelimet eli kollegiot, jotka Domenico Trezzini suunnitteli. Saarella sijaitsevat mm. Menšikovin palatsi, Pörssiaukio, Kunstkamera ja Smolenskin hautausmaa.

Koivusaari

1700-luvulla Pietarin keskusta sijaitsi tällä saarella. Koivusaaren nähtävyyksiä ovat Pietari Suuren talo, Pietarin moskeija, Poliittisen historian museo ja alueen jugendasuintalot. 

MUSEOT

Pietari on erinomainen kohde museomatkalle, joskin suurin osa museoista on aika perinteisiä toimintatavoiltaan. Pietarissa on muutama suuri museo ja joukko ihania pikkuisia koti- ja erikoismuseoita. Jos vain on aikaa, kannattaa ehdottomasti vierailla muutamassa pikkumuseossa, jotka ovat huomattavasti rauhallisempia kuin esimerkiksi Eremitaaši ja Venäläisen taiteen museo.

EremitaašiDvortsovaja ploshad 2

Pietarin ykkösmuseo kuuluu maailman tunnetuimpiin ja merkittävimpiin. Suosittelen tutustumaan kokoelmaan etukäteen ja ostamaan lipun netistä tai Talvipalatsin sisäpihalla olevista automaateista. Jonot voivat olla sesonkiaikaan aika pitkiä. Museo on opiskelijoille ilmainen, mutta silloin lippu on ostettava tiskiltä. Eremitaaši on huumaavan upea paikka, mutta paikoin todella ruuhkainen ja epämiellyttävä - esimerkiksi da Vinci -sali on usein todella täynnä ihmisiä. Rauhallisia sopukoita kuitenkin löytyy runsaasti, kunhan vai malttaa etsiä.

Toinen funny fact liittyen Eremitaašin historiaan: Katariina Suuren aikaan Talvipalatsissa järjestettiin hermitage, eli eristäytyineisyyden paikka, joka oli silloin muodissa ollut alunperin ranskalainen tapa. Hermitaget olivat tilaisuuksia ja paikkoja, joissa hoviaatelisto piti hauskaa ja seurusteli keskenään ilman palvelusväkeä. Yksityiseen hermitageensa Katariina Suuri ripusti ensimmäiset taulunsa, 225 Vanhojen Mestareiden työtä vuonna 1764 ja tästä Eremitaaši sai alkunsa. 

Venäläisen taiteen museoUlitsa inzhenernaja 4

Venäläisellä taiteen museolla, jonka päärakennus sijaitsee Carlo Rossin suunnittelemassa Mihailovskin palatsissa, on maailman laajin venäläisen taiteen kokoelma. Eli mikäli läpileikkaus venäläiseen taiteeseen 800-luvulta nykypäivään kiinnostaa, on Venäläisen taiteen museo mitä oivallisin. 

KunstkameraUniversitetskaja naberezhnaja 3

Pietari Suuren vuonna 1714 perustama, Venäjän ensimmäinen museo on pietarilainen vastine renessanssiaikaiselle cabinet de curiosités -ilmiölle. Pietari Suuri oli vieraillut useassa kuriositeettikabinetissa Länsi-Euroopan matkallaan ja palattuaan Venäjälle vuonna 1698 hän halusi perustaa samanlaisen instituution Pietariin. Tsaarin toiveena oli, että tässä museossa olisi näytteillä koko silloinen tiede. Tänä päivänä Kunstkameran antropologinen ja etnografinen kokoelma on noin kaksi miljoonaa objektia. Museorakennus on erinomainen esimerkki varhaisesta pietarilaisesta barokista ja ehdottomasti näkemisen arvoinen.

Jusupovin palatsiNaberezhnaja reki moiki 94

Klassiseen tyyliin rakennettu entinen yksityispalatsi on arkkitehti Jean-Baptiste Vallin dela Mothen suunnittelema. Sen upeimpiin huoneisiin kuuluvat maurilainen vierashuone ja rokokootyylinen teatteri. Palatsilla on myös ollut osansa historiassa, sillä keisarinna Aleksandran parantaja Rasputin sai surmansa siellä vuonna 1916. 

Erarta29 Liniya vasil'yevskogo ostrova

Nykytaiteen museo Erarta sijaitsee Vasilinsaarella parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä Krassin-jäänmurtajasta. Erarta on modernein Pietarin museosta toiminnaltaan ja näyttelysuunnittelultaan. Museon järjestämät näyttelyt ovat laadukkaita ja oivaltavia. Pysyvä näyttely esittelee venäläistä nykytaidetta ja onkin mainio johdatus aiheeseen.

Puškinskaja 10Ulitsa pushkinskaja 10

Siinä missä Erarta on salonkikelpoinen museo, Taidekeskus Puškinskaja 10 on vaihtoehtoinen ja kapinallinen, omien sanojensa mukaan ei-museo. Kulttuurikompleksissa järjestetään vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä ja siellä on myös kahvila ja baari. 

Poliittisen historian museoUlitsa kuibysheva 2-4

Poliittisen historian museo on yksi Pietarin mielenkiintoisimmista museoista, vaikkakin paikoin vähän kotikutoinen näyttelytekniikaltaan. Museo sijaitsee Kšesinskajan talossa, Aleksandr von Hogenin suunnittelemassa jugendpalatsissa. Talon historia on jännittävä ja värikäs. Talon omistaja ballerina Mathilde Krzesinska oli tulevan tsaari Nikolai II:n rakastajar. Myöhemmin ballerina meni naimisiin tsaarin serkun suuriruhtinas Andrei Vladimirovitšin kanssa. Talosta tuli bolševikkien päämaja Helmikuun vallankumouksen jälkeen. 

Kotimuseoista hurmaavia ovat esimeriksi Anna Ahmatovan kotimuseo (Liteyniy prospekt 53), Nabokov-museo (Bolshaya morskaya ulitsa 47), Dostojevskin kotimuseo (Kuznechnyy pereulok 5/2) ja Rimski-Korsakovin kotimuseo (Zagorodnyy prospekt 28). Täällä lista kaikista Pietarin museoista. 

KIRKOT

IisakinkirkkoIsaakievskaya ploshchad

101,5 metrin korkeuteen kohoava kirkko on itse asiassa jo neljäs tälle paikalle rakennettu kirkko. Aleksanteri I:n keisarillisen arkkitehdin Auguste de Montferrandin suunnittelemaa kirkkoa rakennettiin neljäkymmentä vuotta ja se päätti venäläisen klassismin kauden. Kannattaa kiivetä kirkon kupoliin, sillä näkymä on vertaansa vailla. 

Verikirkko/ Kirkko veren päällä eli Kristuksen Ylösnousemuksen kirkkoNaberezhnaja kanala Gribojedova 2b

Kristuksen Ylösnousemuksen kirkko muistuttaa tyylillisesti 1500- ja 1600-luvun rakennustaiteen perinteitä. Kirkon historia on traaginen, sillä se rakennettiin vuosina 1883-1907 paikalle, jolla maaliskuun 1. päivänä 1881 tsaari Aleksanteri II haavoittui kuolettavasti. Koristelulistoilla, puolipyöreillä seinän ulkonemilla, kaakeleilla ja pielipuilla koristeltu kirkko on perin upea. Kirkon julkisivut hohtavat graniitilla, marmorilla ja lasitetulla tiilellä. Kupolit sen sijaan on päällystetty kullatuilla kuparilevyillä. Myös Evankeliumin mukaiset mosaaikit koristavat kirkon ulkoseiniä. 

Kazanin katedraaliKazanskaja pl. 2

Vuonna 1799 tsaari Paavali I julisti kilpailun uuden katedraalin suunnittelusta. Toivottiin, että uusi katedraali rakennettaisiin Rooman Pietarinkirkon tapaan. Kilpailun voitti Andrei Voronihin, kreivi Aleksandr Stroganovin maaorja. Kirkon rakentaminen aloitettiin Aleksanteri I:n aikaan 1801 ja se valmistui 1811 Napoleonin vastaisen sodan aattona.  

Pietari-Paavalin kirkko

Trezzinin suunnittelema ja vuosina 1712-1733 rakennettu Pietari-Paavalin kirkko lienee yksi kaupungin koskettavimmista, sillä siitä tuli tsaarien hautakirkko. Vuonna 1998 viimeisen tsaariperheen maalliset jäännökset siirrettiin Pietari-Paavalin kirkon sivukappeliin. Kirkko on pietarilaisen barokin tärkeimpiä rakennuksia ja Pietarin toiseksi korkein rakennus; kirkon torni kärkineen ja tuuliviireineen on 122.5 metriä korkea. 

Pyhän Nikolaoksen merikatedraaliNikolskaya ploshchad 1/3

Savva Tševakinskin merimiesten Nikolski-kirkko on rakastettu Elisabetin aikaisen barokin esimerkki. 

Jumalanäidin ennusmerkin kirkkoTverskaya ulitsa 8

Uusvenäläistä tyyliä edustava Dmitri Kryžanovskin suunnittelema kirkko jugendvaikutuksineen on mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa kannattaa vierailla jos jugendhenkinen Pietari kiinnostaa. 

Aleksanteri Nevskin luostariNaberezhnaya Reki Monastyrki 1

Pietari Suuren rakennuttama muistomerkkiluostari suunniteltiin Trezzinin ideoiden pohjalta. 1720-luvulla sinne siirrettiin Aleksanteri Nevskin jäännökset ja 1700-luvun lopulla luostari sai lavran, eli pääluostarin statuksen. Hautausmaasta tuli keisarillisen Venäjän tärkein hautausalue ja siellä lepäävät esimeriksi Dostojevski ja Tšaikovski. 

Smolnan luostariPloshchad Rastrelli 1

Smolnasta tuli Pietarin ensimmäinen naisluostari. Bartolomeo Francesco Rastrellin suunnittelema ja vuonna 1748 perustettu pääkirkko on venäläisen barokin täydellisempiä rakennuksia. 

MUUT NÄHTÄVYYDET

HISTORIAA

Pietarin Suuren taloPetrovskaya embankment 6

Pietari Suuren talo on kaupungin vanhin puurakennus. Talo valmistui kolmessa päivässä ja tupaantuliaisia vietettiin 28. toukokuuta vuonna 1703. Tsaari piti suuresta talonpoikamaisesta rakennuksestaan, mutta asui siellä vain kesäisin lyhyitä aikoja. 

Pietari-Paavalin linnoitus

Pietarin ensimmäinen rakennus perustettiin alun perin suurta Pohjan sotaa varten vuonna 1703. Linnoituksen rakentamiseen tarvittiin 40 000 ihmistä, venäläisiä talonpoikija sekä suomalaisia ja ruotsalaisia sotavankeja. Nykyään alue on suosittu uimis- ja auringonottopaikkana ja siellä on myös museo ja edellä mainittu katedraali. 

Beloselski-Belozerskien palatsi, Nevski prospekt 41

Fontankakanavan ylittävän Anitškovin sillan kupeessa Nevski prospektin varrella sijaitseva uhkea ja mahtipontinen palatsi vie kaiken huomion. Palatsi rakennettiin arkkitehti Andrei Stakenschneiderin piirustusten mukaan vuonna 1846 ruhtinas Beloselski-Belozerskille. 

MikaelinlinnaSadovaya ulitsa 2

Romantikkokeisari Paavali I:n rakennuttama, myös Insinöörinlinnana tunnettu Mikaelinlinna on myös toiminut traagisten tapahtumien näyttämö. Vuonna 1801 Paavali I muutti perheineen Talvipalatsista Mikaelinlinnaan, jossa hänet murhattiin vain noin 40 päivää muuttonsa jälkeen.

RAUHAA KAUPUNGIN KESKELLÄ

KesäpuistoKutuzov embankment 2

Ivan Ugrjumovin suunnittelema, Pietarin vanhin puutarha juontaa juurensa vuoteen 1704. Aivan puiston vieressä on Pietari Suuren Kesäpalatsi. Kesäpuisto on mitä oivallisin paikka iltapäiväkävelylle ja puiston kauneus on sanoin kuvaamatonta. 

Smolenskin hautausmaaKamskaja ulitsa 26

Vuonna 1756 perustettu Smolenskin hautausmaa on mielestäni yksi Pietarin kauneimmista paikoista. Pietarilaisille hautausmaa on tärkeä Ksenia pietarilaisen vuoksi, joka haudattiin Smolenskin hautausmaalle. Perimätiedon mukaan Ksenia eli 1700-luvun alkuvuosikymmenillä. Miehensä kuoltuaan Ksenia omistautui uskolleen ja hänestä tuli houkka, jurodivija. Vuosien saatossa Ksenian arvostus nousi ja tieto hänen hengellisistä kyvyistään levisi, Ksenian sanotaan esimerkiksi ennustaneen Katariina Suuren kuoleman. Nyt Ksenia tunnetaan eritoten työtä, asuntoa ja aviopuolisoa etsivien esirukoilijana ja auttajana. Ksenian haudan päälle on rakennettu kappeli, joka on pietarilaisten rakastettu pyhiinvaelluspaikka. 

Pankkisilta Leijonasilta

Aarnikotkilla koristeltu Pankkisilta ja Leijonasilta hurmaavat Gribojedovin kanavan varrella. 

RETKELLE

Pietarhovi

Pietarhovin palatsi- ja puistoalue huumaa pröystäilevällä kauneudellaan. Alueella on rutkalti näkemistä, esimerkiksi Rastrellin suunnittelema Suuri palatsi, Pietari Suuren lempipalatsi Monplaisir, eli nautintoni, Rastrellin suunnittelema kirkkorakennus ja Nikolai Sultanovin suunnittelema ja vuonna 1905 avautunut Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin hovikirkko, jossa näkyy venäläisten 1500- ja 1600-luvun kirkkojen piirteitä. Pietarhovissa hurmaavat myös lukuisat suihkulähteet ja puistot. 

Tsarskoje Selo

Aleksei Kvasovin, Savva Tševakinskin ja Rastrellin suunnittelema Katariinan palatsi ja säännöllinen puisto ovat myös todella vaikuttavia. Vuosina 1741-1756 rakennettu palatsi on venäläisen barokkityylin kukoistusvaiheen isoin rakennus. Erityisen ihasteltu on palatsin meripihkahuone. 

KULTTUURIA

Pietarin konsertti- ja oopperatarjonta on vertaansa vailla. Olen ollut myös erinomaisissa teknobileissä, joskaan klubien nimet eivät ole tallessa. Mutta teknoskene ainakin vielä vuoden 2012 tienoilla oli aika vaikuttava. Sittemmin olen ollut lähinnä klassisissa esityksissä. Niitäkin voin suuresti suositella.

Pietarin ykköstalo on Mariinski-teatteri, jolla on Pietarissa kaksi salia; uusi ja vanha. Uuden tekniikka on erinomaista, mutta vanhan tunnelmaa ei voita mikään. Mikäli mahdollista, kannattaa nauttia yksi esitys kummassakin. Mihailovski-teatteri on myös upea, mutta oopperoiden laatu ei ehkä aivan yllä Mariinskin tasolle. Kolmas vaihtoehto oopperalle on SPB Opera, jonne liput ovat huomattavasti Mariinskia edullisemmat. Tosin heikolla ruplan kurssilla Mariinskinkaan lippujen hinnat eivät päätä huimaa. Pietarin filharmonia on orkesteri vertaansa vailla. Heillä on sekä suuri sali että pieni sali ja molemmat ovat upeita. 

RAVINTOLAT

Pietarin ravintolaskene on mainio. Ehdoton must Pietarissa on tietysti georgialainen ruoka. Trendikkäitä rafloja tuntuu avautuvan tiuhaan ja uusia konsepteja kehitellään koko ajan. 

ERINOMAISET GEORGIALAISET

Ei ole matkaa Pietariin ilman georgialaista ruokaa.

Khachapuri i Vino (useita, esimerkiksi Ulitsa mayakovskogo 56)

Tämä sympaattinen georgialainen on lempiravintolani Pietarissa. Ruoka on erinomaista, palvelu mutkatonta ja paikan tunnelma on iloinen. 

Kakha BarRubinstein 24

Toinen lempparini on trendikkäällä Rubinsteinin kadulla. Kakha on ns. cool georgialainen, ei siis niinkään kotikutoinen tai sympaattinen. Cooliudestaan huolimatta ruoka on todella hyvää ja fiilis ihan rento. 

Kaksi muuta erinomaista georgialaista ovat Khochu Kharcho (Sadovaya Ulitsa 39/41) ja ChaCha (Griboyedov Channel Embankment 8/1), joka sijainnistaan huolimatta ei ole pelkkä turistiravintola vaan ruoka on todella hyvää ja palvelu hyvää.

BRUNCH AND MORE

SchastyeMalaya morskaya ulitsa 24 & Rubinstein 15/17

Schastye, eli onnellisuus, on yksi Pietarin parhaimpia sunnuntairavintoloita. Eli erinomaisia brunssi- ja late lunch -annoksia. 

Muita erinomaisia aamiais- ja sunnuntaipaikkoja ovat esimerkiksi Clean Plates Society (Gorokhovaya ulitsa 13), Julia Child Bistro (Grazhdanskaya ulitsa 27/30) - nam mikä aamiaislista!!! Niin ihana paikka! Ja übercool Charlie (Griboyedov channel embankment 54), joka on eritoten iltaisin todella hip. Minun mielestäni paras aamuisin, jolloin voi saada tosi hyvän pöydän ja nauttia paikan rauhallisuudesta. Todella erilainen fiilis iltaisin, joskin lista on ehkä aavistuksen houkuttelevampi ilta-aikaan. 

RENTOA JA NOPEAA

Pizza 22 cmRue joukovski 45
Ollessani Eremitaašissa töissä Pizza 22 cm oli lempipaikkani duunin jälkeen. Ahhh niiden pizzat on niin hyviä ja täydellisen kokoisia - ei liian isoja. 
 
Kaksi muuta tosi hyvää "pika"ravintolaa ovat myös 2Taco & Co (Rue joukovski 13) ja Pita's (Gorokhovaya ulitsa 32). 

FINE DINING

L'EuropeMikhailovskaya ulitsa 1/7

L'Europe on täydellinen erikoistilaisuuksiin ja hemmotteluun. Historiallinen miljöö, L'Europe on Venäjän vanhin vieläkin toiminnassa oleva ravintola, ja hienostunut palvelu takaavat erinomaisen kokemuksen. Ah ja se ruoka! 

PercorsoVoznesensky 1

Lempi-italialaiseni Four Season -hotellissa on yksinkertaisesti sanottuna tosi hyvä. Paitsi niillä on omaan makuuni outo sunnuntaibrunssi, josta tulee ihan liikaa mieleen Dohan kammottava perjantaibrunssit - mutta anyways, à la carte on fantastinen ja ruoka mainiota. 

EMMoika 84

Pietarin modernein ja yksi parhaimmista ravintoloista. Elämyksellinen ja pikkuriikkinen, joten pöytävaraus on must. 

AASIA& LÄHI-ITÄ

Baklazhan, Ligovsky prospekt 30 A

Simppeli ja maukas uzbekkiravintola. 

TandoorAdmiralteyskiy prospekt 10

Konstailematon ja maukas intialainen. Käytännöllinen sijainti. 

Apteka20 Nevsky prospekt

Sarjassa hip ja cool Pietari ei ole Aptekan voittanutta. Intialaisvaikutteisessa hipsterpaikassa on erinomaiset drinkit ja yllätykselliset annokset. Suosittelen ilomielin. 

BekitzerUlitsa Rubinšteina 40/11

Israelilainen Bekitzer on erinomainen ravintola - viehättävä miljöö ja maukas ruoka. Yleisfiilis rento ja positiivinen. 

Made in ChinaBolshaya morskaya ulitsa 35

Toinen vakkarini after workille. Diggaan sisustuksesta ja sakepohjaisista drinkeistä (tosi hyviä), ruoan laatu vaihteleva, mutta menu on aika hyvä. 

PERINTEISET VENÄLÄISET

Venäläistä ruokaa kaipaavan kannattaa kokeilla esimerkiksi Palkinia (Nevsky prospekt 47), Chekhovia (Petropavlovskaya ulitsa 4), Literary Caféta (Nevsky prospekt 18), Café Idiotia (Moika 82) tai Pelmeni Baria (Fontanka river embankment 25). Ensimmäiset neljä ovat perinteisiä ja historiallisia, Pelmeni Bar taas kansanomainen ja hauska kokemus.

BAARIT

Bar 812Zhukovskogo 11

Lempibaarini Pietarissa - ja maailmanlaatuisen listan top-viidessä - drinkit ovat laadultaan fantastisia ja tosi kekseliäitä. Vaikka paikka on aika...no, cool, ja suoraan sanottuna minustakin välillä tuntui, että liian "cool", silti se on ihana. Kannattaa kuitenkin ajoittaa visiitti alkuiltaan, sillä kello 11 jälkeen paikka on todella kovaääninen ja täynnä.

Muita erinomaisia baareja ovat Do Immigration (Vosstanija ulitsa 24), Mishka (Fontanka 40), Crazy Wine (Rubinstein 6) - varaa pöytä jos olet viikonloppuna liikkeellä. Ruoka ei ole kummoista, mutta viinilista on hyvä ja Pif-Paf (Naberezhnaja kanala Gribojedova 3), jossa on ihanaa istuskella ulkopöydässä ja ihailla Gribojedovin kanavaa. 

KAHVILAT

Venäjä on tunnettu teestään ja kaupungissa onkin lukuisia kivoja teepaikkoja, mutta kaupunki on oikeastaan kahvilaparatiisi. Söpöjä kahvimestoja on vain niin paljon...

Legendaarinen Zoom (Gorokhovaja 22) on loistava aamiaiselle ja kahville. Erinomaisia kahvipaikkoja ovat myös I am thankful for today (Gorokhovaja ulitsa 24), Character Coffee (Fontanka river embankment 109), Surf Coffee (Gorokhovaya ulitsa 34), Coffelosophy (Griboyedov channel embankment 106/12) ja Bake Me Up (Fonarnyy pereulok 8). Teehuoneista mainittakoon Oh! My Tea (Griboyedov channel embankment 43) ja tietysti hotelli Astorian legendaarinen iltapäivä tee (Bolshaya morskaya ulitsa 39). 

Ihana, ihana Pietari. Toivottavasti edessäni on vielä monta mielenkiintoista hetkeä tuossa suurenmoisessa kaupungissa. 

Ladataan...
journey

Elämäni ensimmäisiin muistoihin lukeutuu äiti ja isä juomassa teetä sinivalkokultaisista verkkokupeista. Sittemmin minustakin on tullut suuri teen ystävä ja astiafriikki. Edellä mainitut venäläiset Lomonosovin verkkokupit lienevät minulle kaikista rakkaimmat teekupit. Viime viikkoina olen vuorotellut verkkokuppien ja Arabian arctican kanssa. Juon teetä pääsääntöisesti mahdollisimman ohutreunaisesta kupista, koska maku on mielestäni paljon parempi. (On tosin mahdollista, että uskon näin vain, koska isoäitini toitotti minulle ohutreunaisten kuppien paremmuutta koko lapsuuteni.)

Lomonosovin juuret ulottuvat kauas historiaan. Keisarinna Elisabet perusti Venäjän keisarillisen posliinitehtaan vuonna 1744. Kansallistamisen jälkeen tehdas nimettiin 1700-luvulla eläneen yleisneron, venäläisen Da Vincin, Mihail Lomonosovin kunniaksi Leningradin Lomonosovin posliinitehtaaksi vuonna 1925. Kymmenkunta vuotta sitten tehdas otti käyttöön vanhan Keisarillinen posliinitehdas -nimensä. 

Oma ensikosketukseni venäläiseen teehen sen sijaan on varmaankin tapahtunut jollakin ensimmäisistä Pietarin-matkoistani. (Itse ensikohtaamista en rehellisesti sanottuna tarkalleen muista, mutta jostakin tšai on vain putkahtanut elämääni ja sittemmin sen nauttimisesta on tullut merkittävä osa Pietari-matkoja.) Tämän hetkiset suosikkini teen nauttimiseen Pietarissa ovat Hotel Moika 22:n teehuone, Hotelli AstoriaOh! My Tea ja Teura Café

Erityisen paikan sydämestä venäläinen tee sai, kun muutin samaan asuntoon venäläiskazakstanilaisen ystäväni kanssa New Yorkissa. Meille muodostui nopeasti oma teerutiinimme, jonka seremoniamestarina ystäväni toimi. Tee oli läsnä, kun juhlistimme ammatillisia onnistumisia, analysoimme treffejä, unelmoimme ja podimme koti-ikävää. Minä ja ystäväni joimme lähinnä vihreää teetä ja chaita, mutta joskus toki mustaa teetä myös. Kuppeina meillä oli lahjaksi saamamme muumimukit, Niiskuneiti ja Muumipappa. Yleensä kokoonnuimme teen parissa kotonamme, mutta silloin tällöin kävimme Russian Samovarissa töiden jälkeen teellä ja blineillä. 

 

Oma teerituaalimme poikkesi jonkin verran venäläisestä perinteestä, johon kuuluvat olennaisesti samovarpodstakanniki eli metallipidikkseiset lasit ja teetiiviste zavarka. Samovaarin kuuma vesi sekoitetaan haudutettuun teetiivisteeseen. Teetä maustetaan esimerkiksi hillolla (kirsikkahillo on oma suosikkini), marjoilla, sitruunalla tai sokerilla. 

Pietarista saa useasta paikasta laadukasta teetä. Olen hankkinut eniten kenties jo mainitsemastani Oh! My Teasta. Pavel Kousmichoffin vuonna 1867 Pietarissa perustama Kusmi on alkujaan venäläinen myös. Mielestäni merkin Anastasia, Prince Wladimir, St-Pétersbourg, Troïka ja Bouquet de Fleurs N108 sopivat hyvin Venäjä-fiilistelyyn - ainakin nimiensä perusteella. En osaa sanoa onko mauissa jotakin erityisen venäläistä, mutta herkullisia ne kyllä ovat.

Mikäli venäläinen teekulttuuri kiinnostaa, kannattaa tutustua Audra Yoderin väitöskirjaan sekä hänen muihin kirjoituksiinsa samovaarin historiasta ja teen romanttisoimisesta 1800-luvun kirjallisuudessa. 

Ja kuten venäläiset sanovat, tee lämmittää talvella sielun, julistakaamme näin syksyn myötä teeajan taas alkaneeksi.

Pages