Kolmevuotias keskustelee kuolemasta

Eletään heinäkuun loppua, pitkän päivän iltaa. Olen ollut surullinen ja jutellut Tikin kanssa Marian kuolemasta pitkin päivää.

Alppu sanoo hiljaa sängyssään: Äiti. Maria kuoli.

Minä: Voi kulta, niin kuolikin. Siksi äiti on nyt tosi surullinen.

A: Maria putosi ikkunasta.

M: Mitä?

A: Maria putosi ikkunasta ja kuoli.

Tajuan, että olen tolkuttanut Alpun päähän usein sitä, että ikkunasta ei saa heittää leluja ulos, koska jos hän putoaa neljännestä kerroksesta, hän kuolee.

M: Kulta, ei Maria pudonnut ikkunasta. Ihmiset kuolevat muillakin tavoilla kuin putoamalla ikkunasta. Maria oli pitkään sairas ja sitten hän kuoli, ja siksi me olemme surullisia.

A hyväksyy vastauksen, muttei oikein ymmärrä sitä.

Eräänä sunnuntaina aamiaispöydässä.

A: Mitä nuo ovat?

M: Ne ovat kuolinilmoituksia. Niissä kerrotaan, kuka on kuollut ja kuka on jäänyt kaipaamaan.

A osoittaa yhtä ilmoituslaatikoista: Onko tuo kuollut?

M: Kyllä, hän on kuollut.

A: Entä tuo?

M: Myös hän on kuollut.

Seuraa noin 17 kuolinilmoituksen osoittamista, joiden kohdalla kerron, että tämäkin ihminen on kuollut. Onneksi lopulta käännän sivua taaksepäin vauvoihin, jotka ovat juuri syntyneet. Niitä tosin on vain kymmenesosa kuolleisiin verrattuna.

Eräänä arkiaamuna, kun luen lehteä pöydässä.

A: Äiti, missä ne kuolonaiset ovat?

M: Ai ilmoitukset niistä, ketkä ovat kuolleet?

A: Joo.

M: Ne on täällä B-osiossa. Arkisin niitä on yleensä vähemmän, kun moni haluaa ilmoittaa läheisensä kuolemasta sunnuntaisin.

A: Onko tuo kuolonainen?

M: Joo.

Eräänä syyskuisena iltana Alppu potkuttelee pyörällään puistoon ja minä huikkailen välillä, että muista pysähtyä ennen suojatietä.

M: Jos sinä jäät auton alle, käy tosi tosi huonosti. Voit jopa kuolla, ja se olisi pahinta mitä voisi tapahtua.

A: En minä kuole, minä löisin sitä autoa nyrkillä näin!

M: Voi pupu, olisi ihanaa jos se menisi niin, mutta auto on sinua hirveästi isompi, ja kaikki autot eivät muista pysähtyä suojatien eteen.

A: Mutta sitten tulisi ampulanssi ja pelastaisi minut!

M: Sovitaan nyt vain, että pysähdyt aina suojatien teen.

A: Okei äiti.

Lokakuinen arkiaamu, luetaan lehteä.

A: Äiti, näytä kuolonaisia.

M: Kulta, tiedätkö mitä kuolema tarkoittaa? Kun ihminen on kuollut, sitä ei pääse enää tapaamaan. Sitten ei voi enää koskaan jutella sen kanssa. Se on aika surullinen juttu, vaikka kaikille käy niin joskus.

A: Meille ei käy!

M: Kyllä meillekin käy, mutta tosi tosi pitkän ajan päästä. Meidän ei tarvitse vielä miettiä sitä.

A: Ei käy.

M: No, meidän ei tarvitse ajatella sitä.

A: Okei.

M: Esimerkiksi äidin sisko on kuollut. Vaikka siitä on pitkä aika, äiti on siitä edelleen hirmu surullinen.

A: Särkyikö äidin sydän?

M: Joo, särkyi.

A: Minä korjaan äidin sydämen ja minä otan kuoleman pois äidin siskolta.

M: Voi rakas, sinä lohdutat ihanasti äitiä. Mutta kuolemaa ei voi ottaa pois äidin siskolta.

A: Minä lohdutan.

Eräänä sunnuntaiaamuna lehteä lukiessa.

A: Äiti, kerro missä ne kuolonaiset on.

Lue myös:

Venla täyttäisi kymmenen vuotta

Kommentit (13)
  1. Näin kauniisti kirjoitetun jutun perään tuntuu vähän hölmöltä tarjota remonttineuvoja, mutta…: Asun itsekin vanhassa talossa, jossa ikkunat aukesivat ihan levälleen aina ikkunaremonttiin asti, jossa tuuletusikkunoihin asennettiin välisuljin (eli aukipitolaite). Sellaisen jälkiasentaminen ei olisi tullut omaan mieleenikään, mutta se tekee ikkunasta kieltämättä paaaljon turvallisemman. Ehkä te voisitte harkita samaa ratkaisua, kun muistan sinun aiemminkin pelänneen ikkunasta tippumista.

    1. Joo tämä on hankala homma. Meille on siis ikkunaremontti pian tulossa (lol, on jo ollut tulossa viimeiset kolme vuotta), niin sitten ollaan vähän niinku venailtu sitä tässä asiassa. Mutta pian tuo toinenkin lapsonen on kiipeilyiässä, että ei tässä ian kaiken nyt voi venailla!

      1. Meillä sama tilanne ikkunoiden kanssa, kaksi pientä lasta ja ikkunaremontti alkamassa vuoden kuluttua. Ratkaistiin asia lyömällä naulat ulko- ja sisäikkunan väliin ikkunalautaan niin että tuuletusrakoa jää sellainen 10cm mutta ulkoikkuna ei aukea kokonaan ilman naulan poistamista. Ikkunan pokatkin menossa uusiksi niin ei muutamat reiät haittaa tässä vaiheessa 🙂

  2. Kuoleman, väkivallan, sodan ym selittäminen lapselle on ollut toistaiseksi vanhemmuuden hankalimpia juttuja. Ja se, että vastaisi aina rehellisesti siihen, mitä kysytään, mutta ei sitten enempää. Uskonnollisen vakaumuksen puute vaikeuttaa kuolemakeskustelua entisestään, mutta onneksi ”Sitä ei kukaan taida tietää” ja ”toivottavasti vasta tosi pitkän ajan kuluttua” on kelvannut lopulta moneen. Meillä yhdessä vaiheessa mm tukehtumiskuolema ja nälkäkuolema olivat suuren kiinnostuksen kohteena, kivoja teemoja iltapalapöytään…

    1. Ja se, että itsellä ei ole uskonnollista vakaumusta, mutta osalla lähipiiristä on, vaikeuttaa tätä entisestään. Miten voikin olla niin vaikea pitää ne enkelihorinat, taivaaseenmenot ja pilvenreunalta katselut pois omista puheista, vaikka tietää, että meidän perheessä ei niihin uskota! Tämä tuli eteen, kun eräs sukulaiseni kuoli; toinen mummo oli jo ehtinyt salaa horista taivaista kolmivuotiaalle vasten tahtoamme ennen kuin me ehätimme vastaamaan lapsen kysymyksiin.

    2. Nämä on aivan järjettömän hankalia juttuja. Ajattelin, että jossain vaiheessa voisin lainata jotain kirjoja aiheesta, vakuutuin siitä, että lasten kirjat ovat pelastus hankalien asioiden selittämisessä: joku on miettinyt asiaa ja tullut johonkin lopputulemaan.

      Missään nimessä en halua vaieta aiheesta tai tukahduttaa lapsen uteliaisuutta, toisaalta taas en halua että hän joutuu kantamaan mitään ahdistusta.

      Joskus nämä ovat myös koomisia keskusteluja. Meillä puhutaan näistä ”kuolinaisista” paljon. Kaverin lapsi taas oli kysynyt, että laitetaanko kuolleet kompostiin. Ekologinen lapsi!

      1. Pikemminkin ajan hermoilla oleva lapsi, kompostoinnista puuhattiin jo sallivaa lakia Jenkeissä 🙂 https://www.hs.fi/tiede/art-2000006088183.html

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *