Kiinnitetty postaus

7 kirjaa, jotka aion kuunnella kesällä (sis. BookBeat ilmaiskoodin)

Kaupallinen yhteistyö: BookBeat

Vanhempana oleminen on ristiriitainen ilmiö: samaan aikaan kun päivään on tullut paljon melko tylsiä hetkiä, aika on muuttunut hirveästi arvokkaammaksi kuin mitä se aiemmin oli. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ei ehdi lukea samalla tavalla kirjoja kuin aiemmin. Sellaista omaa hetkeä ei saa enää yhtä helposti, kun läsnä on ukkeli, joka haluaisi leikkiä tuntikausia muumia, joka piiloutuu peiton alle mörön pelossa.

Tiki ratkaisi lukemisongelman viime vuonna BookBeatin avulla. Se otti tavoitteeksi lukea 52 kirjaa vuodessa ja onnistui siinä! Se luki työmatkat ja illat silloin, kun minä kylvetin Alppua. Sama on jatkunut tänä vuonna. Minun kannaltani tämä on aivan täydellistä, koska (heh heh), Tikin jutut ovat taas todella kiinnostavia, eivätkä ne välttämättä liity lapseen tai arkeen mitenkään. Tuntuu huvittavalta sanoa näin, mutta alun perin ihastuin koko miekkoseen siksi, että se tiesi niin paljon kaikesta. Huomasin kuitenkin, että vauvavuotena hommat pyörivät niin paljon lapsessa, että lukeminen jäi (tosin ei minulta, sillä minä harrastin imettäessä lukumaratoneja). Oma lukemattomuuteni alkoi vasta taaperovaiheessa, jolloin lopetin imetyksen.

Nyt toiveissa on, että pääsisin taas kunnolla kirjojen makuun. Sillä onhan se nyt aivan hullua. Lainatakseni ystävääni Annaleenaa: ”Mitäpä olette mieltä, onkohan maailmassa mitään parempaa kuin lukeminen? Siis ihan oikeasti. Tän päivän olen esimerkiksi teoriassa maannut sohvalla, mutta silti käynyt vaikka missä jo.”

Olen siis päättänyt itsekin taas aktivoitua BookBeatin kanssa ja jatkaa äänikirjojen parissa. Upgreidataan Tikin BookBeat perhetiliksi, joka maksaa femman kuussa enemmän, mutta sitten saa oman profiilin. (Normihinta 16,90, + yksi perhetililäinen 4,90 = 21,80 e.)

Olen alkanut kuunnella kirjoja juuri niinä hetkinä, kun voisi muuten ehkä olla vähän tylsää. Esimerkiksi jos Alppu on jonkun kaverinsa kanssa puistossa ja minun hommani on vain valvoa eikä leikkiä mukana. Yksi ystäväni kuuntelee kirjoja odottaessaan lapsen nukahtamista, mutta meillä on onneksi nykyään systeemi, jossa Alpun nukahtamista ei tarvitse valvoa vaan huoneesta saa poistua.

Mikäli tämä vauva suvaitsee joskus tulla ulos fyysiestä temppelistään, niin suuri suunnitelmani on kuunnella kirjoja vaunulenkeillä, imettäessä (voi tosin olla, että silloin haluan lukea – joitain kirjoja vain on kivempi lukea, vaikkapa puhelimen näytöltä) tai ihan vain kaiuttimista samalla kun hengailen kotona.

Viikonloppuna huomasin, että olin lukenut käytännössä vain huumehoureisia kirjoja, joissa vähintään pahoinpidellään, yleensä vähän raiskailalan menemään naisia. Tuli vähän sellainen olo, että tämä ei ole nyt sitä settiä, jota haluan pyöritellä päässäni synnytyslaitoksella. Niinpä kyselin suosituksia kirjoista, jotka olisivat hyväntuulisia mutta myös älyllisiä. Niitä tuli kymmenittäin, ihanaa! Lupasin koota listauksen niistä IG-storyyn, käykää katsomassa sieltä tämän vuorokauden aikana. (Ehtoni olivat myös, että ei tietokirjoja tai self helppiä, tässä tilanteessa kiinnostaa vain fiktio.)

Mutta luottoni siihen, että kesällä aivokapasiteetti ottaa vastaan taas tietoa ja vaikka vähän murhamysteereitä, on suuri. Siksi keräsin tähän postaukseen seitsemän kirjaa, jotka aion kuunnella tai lukea BookBeatista. Aika on nimittäin tosiaan niin arvokasta, etten uskalla tarttua enää mihinkään, mitä joku älykkääksi ja hyvän maun omaavaksi todettu ihminen ei ole suositellut. (Suositukseksi lasketaan myös se, että jotain ei kannata lukea.) Näitä ovat siis suositelleet samat tyypit, jotka antoivat edelliset kirjasuositukset.

Catherine Fredman & Risto Siilasmaa: Paranoidi optimisti. Näin johdin Nokiaa murroksessa. (Tammi 2018)

Tätä on nyt niin moni kehunut, että pakko se on kuunnella, ja olenkin jo aloittanut. Nokia on ollut vahva osa meidän ikäluokan historiaa, ja on kieltämättä kiinnostava lukea sisäpiiritietoa siitä, mitä siellä oikein on tapahtunut. Lisäksi tämä bisneskirja on kuulemma tosi hyvä johtajuusoppaana. Pääpointtina on se, että ihmisiin pitää säilyttää tiukoissakin tilanteissa hyvät välit, niin sitten selviää vielä tiukemmista. Sellainen robottimainen esihenkilöys on passé.

Helmi Kekkonen: Olipa kerran äiti (Siltala 2019)

Helmi Kekkonen on havaittu älykkääksi ihmiseksi kirjojensa perusteella (ja olen myös tavannut hänet muutaman kerran). Äitiys on tällä hetkellä omassa elämässäni hyvin pinnalla, ja onhan se nyt aivan sellaista käsittämätöntä sähläystä ja epävarmuuden aallokkoa, joten kaikki oivallukset, vertaistuki, ”minäkin ajattelen noin” -tuntemukset ja muut otetaan kiitollisna vastaan. Veikkaan, että palaan tähän kirjaan vielä täällä blogissa heti, kun olen ehtinyt korkata sen.

Anni Erkko:  Uraäidin selviytymisopas. Tarinoita ruuhkavuosien kuningattarilta (Atena 2019)

Okei, tässäkin on vähän puolueellisuutta, mutta Anni Erkko on Tikin hyvä ystävä (ja tätä kautta minäkin hänet tunnen), joka on myös osoittautunut fiksuksi tyypiksi, jonka ajatuksia haluan imeä. Tässä kirjassa hän on myös haastatellut yhdeksää uranaista siitä, miten hitossa handlataan työ ja äitiys niin, että molemmat onnistuisivat ja olisi kaiken lisäksi vielä kivaa. Minua kiinnostaa tämä jo ihan tirkistelymielessä (miten vaikka neljän lapsen äiti Maija Itkonen on saanut perustettua samoihin aikoihin nyhtökaura-menestysfirmansa ja selvinnyt järjissään) ja uskon, että täältä voi saada ihan hyvää settiä myös omaan arkeen.

Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (Tammi 2018)

Sitten vähän kaunoa! Tammen Keltaisen kirjaston teokset ovat lähtökohtaisesti tae laadulle, ja nyt kun tätäkin on aika moni suosittanut, niin enköhän tartu. Stroutia on verrattu Alice Munroon psykologisessa tarkkuudessaan, mikä saa jo minut syttymään. Kirja kuvaa tyttären ja äidin suhdetta, menneisyyttä, josta ei voi keskustella muuta kuin rivien välistä – ja keskustelut tapahtuvat newyorkiläisessä sairaalassa, jossa Lucy on toipumassa. Kiinnostavaa! Jos pidän tästä, kuuntelen myös saman kirjailijan Kaikki on mahdollista -teoksen.

Miki Liukkonen: Hiljaisuuden mestari (WSOY 2019)

Veikkaan, että luen tai kuuntelen tämän vasta vähän myöhemmin, sillä käsittääkseni luvassa on melko synkkää settiä. Syömishäiriöinen äiti, joka harkitsee itsemurhaa, kuollut 26-vuotias mies, mielenterveysongelmia ja sen sellaista. Mutta Miki Liukkonen on todella taitava, joten kyllä tämä pitää lukea, vaikka vetäisikin vähän ankeisiin tunnelmiin.

Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (Tammi 1978)

Jostain syystä en ole vielä lukenut tätä, mutta ehkä ihan hyvä, koska nykyisessä elämäntilanteessani saattaa antaa enemmän kuin mitä aiemmin olisi antanut. Kirja kertoo ”kahden kirjailijan monimuotoisesta ja intensiivisestä suhteesta”. Tällaiset tarkkanäköiset suhdekirjat ovat usein hyvin palkitsevaa luettavaa (tai kuunneltavaa).

Camilla Läckberg: Kultahäkki (Otava 2019)

What can I say, dekkarit ovat minun sellaista chick littiä, jolla saan täydellisen irtioton elämästäni, ja joiden lukemisesta tai kuuntelemisesta ei ole ”mitään hyötyä”. Usein nimittäin kirjojen lukemisen taustalla on jonkinlainen hyötyajattelu: kaunokirjallisuudesta saa upeaa sanavarastoa ja hienoja ilmaisuja, tietokirjoista… tietoa. Mutta dekkarit, niistä ei yleensä jää käteen yhtään mitään paitsi sellaista ihanaa tunnepornoa.

Tästä syystä luen yllättävän paljon kaikkea jännityskirjallisuutta. Nyt tätä Läckbergiä on mainostettu paljon, ilmeisesti siinä joku naikkeli haluaa kostaa miekkoselleen jotain mitä julmimmalla tavalla! Psykologinen jännitysromaani on sellainen sanapari, joka kuuluu minun kesääni.

+2!

Jaahas, kun kerran on mahdollista mainostaa, niin senhän minä teen. Mutta BookBeatista löytyy myös kaksi aivan erinomaista teosta, tosin vain lukuversiona, mutta kuitenkin:

Raisa Mattila ja Julia Thurén: Lapsiperheen parisuhdekirja (Otava 2019)

Aivan kaikin tavoin fanttastinen kirja siitä, mitä parisuhteessa tapahtuu ja ennen kaikkea miksi, kun pari saa lapsen. Mukana älyllistä vertaistukea, asiantuntijoiden oivalluksia ja kaikenlaista omakohtaista jorinaa, joista voi joko ottaa vinkkiä tai ajatella, että onneksi meillä ei mene sentään noin huonosti! Pitää varmaan itsekin lukea muistin virkistykseksi, tiukat pasuajat nimittäin edessä. (Lue enemmän kirjasta täältä.)

Julia Thurén: Kaikki rahasta. Näin säästin kymppitonnin vuodessa (Gummerus 2018)

Ai että, kukapa ei haluaisi säästää kymmentä tonttelia vuodessa! Okei, pettymys on karvas, sillä tämä kirja ei kerro ihan kamalasti siitä kymppitonnista, vaan tosi paljon muustakin rahaan liittyvästä, kuten siitä, miksi minulla (ja meillä) on rahaan sellainen suhde kuin on, millainen asuntolaina kannattaa ottaa, miten parisuhteessa voi hoitaa rahulinsa reilusti ja miten aloittaa sijoittaminen hyvin matalalla kynnyksellä. (Lisää aiheesta täältä.)

Ja loppuun BookBeat-koodia!

Te jotka ette ole aiemmin testanneet BookBeatia, täältä pääsette koodilla juliaihminen19 lunastamaan kuukauden ilmaista kuuntelu/lukuaikaa itsellenne. Suosittelen!

Otan erittäin mielelläni lisää suosituksia vastaan teiltä. Tulkoon tästä kirjojen kesä!

Kuvat: Kiitos jälleen huippu kuvaaja, Lauri Hovi!

Lue myös:

15 kirjasuositusta BookBeatista

6 suositeltavaa kirjasarjaa BookBeatista

Kommentit (8)
  1. Jos tykkää tosiaan dekkareista, niin suosittelen lämpimästi koko Katarina Wennstamin tuotantoa! Mielenkiintoiset hahmot, feministinen sisältö, ajankohtaiset teemat, mutta kirjoissa ei silti mässäillä verellä tai väkivallalla. Hyvin kirjoitettuja, mutta nopealukuisia – parhaita nimenomaan kesällä tai kun illasta kaipaa hetken irtiottoa.

    1. Kiitos, feministinen dekkari kiinnostaa aivan ehdottomasti <3

  2. Ei tule varsinaista yhtä kirjasuositusta mieleen, mutta piti vaan tulla kirjoittamaan, että Bookbeat oli mun vauva(vaunu)vuoden yksi parhaista jutuista:) Vauvan jälkeen tietty hahaa. Oon aina ollut lukutoukka mutta en ois uskonut ihmisten pelottelujen perusteella, että vauvavuosi oli paras kirjavuosi ikinä. Kotihommat ja kotona vauvan kaa hengailu sai ihan uuden ulottuvuuden kun äänikirjan laittoi kajareista kuulumaan. Ja luulen että vaunulenkkikilsoja ei olis tullu läheskään noin paljon ilman äänikirjoja, tuntuu et välil vähin jopa lenkille et pääsin kuuntelee kirjaa. Ite oon kans jännäreiden ystävä, ne on tavallaan ihan kevyttä mut samalla mukaansa tempaavaa. Camilla Läckberg on kyl hyvä esimerkki tästä, vedin yhdessä imussa kaikki hänen kirjat. Tää uusin vielä korkkaamatta ja säästelen vähän sitä lomaa varten. Jännärit sopii kyl jotenkin rauhalliseen kotiäitiarkeen. Toinen mikä sopi oli esim Jere Karalahden elämänkerta: kun oma kemutus katkolla niin mikäs sen parempaa kuin lukea muiden rellestyksestä:)

    Eli kirjarikasta vauvavuotta sinullekin:)

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *