Aloita sijoittaminen 13 minuutissa 54 sekunnissa

Olen unohtanut vinkata teille kokonaan tällaisesta hauskasta jutusta, minkä tein ennen joulua. Olen viime aikoina saanut näistä videoista kiitosta, niin ajattelin, että ehkä näistä voi olla iloa jollekin muullekin!

Tein nimittäin Ylelle viiden lyhyen videon sarjan aiheena sijoittamisen aloittaminen. Mietin Ylen tuottaja Mikko Laineen kanssa, millaisia videoita nuorisolaiset, siis sellaiset yläkouluikäiset voisivat haluta nähdä sijoittamisesta. Kaikkiallahan aina paasataan, miten olisi hyvä, jos jo 14-vuotias ymmärtäisi korkoa korolle -efektin salat.

Ajattelin, että nämä perusjutut pitää tietää:

  1. Korkoa korolle
  2. Riski, tuotto ja hajautus
  3. Mikä on arvo-osuustili ja mitä tarkoittaa pörssi?
  4. Osake ja osinko
  5. Rahastot

Videot siis suunnattiin teini-ikäisille ihmisille ja siksi ajattelin, että väännän rautalangasta nämä asiat. Hyödynsin käsikirjoitusvaiheessa isosiskoani Lottaa ja hänen puolisoaan Pasia, jotka molemmat opettavat lukiossa. Palautteiden perusteella myös moni aikuinen on kaivannut yksinkertaistettua tietoa siitä, mikä on osake tai pörssi. Nämä ovat asioita, jotka muka vain ”pitäisi tietää”, mutta ei näitä välttämättä ole tullut lukeneeksi mistään.

Juttelin juuri kaverini ja sijoitusbloggaaja Merja Mähkän kanssa samasta aiheesta, ja tulimme siihen tulokseen, että sijoitusryhmissä vallitsee usein sellainen toksinen maskuliinisuuden kierre, että miehet eivät kehtaa sanoa, jos eivät ymmärrä jotain tai ovat vaikkapa mokailleet sijoittamisessa.

Merja taas on saanut paljon hyvää palsaa siitä, että hän on kertonut avoimesti sijoitusmokistaan. Yleensä ihmisillä on tapana keulia vain onninstuneilla ostoilla ja myynneillä, mikä ei sitten lopulta oikein anna tai opeta kellekään mitään. Naisilla taas on ”lupa” epäonnistua ja olla välillä vähän hömelöitä (ihan yhtä hömelöitä mitä miehetkin ovat) ja vaikkapa sanoa, että ”ostin tätä yhtiötä, koska niiden toimari vaikutti niin kivalta”. Todellisuudessa monet tekevät välillä sijoituspäätöksiä ihan vain tunne edellä, mutta usein hommat pitää perustella, että ”juu katsoin luvut tarkkaan ja tein järkiperäisen analyysssssin”.

Olen käynyt vähäsen jubailemassa säästämisestä, pikavipeistä ja sijoittamisesta kouluissa, se on ollut hauskaa hommaa siksi, että raha-asiat selvästi resonoivat. Yksikin maailman liikkiksin ysiluokkalainen tuli kysymään minulta luennon jälkeen, että ”voiko toimeentulotuesta sijoittaa”. Sanoin, että veikkaan ettei ikävä kyllä kannata, mutta heti kun alat saada jotain muuta rahee, niin aloita, et kadu! Ja nyt voi jo perehtyä aiheeseen.

Laskin noiden videoiden yhteiskeston, ja siitä tuli vajaa 14 minuuttia. Väitän, että katsomalla ne on jo aika hyvin perillä sijoituksen saloista. Ja jos satut olemaan opettaja tai teini-ikäisen äiti, niin linkkaa ihmeessä nuorisolaisille eteenpäin. Ties vaikka saisit jonkun innostumaan börsestä!

Jos sijoittaminen kiinnostaa enemmän kuin 14 minuutin verran, niin kuuntele podcastini Sijoituksen abc -jakso sekä vastuullisen sijoittamisen jakso. Ja vielä linkkaan Pia-Maria Nickströmin helppolukuiseen ja innostavaan Mimmi sijoittaa -blogiin, Pia-Maria on ihan mieletön tyyppi (ja esiintyy myös tuossa Sijoituksen abc -jaksossa), mimmejä kannattaa seurata myös instassa.

Ja tässä vielä linkki noihin viiteen sijoitusvideoon.

Jos sijoitat, niin miten sait aloitettua? Entä haaveileeko joku täällä sijoittamisen aloittamisesta? 

Kuvat: Olen niin ylpeä näistä mun visualisoinneista noilla videoilla. Näiden munien aiheena on tietenkin vanha kunnon sijoitusten hajautus

Lue myös:

Näin aloin sijoittaa

Tätä on vastuullinen sijoittaminen

Miltä tuntuu, kun sijoitukset menevät miinukselle

Onko lapselle sijoittaminen järkevää lapsen kannalta? 

Lapselle sijoittaminen: näin teen sen käytännössä

Korkoa korolle -efekti kerryttää minulle ennen eläkettä puoli miljoonaa euroa

Näin säästin 10 k vuodessa

Kommentit (15)
  1. Yksi tyhmä kysymys: Mikä vika on vanhanaikaisessa säästötilissä? Ei tarvitse miettiä eikä seurailla. Ei tule voittoja muttei tappioitakaan. Mikään mitä sijoittamisesta – poislukien asuntosijoittaminen – olen lukenut, ei ole saanut minua kääntymään sen puoleen. Laiska varmasti olen, ja liiaallisestikin riskejä kartteleva.
    Mutta juuri perinteisen säästöpossutyylin dissaaminen, mistä se johtuu?
    Asuntolainan maksettua olen sen jälkeen siirtänyt kuukausittain lainasummaa vielä hieman isomman määrän säästöön, sekä pahan päivän että eläkkeen varalle. Sijoitusasuntokin mielessä häilyy, mutta tällä stressaajaluonteella vuokranantajaksii..hmm.

    Toki on pääasia että raha-asioista avoimesti puhutaan, ja siinä olet kaikenikäisille naisille ja miehillekin edelläkävijä ja idoli. Keep up the great work! <3

    1. Säästötililille ei tätä nykyä juuri maksella korkoa, joten siellä olevan rahan arvo pieneen, sillä inflaatio syö rahan arvoa. Siksi rahaa ei kannata paljoa pitää pelkästään tilillä, vaan sijoittaa se ja saada se toivottavasti tuottamaan.
      Silti minusta on järkevää olla esimerkiksi säästötilillä jonkun verran rahaa. Sanotaan, että rahaa pitäisi olla sen verran, että pärjää 3kk – tai jotkut sanovat 6kk – sillä rahalla, jos tuloja ei olisi. Minulla on rahaa tavallisella pankkitilillä sen takia, että jos vaikka koira loukkaantuu, minun ei tarvi miettiä että voinko hoitaa sen aika pitkälle vaan voin suoraan latoa korttia koneeseen eläinlääkärillä. Vakuutus minulla tietysti on, mutta suorakorvausta ei. Lisäksi kodinkoneet vanhenevat ja hajoavat ja esim. kun viime joulun alla vesivaraajamme alkoi kiukuttelemaan, ei minun tarvinut miettiä että mitäs nyt tehdään, tilasin vain uuden varaajan ja sille asennuksen.
      Vuokrahommelit saa vähemmän stressaavaksi ostamalla vuokranhoidon kokonaispalvelun, jos sellanen on tarjolla. Minä ostin tällaisen palvelun Helsingin vuokrakämpälleni ja koska asun itse 800 kilsan päässä, se tietysti helpotti stressitilannettani huomattavasti. Käsittääkseni tämän palvelun hinnan saa vähentää veroissa vuokratuloihin liittyvinä kustannuksina. Kokonaispalvelu kattaa kaiken, paitsi päätöksenteon. Asunnosta kosahtaa jääkaappi? Palvelu hoitaa, kerrot vain että minkälainen hommataan tilalle. Vesivahinko asunnossa? Palvelu hoitaa, kerrot vain millä tavalla rempataan, jos siihen ei taloyhtiöllä ole sanomista. Ja jos on, palvelu hoitaa senkin! Maksaahan se tietysti, mutta vähentää stressiä sen verran, että koin sen järkeväksi rahanmenoksi.

      1. Kiitos tiedoista! Tv.Alkuperäinen kyselijä 🙂

  2. Tilille rahan jemmaamisessa on se tylsä puoli, että inflaatio syö vähitellen sen rahan arvoa. Eli jos tänään saat säästöillä ostettua vaikka 100 suklaalevyä, niin samoilla säästöillä saa eläkkeellä enää vain 50 suklaalevyä, koska rahan arvo on muuttunut, eli hinnat on kasvaneet.

    1. Tuskin se ihan noin hurjalla vauhdilla 15-20 vuodessa etenee, inflaatio siis. Ja onhan niitä säästöjä tarkoitus usein käyttää myös matkan varrella. 🙂
      Mutta mielenkiintoista olisi kyllä kuulla että inflaatioko on se ainoa syy, joiden varjolla sijoituspalveluja halutaan myydä.

      1. Piti ihan kaivaa Tilastokeskuksen sivuilta rahanarvonmuunnin-laskuri ja yrittää sen avulla tarkastella kuvitteellista suklaalevyesimerkkiämme. Laskurin mukaan rahamäärä, joka vuonna 2002 oli 100 euroa, vastaa viime vuoden tasoon muunnettuna 124,60 euroa. Eli 16 vuodessa 100 suklaalevyä olisi vähentynyt 80 suklaalevyyn, jos nyt prosenttilaskut oikein ynnäsin 🙂

        Sit vertasin mitä samalle potille olisi tapahtunut Helsingin pörssissä. Käytin vertailuindeksinä OMX Helsinki GI -indexiä ja otin sen vuosituoton jokaiselta välin 2002-2018 vuodelta. Tällöin 100 suklaalevyn potti olisi kasvanut 196 suklaalevyksi.

        (Ko. aikavälillä keskimääräinen pörssin vuosituotto on 7,2%, mutta sen käyttäminen vertailulukuna antaa mielestäni väärän kuvan asiasta, koska tällöin potti olisi kasvanut jo 328 suklaalevyyn. Koska vuonna 2012 ko. indeksi droppasi voimakkaasti, ei yli 100 suklaalevyn päästy taas kuin vasta 3 vuoden jälkeen. Keskimääräisen vuosituoton mukaan silloin taas oltaisiin oltu jo 130:ssa levyssä. Voisit, Julia, ehkä joskus kirjoittaa tästä harhasta, jonka korkoa korolle laskurit voivat tuottaa.)

        1. Arvostan tätä paneutumista syvästi! Ja tästä voisi kyllä kirjoittaa.

          Lisäksi juuri juttelin pitkään siitä, että korkoa korolle -laskuri ei ota voitoista maksettavaa veroa mukaan, joskin se on vähän hankalaakin, kun politiikka saattaa muuttaa pääomaverotusta suuntaan jos toiseen.

        2. Suklaalaskut jatkuu, koska tää on vaan niin herkullinen aihe 😀 hehee.

          Vuonna 1975 keskivertopalkansaaja ansaitsi 350 euroa kuussa, verojen jälkeen käteen jäi 235 euroa.

          Suklaa maksoi vuonna 1975 3,65e kg eli jos ostaisi koko nettopalkalla suklaata, sitä saisi 64,3kg

          Mutta jos olisi jemmannut koko palkan ja haluaisi ostaa suklaata nyt, sitä saisi tuolla vuoden 1975 nettopalkalla vain 27,8kg (Nyt suklaa on 8,45kg)

          Eli suklaahimoisen ei kannattaisi missään nimessä säästää tavalliselle tilille rahaa tulevia suklaita varten, vaan ostaa heti koko rahalla kilokaupalla suklaata ja nautiskella elämästä 😀 Tai sitten kuten edellinen kommetoija oli hyvin laskenut, niin sijoittaa ja ostaa vielä enemmän suklaata tulevaisuudessa.

          Suklaa ja palkkaluvut on tilastokeskuksen sivuilta https://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

Instagram did not return a 200.