Alkoholiton versio ei ole enää colajaffa-drinkki

Sanon ihan suoraan, että yksi elämäni ihanimpia tunteita on se, kun kevään ensimmäisinä päivinä aurinko siivilöityy meidän keittiön ikkunasta lämpimänä ja minä katselen vastapäisen talon kattoa. On perjantai-ilta ja avaan Tikin ja ystävien kanssa jääkaapista nostetun kylmän pullon jotain hyvää rieslingiä ja skoolaamme keväälle. Elämässäni on paljon muitakin ihania tunteita, mutta tällainen ensimmäisen kylmän valkkarilasin nostattama pieni hiprakka on todella korkealla tällä listalla.

Alkoholista puhutaan nykyään monesta näkökulmasta, ja sen tuomia ongelmia tuodaan paljon esiin, mikä on erittäin hyvä. Olen joskus sanonutkin, että jos taikasauvalla saisin poistaa kaiken alkoholin maailmasta ja maailmanhistoriasta, niin poistaisin ja olisin ilman muuta valmis ikuisiksi ajoiksi luopumaan noista mun pienistä iloisista hiprakan tunteista. Uskon, että alkoholi aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää ihmiskunnalle.

Mutta koska elämme nyt tällaisessa maailmassa, niin minä nautin alkoholista ja sen tuomista sosiaalisista tilanteista, enkä demonoisoi sitä omalla kohdallani.

Raskaaksi tulemisessa on sellainen hullu juttu, että siinä alkoholin käyttäminen tarvitsee katkaista veitsellä leikaten. En ole ollenkaan joko tai -ihminen, vaan elämänmuutokset tapahtuvat minulle helpoiten pikkuhiljaa. Jos pitäisi vähentää alkoholinkäyttöä, luontaista olisi tehdä se vähitellen. Mutta tämä on sellainen homma, että kun tikkuun piirtyi kaksi viivaa, se oli sitten siinä.

On hauska vertailla ensimmäistä ja toista raskautta: Ensimmäisellä kerralla alkoholista luopuminen tuntui paljon lopullisemmalta ja tuskaisemmalta kuin nyt. Kävin tuolloin melkein heti testin tehtyäni yksissä ilmaisen viinan juhlissa ja viimeistään siellä iski tajuntaan, että minä se olen todellakin nyt raskaana! En leikisti, vaan ihan oikeasti! Että tämä ei ole nyt mitään larppaamista, vaan jos alan tässä ryypätä, seuraukset voivat olla täydellisen katastrofaaliset sille pienelle ukkelille, joka tuolla kasvaa. (No, kuten olen kertonut, olinkin tuolloin huolesta aivan jäisissä stresseissä, kun olin ennen testin tekemistä istuskellut helteisen toukokuun takia terassilla ölperi kädessä pari kertaa. Erityisesti ärsytti se, että olin koko yrittämisvuoden ajan aina ”niiden päivien” jälkeen lopettanut alkoholinkäytön pariksi viikoksi ennen menkkoja, mutta juuri tällä kertaa olin varma, ettei olisi voinut tärpätä, sillä olimme olleet Tikin kanssa eri kaupungeissa silloin, kun luulin olevan otollinen aika… no, nämä on näitä.)

Kun Alppu sitten syntyi, olin ajatellut, että nyt juon lasin jotain ihanaa täyteläistä punaviiniä (oli helmikuu). Viini oli jo kaadettu lasiin, mutta tajusin nopeasti, etten pysty, sillä olin muutenkin niin täydellisen sekaisin ja ajatus yövalvomisesta pienessäkin darudessa tuntui aivan kidutukselta. Niinpä sitten ensimmäsiinä kuukausina alkoholittomuus oli käytännön sanelemaa. Toisaalta ne ensimmäiset hetket, kun sitten sai terassibisseä, olivatkin sellaista juhlaa, että koko elämä tuntui upealta. (Muistan ikuisesti minun ja Raisan Suvannon terassilla nautitut oluset: pullo toisessa kädessä, toinen käsi heijaa rattaita. M m mm!)

Nyt kun ei ole enää tarvinnut miettiä noita yövalvomisia, niin viiniä on voinut siemailla vapautuneesti. Mutta kuten olen kirjoittanut, krapulanpelko on edelleen massiivinen: oma vapaa-aika on niin kortilla, ettei sitä voi uhrata hirveään kanuunaan ja toisaalta, jos taas lapsi on dagen efterinä himasa, niin se on helvete irti. Toisin sanoen, lapsi on tuhonnut hyvät humpuutteluni!

Tästä syystä kun elokuussa tein positiivisen raskaustestin, ensimmäinen ajatus ei ollut enää: ”Yhdeksän kuukautta ilman alkoholia, sairasta!” Ja niitä hetkiä, jolloin olisin halunnut luovuttaa raskaana olemisen hetkeksi jollekin toiselle ja antaa palaa, on ollut huomattavasti vähemmän kuin ekassa raskaudesssa: Omat kirjanjulkkarit, Noin viikon studion pikkujoulut (en jäänyt aamuseiskaan saakka laulamaan karaokea vissyn voimalla), ystävieni valmistujaissitsit (vaikka niissäkin oli lopulta ylllättävän hauskaa selvin päin) ja nyt nämä kevään ensimmäiset valoisat ja lämpimät perjantai-iltapäivät, kun viikonloppu alkaa.

Ensimmäisen lapsen olemassaolon lisäksi toinen ihan konkreettinen syy, miksi alkoholittomat juomat maistuvat nyt paremmin on se, että nykyään vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän kuin aiemmin, ihan vain jos vertaa vuoteen 2015. Mainitsin tästä instassa, ja siellä esimerkiksi Teräsmeduusojen Sofia kuvaili, miten vuonna 2005 raskaana ollessaan hän oli saanut baarissa ”alkoholittoman drinkin”, ”jossa oli puolet kolaa ja puolet jaffaa”. Oli kuulemma huikea makuelämys. Vuonna 2013 joku taas oli saanut ihan tasokkaassa ravintolassa maitoa, kun hän oli pyytänyt alkoholitonta juotavaa.

Että tässä suhteessa maailma ihan oikeasti on parempi paikka: Join esimerkiksi Joensuun Local bistrossa älyttömän herkullisen mocktailin toissaviikolla, olen saanut superhyviä holittomia drinkkejä Helsingin Rosterissa ja ihan jo marketin alkoholittomat bissetkin ovat oikeasti muuttuneet paremmiksi tässä ajassa.

Kotona olen rakastunut tonicin juomiseen. Kun joukkoon heittää pakastemarjoja, kuten tyrniä tai puolukkaa, saa ihanan kylmän drinkin, josta tulee hienostunut ja ylevä olo!

Tämä on noidankehä: kuluttajat ostavat mitä tarjotaan ja ravintolat ja kaupat myyvät mitä ostetaan. Siksi on omalta kannaltani on mahtavaa, että tietynlainen päihteettömyys on trendannut (ihan jo THL:nkin tilastojen mukaan). Tämä tarkoittaa sitä, ettei bisse ole enää defaultjuoma terassilla ihan vain siksi, että väljähtänyt cocacola ei inspiroi. Ymmärrän myös sen, että Suomessa ravintolat saavat hyvin katetta alkoholia myymällä, mutta kyllä minä ihan mielelläni maksan siitä hyvästä mocktailistakin sen 7-9 euroa, jos se on oikeasti valmistettu laadukkaasti eikä 1990-luvun lastensynttäreiden suosikkijuomaa (sprite-fantasekoitus) mukaillen.

Toisaalta odotan jo toukokuuta, jolloin vauva on pullautettu ulos ja minä saan avata kaapissa odottavan tavoitepulloni, eli Kungfu Girlin (tai kuten olemme jo ystäväpiirissä alkaneet sitä kutsua, Kungfu Ladyn). Voi olla, että käy taas samoin kuin viimeksi, eli luovun aikeistani yhden kulauksen jälkeen, mutta ainakin tämä mahdollisuus ilahduttaa.

Ja koska en ole koskaan ennen merkinnyt wordpressissä reseptejä, niin kyllä vain, nyt sen teen!

Saa mieluusti vinkata hyviä alkoholittomia juomia!

Kuvat: Yritin ottaa ylevää kuvaa tyrni-tonicistani, mutta mun pikku statisti tunki tapansa mukaan laittamaan kauniisti asettelemiani rehuja lasiin. 

Lue myös:

Huominen on tänään, en pysty enää dokailemaan kunnolla! 

Äiti ottaa oluen

Ensimmäinen crapulé vauvan jälkeen

PODCAST // FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

Coolin ihmisen tonic

Ainekset (1 annos)

tölkki
tonic-vettä
kourallinen
pakastepuolukoita/-tyrniä (jotain kivan väristä)
muutama
jääpala (ei pakollinen, silä pakastemarjat kylmentävät myös drinkkiä)
yksi
rosmariininoksa (kivan näköinen)
2 min
{
AKTIIVINEN 2 min
PASSIIVINEN 0 min

Tee näin:

Asettele pari jääpalaa lasiin, kaada päälle tonic-vesi ja heitä joukkoon pakastemarjat. Siemaile coolin näköisenä.

Kommentit (6)
  1. Vielä muutama vuosi sitten, jolloin alkoholittomien juomien tarjonta baareissa oli todellakin paaaaljon heikompi, pyysin usein omenamehua tuoppiin halutessani juoda jotain alkoholitonta. Omenamehu näyttää ihan siideriltä, joten se ei herättänyt muissa kiusallisia kysymyksiä ja itselle siitä tuli parempi olo kuin kolan kittaamisesta. Plussana myös se, että mehusta ei veloitettu kovin montaa euroa!

  2. newtown casino download ntc33 slot
    31.3.2019, 13:44

    Submit to a lot of free ones in the beginning and then submit website address needs to to several
    paid databases. If you are aims to produce 7 compelling solutions to explode your freelance writing. http://monst.unokun.com/newtowncasinodownload678057

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *