Aloittelevan yrittäjän rahaneuvot

IMG_0831.JPG

Yrittäjyyspuhe on ollut minulle hankalaa aina siitä lähtien, kun puolitoista vuotta sitten perustin yrityksen. Se on jännä ilmiö: en tunnista palkansaajapuhetta, mutta yrittäjyyspuheen tunnistan. En tiedä johtuuko tämä siitä, että yrittäjiä on Suomessa vähemmän kuin palkansaajia, ja tästä syystä yrittäjyys on poikkeuksellisempaa kuin palkansaajana oleminen. Vertailun vuoksi: vuonna 2017 Suomessa oli 286 934 yritystä, kokoaikaisia palkansaajia taas oli yhteensä 1 344 860 ja osa-aikaiset tähän sitten vielä päälle. On muuten kiinnostavaa, että viimeisten vuosien aikana yrittäjyys ei ole tilastojen mukaan erityisemmin lisääntynyt, vaan yrittäjien määrä on pysynyt suurinpiirtein samana. Sen sijaan yrityspuhe on yleistynyt kovasti.

Oman kokemukseni mukaan, yrittäjyyspuheeseen kuuluu tietynlainen sävy, jonka voi itse valita tilanteesta riippuen. Yrittäjänä olisi mukava esiintyä samaan aikaan sekä sankarina että uhrina: Minä olen uskomattoman ahkera, raskaan työn raataja, yhteiskunnan tukipilari. Tai sitten minulla on niin rankkaa, kun on sitä epävarmuutta ja koko ajan pitää maksaa milloin mistäkin valtiolle, kunnalle ja eläkevakuutusyhtiölle. On startup-yrittäjyyspuhe, jossa yrittäjät ovat ketteriä, innovatiivisia yli-ihmisiä, joiden panos meille kaikille on täysin korvaamaton. On pakkoyrittäjiä, jotka ovat saaneet päivätyöstään potkut ja käytännössä pakotettu perustamaan oma firma, jonka kautta samaa palvelua täytyy myydä ilman mahdollisuutta sosiaaliturvaan tai sairasteluun (esim monet kääntäjät). On köyhyysrajalla sinnitteleviä yrittäjiä, jotka eivät pysty maksamaan edes omaa palkkaansa ja on menestyneitä yrittäjiä, jotka kikkailevat verotuksen kanssa.

Yrittäjiä ja yrittäjyyttä on niin paljon erilaista, ettei siitä pysty tekemään ihan kovinkaan vedenpitäviä yleistyksiä. Ihan samalla tavalla kuin palkansaajien kohdalla: joillakuilla on pieni palkka ja toisilla iso, jotkut tekevät pitkää päivää, toiset lyhyttä ja niin edelleen. 

Omalla kohdallani tämä on ollut ongelmallista siksi, että yrittäjyys oli minulle aiemmin hyvin vierasta, mutta jostain syystä kuvittelin, että on vain ”yhdenlaista yrittäjyyttä”. Minun suvussani ei ole juurikaan yrittäjiä, ja palkansaajan osaa on pidetty turvallisena ja hyvänä tapana tienata leipänsä. En oikein tiennyt etukäteen, minkälaiseen yrittäjyyspuheeseen voisin kiinnittyä: olenko minä se nälkäpalkkayrittäjä, kun en oikein mikään startup-yrittäjäkään ole. Onko yrittäjänä oleminen jotenkin vaikeaa tai rankkaa, kalvaako epävarmuus sisintäni öisin? Selviänkö byrokratian määrästä, sillä ainakin peloteltiin etukäteen!

Perustettuani yrityksen tuli heti koko joukko paljon taloudellista opittavaa: starttirahan hakeminen, yel-vakuutus, alvin maksaminen, ennakkovero, tmi vai oy, laskutus yrityksen kautta sekä se, mihin kaikkeen kannattaa laittaa rahaa ja mikä tehdä itse. (Itse olen päätynyt laittamaan joka kuukausi rahaa esimerkiksi työhuoneeseen, kirjanpitäjään, yritystilin ylläpitämiseen, kuitit säilyttävään e-taskuun, verkkolaskutusohjelmaan, yel-vakuutukseen, puhelimeen ja yrityksen kautta tarjottaviin lounaisiin.) 

Mutta sitten kun tämän oli kerralla tsekannut kuntoon (hyvän kirjanpitäjän kanssa), niin aika nopeasti kaikki alkoikin olla aika helppoa. Tällä puolentoista vuoden kokemuksella olen tullut siihen tulokseen, ettei tämä yrittäjyys ihan kamalasti eroa omalla kohdallani palkansaajan roolista. Suurimmat erot ovat siinä, että kaikki tosiaan täytyy tehdä itse, ja mitä vain voi tehdä itse. Mutta hauskaa tämä on tähän mennessä ollut!

Kyselin insta storyssä yrittäjiltä heidän yrityksensä tuloista ja menoista sekä vinkkejä siihen, miten turvata henkilökohtainen talous. Kuten etukäteen uumoilin, vastaan tuli niin monenlaista yrittäjää, etten pystynyt kokoamaan mitään yleistettävissä olevaa yrittäjyysjakson aihetta. 

Siksi päätin tehdä Melkein kaikki rahasta -podcastin yrittäjyysjakson samassa hengessä kuin miten olen muutenkin puhunut raha-asioista: puhumalla asiasta omista kokemuksista käsin. Niitä ei voi mitenkään yleistää kaikkia yrittäjiä koskevaksi, mutta pystyn kuitenkin kiinni konkretiasta. Lisäksi omista kokemuksista kertomisella usein välttää richsplainaamisen, kun ei paasaa, miten muiden pitäisi tehdä vaan avaa vain, miten itse on tehnyt.

Mietin myös pitkään, minkälaisen yrittäjän ottaisin jaksoon juttelemaan kanssani, ja tulin siihen tulokseen, että jonkun, jolla on aika hullu tarina siihen, miten hän on päätynyt yrittäjäksi – ja mitä yritys tekee. Sillä onhan yrittäjyys myös äärimmäisen kiinnostavaa.

Tästä syystä pyysin Anni Vuohensiltaa juttelemaan yrittäjyyden raha-asioista. Tutustuin Anniin alun perin Rahkamuijana, eli muun muassa urheilusta ja pyöräilystä blogia pitävänä hauskana tamperelaismimminä. Myöhemmin kävi ilmi, että hänellä ja hänen aviomiehellään Laurilla on hauska YouTube-kanava nimeltään Hydraulic Press Channel, ja sitten kävi ilmi että ”ai sää oot niitä paperinmurskaajia” ja sitten kävi ilmi, että Annin ja Laurin kanavalla on yli 2,1 miljoonaa tilaajaa. Kun perus Suomi-tubettaja pelaa SM-liigaa, niin Anni ja Lauri pelaavat NHL:ää.

Mutta vaikka Annin ja Laurin HPC Entertainment tekee maailmanluokan hommia kansainvälisten firmojen kanssa, pärssää, räjäyttää, sulattaa ja poraa milloin mitäkin, niin loppujen lopuksi hekin ovat siinä mielessä samanlaisia yrittäjiä kuin me kaikki muutkin: rahahommat on hoidettava kunnolla, alvit on maksettava ja tarjouksia on tehtävä. 

Olen sitä mieltä, että tästä tuli aika hauska jakso. Ainakin Annin tamperelaismurretta on miellyttävä kuunnella. Ja tarinaa siitä, miten hän päätyi Ikean palkkatöistä yrittäjäksi. Ja Annia ylipäänsä. Jos on ikinä mitään ajatuksia siitä, että menestyneet yrittäjät tai tubettajat olisivat jotenkin leuhottelijoita, niin Annin kanssa juttelemalla tämä ajatus häviää aika nopeasti.

Mutta hei, kuunnelkaa jakso!

Viime podcastin promopostauksessa kävi ilmi, että ainakin 49 ihmisen silmät vuotavat verta ja sielu huutaa tuskasta mun ”sadan eri fonttikoon ja rivivälin takia” (what, musta tässä oli aivan selvä logiikka!), joten kokeillaan nyt tällä kertaa mainostaa sekä podcast-jaksoa että siihen liittyvää Ylen juttua ihan tavallisella fonttikoolla. Tiedän, että jakso saa ainakin yhden kuulijan, nyt kun fontit on kunnossa. Otin nimittäin tämän kommentoijan sanat lupauksena. Ja näin yrittäjänä on pakko ottaa palautetta vastaan, muuten menee bisnes alta, niin se kuulkaa on!

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin yrittäjyys-jakso Yle Areenasta ja lue juttu siitä, minkälaista YEL-vakuutusta yrittäjän kannattaa maksaa Ylen sivulta.  Lisäksi suosittelen siirtymään tänään kello 21 Instagrammin ihanaan sovellukseen ja katsomaan sieltä Juliaihminen-käyttäjätilin Insta Live -lähetyksen, jossa minä vastailen kaikkiin mahdollisiin yrittäjyysasioihin, joita te kysytte minulta pitkin päivää täällä blogissa sekä instan kysymys-tarraominaisuuden avulla. Pyysin myös Annia eli Rahkamuijaa eli toista HPC-kanavan pitäjää osallistumaan liveen, mikäli hän vain prässäilyltään ehtii. Veikkaan että tästä illasta tulee hauska. 

Ja jos tänne tulee hyviä kysymyksiä, lupaan tehdä niistä jatkossa myös blogipostauksia. Yrittäjyys kiinnostaa itseäni tosi paljon, mutta ymmärrän, että ihan kaikkia se ei kiinnosta, joten otan mielelläni kyymyksiä ja postausehdotuksia vastaan, enkä ala vain tuutata tänne kaikkea mietiskelemääni.

 

Kysy ja kommentoi mitä vain yrittäjyydestä tai yrityksenpidon raha-asioista!

 

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

Kommentit (18)
  1. Vaikka mä en osannut häiriintyä niistä fonteista aiemmin niin, kyllä nyt on kauniin seesteinen tuo postauksen loppu ja boldaukset toimii ainakin mun silmiin hyvin 🙂

    Täytyy kuunnella podcast, koska mun korvissa yrittäjyys on aina kuulostanut todella pelottavalta – vähän kuin hyppäisi base-hypyn ilman laskuvarjoa ja toivoisi että matkalla oppii lentämään. Itse teen freelancerina töitä eri pituisina projekteina useaan eri osoitteeseen, mutta siis kuitenkin palkansaajana. Luulen, että mun korvissa kaikuu juurikin tuo alussa mainitsemasi yrittäjyyspuhe siinä nälkäkurki- ja ”kamalan raskasta on” -muodossa ja varmasti myös se, että omassa lapsuuden perheessäni ei ole ollut yrittäjyyttä.

    1. Uumoilisin, että freelancerin ja tmi-yrittäjän suurin ero lienee se, että freelacerin on varmaankin helpompi saada työttömyyspäivärahaa, jos ei ole töitä. Yrittäjillä pitää kuulua kassaan, jos haluaa ansiosidonnaista, ja omien laskujeni mukaan se yrittäjän työttömyyskassa on niin tyyris, etten ole liittynyt siihen vaan luotan, että töitä riittää. Mutta nämä jokaisen täytyy kyllä päättää itse.

      Mutta mikäli asiakas suostuu ostamaan verokortilla, niin no problem! Pitää vain muistaa, että jos raha maksetaan palkkioina, ihminen joutuu maksamaan YEL-vakuutusta, vaikkei olisi yrittäjä. Tämä tuli itselleni yllätyksenä jossain vaiheessa.

      Tmi:n puolesta muuten puhuu lukuisat verovähennykset, joita yrittäjänä voi tehdä. Tosin kyllä friikkunakin voi vähennellä, pitää vain jaksaa pitää kuitteja ja kirjanpitoa yllä. Sen olen muuten huomannut, että yrittäjät eivät kauheasti puhu siitä, mitä kaikkea he voivat vähentää verotuksessa, vaan mieluummin vain muistutellaan, mitä kaikkia veroja yrittäjä joutuu maksamaan. Tuli vain mieleen näistä Ylen jutun kommenteista. 😀

    2. SAKIR HUSSAIN
      23.2.2019, 16:04

      goood

  2. Onkohan vika vain minun puhelimessa, kun mulla ei nää Lilyn linkit tunnu toimivan?

    1. Hitsiläinen, mulla ne toimii, mutta joskus nämä hommat on ihan herran hallussa!

    2. Oon huomannut ainakin sellaisen henkimaailman homman, että puhelimella lukiessa linkit ei aina toimi, kun lukee laite pystyasennossa, mutta kun kääntää laitteen vaakaan, alkaa leveämmällä palstalla toimia. Ei mitään käsitystä, mistä johtuu, enkä ole saanut aikaiseksi mutistua Lilyn toimitukselle.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *