Alppu täyttää tänään kaksi

alpun 2v synttärit.jpg

Uskomatonta. Meidän pieni täyttää tänään kaksi vuotta. Juhlittiin tätä saavutusta lauantaina meillä. Mulla on ollut vähä raskas alkuvuosi töiden suhteen (liikaa!), joten päätettiin Tikin kanssa, että nyt ei stressata yhtään. Niinpä tilasin kakun leipomosta, Tiki osti kaupast keksibuffetin, uunissa lämmitettäviä pakastepasteijoita sekä hedelmiä. Lisäksi paistettiin vielä pakastepullia, joihin sai laittaa mansikkahilloa ja valmisstuutista kermavaahtoa, laskiaispullia siis. Kaikki tarjoilut olivat valmiina pöydässä alle tunnissa!

Tämän lisäksi koristeltiin viime vuodesta säästetyillä koristeilla asunto, ja voilà, meillä oli tosi kivat juhlat kasassa. Rakastan sitä, kun ihmiset leipovat itse ja jaksavat laittaa (vaikkapa isosiskoni taidot ovat eeppiset), mutta tajusin aika nopeasti, että meistä ei nyt ole siihen. Ja juhlissa tärkeintä on hyväntuulinen isäntäväki, ei itse kaulitut keksit. Voi olla, että tällainen puolivalmiiden asioiden tarjoaminen tulee synttärikutsuille jäädäkseen. Katsotaan.

alpun 2v synttärit2.jpg

Vaikka me päätettiin pitää kemut pieninä ja kutsuttiin ihan vain lähilähipiiri, niin lapsia oli silti kymmenisen ja toiset reilu kymmenen aikuista päälle. Oli mahtavaa menoa ja meininkiä! Ensin syötiin, avattiin lahjat ja humpuuteltiin. 

Neljän maissa suurin osa vieraista alkoi olla lähtenyt. Oli aika siirtyä juhlien kakkosvaiheeseen ja avata skumppapullo. Samalla tavalla kuin viime vuonna, nytkin oli suloista istua lattialla raukeana juhlien jälkeen pienen porukan kanssa ja jutella kaikesta. Syötiin laiskasti vielä vähän keksejä ja lapsetkin alkoivat olla riehumisen jälkeen melko seesteisiä.

alpun 2v synttärit3.jpg

Mulla on edelleen jotenkin juhlava ja hieno olo. Lapsen syntymäpäivä tuntuu jopa isommalta saavutukselta ja elämän etapilta kuin omat synttärit. Puhuttiin juhlissa paljon siitä, miten tällaiset etapit ovat merkittäviä. Mä ja Tiki ollaan onnistuttu olemaan ihan hyviä vanhempia tuolle pienelle kullalle jo kaksi vuotta.

Tällä hetkellä sanoisin, että minulle lapsen ensimmäinen vuosi oli ehkä helpompi kuin toinen. Jotenkin ekana vuotena tsemppasin valtavasti, kun kaikki oli uutta. Sitten yllätyin, miten helppoa vauvan hoitaminen olikaan – olin pelännyt paljon raskaampaa aikaa. Lisäksi olin koko sen vuoden äitiyslomalla, joten elämä oli lokoisaa. Toisen vuoden kohdalla en ole jaksanut enää sillä lailla tsempata. Monella tapaa lapsi paranee koko ajan kasvaessaan. Mutta töiden aloittaminen, lapsen päiväkodin aloittaminen ja sellaiseen arki-arkeen totuttelu on ollut kuitenkin aika kuormittavaa verrattuna vauvavuoden lounailla vetelehtimisiin ja museoissa lorvailuihin. (Toki jatkan näitä molempia edelleen.)

Tiedän ihmisiä, jotka eivät siedä vauvavuotta, ja elämä lapsen kanssa siitä eteenpäin voittaa vauvavuoden mennen tullen, nämä siis vaihtelevat valtavasti.

Nyt alkaa kuitenkin tuntua, että tämä arki-arkikin on aika ihanaa. Raisa sanoi, että kaksivuotias on taas huomattavasti nautinnollisempaa seuraa kuin yksivuotias, ja ikävuosi 2–3 on aivan mahtava. Näin minäkin uskon. Ainakin kaikki sekä omassani että lapsen toiminnassa antaa viitteitä siihen suuntaan.

alpun 2v synttärit4.jpg

Toki on aika vaikeaa hahmottaa kokonaista vuotta. Viime vuonna Alppu ei osannut vielä tähän aikaan kävellä, nyt se steppaa menemään ja kiipeilee. Siinä välissä on tapahtunut paljon. 

Kuten synttäreiden tervetuliaispuheessa sanoin, on ihanaa, että meidän elämässä on ollut tuo pieni valtavan rakas poika jo kaksi vuotta ja paljon muita rakkaita ihmisiä ympärillä ja läsnä arjessa jatkuvasti.

alpun 2v synttärit5.jpg

Tänään illalla juhlitaan rakasta Alppusta vielä kolmestaan.

Ihanaa syntymäpäivää meidän pieni rakas ukkeli!

 

 

Postauksessa mainitut linkit: 

Alpun 1-vuotisjuhlat

Huijaus nimeltä vauvavuosi

Synttärit eläinteemalla

Lapsi on koko ajan vain ihanampi

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

 

Kommentit (12)
  1. Lauralauralaura
    5.2.2018, 16:33

    Tylsää olla tylsä, mutta pakko sanoa että ikävuosi 2-3 voi olla myös täynnä jatkuvia, aamusta iltaan kestäviä huutoraivarikilareita ja kovaa eroahdistusta itsenäistyvältä lapselta Sitten kun just luulee ettei enää pysty kestää, niin tuleekin sellanen ihana jakso, kunnes taas palataan kilarikauteen…Mutta toivottavasti tää ei toteudu teillä!

    1. Tuskin toteutuu! Veikkaan että mun lapsi on rauhallisuuden toteemi koko kolmannen elinvuosiensa, eikä luultavasti itke kertaakaan.

      🙂

  2. Onnea Alppuselle 🙂 juhlat näyttää ihanilta!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *