Arvo ja hinta ovat kaksi eri asiaa

Olin maaliskuun alussa järjettömän kiinnostavassa tapahtumassa Tampereella. Digiteatteri järjesti Pidot Lielahden kartanossa, ja niiden pointti oli villi: Meitä oli pieni joukko ajattelijoita pohtimassa, miten talousjärjestelmä voitaisiin muuttaa aivan uuteen uskoon. Digiteatterilaisilla oli visio uudenlaisesta valuutasta, kryptorahasta nimeltä kultura. Sitä louhittaisiin sitä mukaa, kun ihmiset kokisivat kulttuurielämyksiä elämässään. Miten tämä voisi toimia? Sitä me olimme kokoontuneet selvittämään.

Idea oli juuri niin ihanan happoinen kuin vain tällainen taloudesta kiinnostunut humanisti voisi unelmoidakin. Ja niin on myös minun lyhyt referaattini noista kuudesta tunnista, jotka tuolla kartanolla vietin.

Paikalla oli muun muassa kulttuurivaikuttaja Rosa Meriläinen, skifikirjailija Johanna Sinisalo, Raren päätoimittaja Orna Ben Lulu, tekoälyyn keskittyvä filosofi Tere Vadén ja erinäisiä muita tutkijoita ja taitelijoita.

Homma lähti käyntiin sillä, että jokainen sai pitää viiden minuutin puheen otsikolla Arvo.

Minä puhuin siitä, miten arvon ja hinnan ero pitää ymmärtää. Oscar Wilde on sanonut, että kyynikko tietää kaiken hinnan, muttei minkään arvoa. Hintahan määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta arvon määräytyminen on hankalampaa.

Jos mietitään vaikka meidän kesämökkiä. Sen hintaa emme vielä tiedä (sillä se on edelleen pappani omistuksessa), mutta se määräytyy sitten joskus, kun papasta aika jättää ja me saamme sen perintönä. Toivon tietenkin, että hinta olisi suht matala, jotta perintöveroon ei menisi niin paljon rahaa, mutta arvossaan se on meille aivan eri luokkaa. Sitä on vaikea määrittää. Puhutaan myös käyttöarvosta ja vaihtoarvosta, jotka ovat kaksi eri asiaa. Vaihtoarvo on ikään kuin hinta, kun taas käyttöarvo on sellaista pysyvämpää arvoa. Vaikkapa timantin käyttöarvo on paljon pienempi kuin veden, mutta silti veden vaihtoarvo on mitätön verrattuna timantin vaihtoarvoon.

Mietin puheessani myös sitä, miten koko elämäni ajan puhe rahasta on yleistynyt ja alkanut tunkea joka paikkaan. Kaikkea voidaan perustella hinnalla ja rahalla, ei niinkään enää arvolla. Politiikassa on paljon enemmän talouspolitiikkaa kuin aiemmin. (Tiki lukee tällä hetkellä Max Jakobssonin muistelmia, ja siinä esimerkiksi ulkopolitiikalla on suuri merkitys – ei ole enää 2020-luvulla, ulkopolitiikka on siirtynyt EU:hun.)

Ajattelen, että rahan pitäisi olla välinearvo eikä itseisarvo. Arvo itsessään on yleensä hyvin subjektiivinen asia, sopimus johon täytyy uskoa.

Johanna Sinisalo tiivisti hyvin: Raha on tiivistettyä työtä.

Ja niin minäkin sen ajattelen, noin yleensä. Tosin välillä kun reaalitalous ja finanssitalous ovat aivan eri suunnissa, kuten nyt, kun pörssit vain nousevat ja reaalitaloudella menee asiat aivat päin helvettiä, niin en oikein enää tiedä, mitä raha on.

Rosa Meriläinen sanoikin hyvin, että turvallisin sijoitus on sijoitus omiin aivoihin. Vaikka joutuisi kansainvaellukselle ja talousjärjestelmä romahtaisi, se pysyy. Siksi kulttuurin kuluttaminen on tärkeää.

Rosa sanoi myös hienosti, että kaikki vauraus, mitä meillä on, on syntynyt menneiden sukupolvien työstä – ei meidän omasta työpanoksesta. Tämä johtaa siihen, että voimme ajatella vaurauden kuuluvan kaikille, ei vain tietylle ihmisryhmälle.

Puhuimme myös tavaroista ja palveluista, joiden merkitys säilyy. Ajatellaan vaikka lapsia, he haluavat aina vain lisää. Yksi ilmapallo ei välttämättä riitä, pitää olla toinen ja kolmas. Ilmapallon merkitys tyhjenee, kun se on uutuudenviehätys, joka ei vain voi säilyä. Tästä syystä olisi tärkeää satsaa asiohin, joiden merkitys ei ole uutuudenviehätys vaan jokin muu, käyttöarvossa.

Puhuimme myös siitä, miten taide ja kulttuuri ajatellaan usein pehmeiksi arvoiksi, mutta oikeasti niitä voidaan ihan yhtä lailla pitää kovina arvoina. Talous on vain väline niiden toteuttamiseen, mutta kulttuuri voisi olla itseisarvoista.

Ja lopulta päädyimme miettimään, voisiko olla valuuttaa, joka ei olisi euro vaan kulttuuriin sidottu krypto. Että sitä voisi vaihtaa ja se voisi säilyttää arvona, eli täyttää niitä funktioita mitä euro tällä hetkellä tekee. Hommat menivät niin korkeille tasoille, etten oikein osaa enää referoida niitä sen enempää. Mutta jään odottamaan Digiteatterin seuraavaa ulostuloa tästä asiasta.

Lisäksi sain tästä valtavatsi materiaalia seuraavaa kirjaani varten (jonka kirjoitusprosessi on tällä hetkellä aivan jäissä, kun pää on tästä koronasta niin sumussa). Mutta juu, suosittelen välillä laittamaan happohatun päähän ja muistamaan, että se, miten asiat nyt ovat, ei tarkoita sitä, että niiden pitäisi olla niin kuin ne ovat.

Kommentit (9)
  1. Happohattu <3

  2. Minä en ymmärtänyt tuota kohtaa, että ettette tiedä mökin hintaa ja kerrot että saatte sen perintönä. Jos saatte sen perintönä niin saako kysyä mikä hinta? 😀

    1. Ei me olla saatu sitä omaksi vielä. Hinta arvioidaan vasta sitten, kun tulee perintöveron maksun aika, mikä toivon mukaan tapahtuu vasta pitkän ajan päästä.

      1. Nimetönkö
        6.5.2020, 23:32

        Kysymys! Remontti varmasti nostaa paikan arvoa roimasti, ja samoin myös perintöveroa(?). Kannattaisiko kohde ostaa itselle nyt nykykunnossa (pieniempi arvo)? Ennakkoperintöä tms?Onko mökki jatkossa vain teidän perheen vai myös sisarustesi mökki?

        Tää mökkijuttu kiinnostaa hirveesti, ihana projekti ♥️ mahdollisesti itsellä kesämökin omistamista jossain vaiheessa 😮

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *