Kupposet kiertoon (ehjät ja rikkinäiset)

Kaupallinen yhteistyö: Iittala

Ilahduin valtavasti, kun luin keväällä Iittalan uudesta Vintage-palvelusta: Iittalan myymälät ottavat vastaan käytettyjä astioita ja laittavat ne kiertoon. Ehjät Arabian ja Iittalan astiat ostetaan (eli niistä saa rahaa tai lahjakortin myymälään) ja sitten ne laitetaan laaduntarkastamisen jälkeen Iittalan Vintage-hyllyyn myyntiin edullisella hinnalla.

Mikä parasta, myymälöihin saa viedä myös rikkinäisiä astioita (ei tarvitse olla Iittalaa tai Arabiaa), ja sitten ne toimitetaan kierrätykseen: Keramiikka murskataan hienoksi jauheeksi, jota käytetään tiilimassan valmistamisessa. Lasimurskaa puolestaan hyödynnetään eristeenä käytettävän vaahtolasin ja lasivillan valmistamisessa.

Tämä on taas niitä juttuja, joista vain miettii: miksei tällaista ole ollut aiemmin?

Minulle on nimittäin kertynyt kotiin kaappeihin juurikin tällaisia säröllä olevia laseja. (Kun taloudessa on 3-vuotias, ei ole mikään ylläri, että astioita menee rikki.)

HSY:n lajitteluopas (on muuten nerokas palvelu!) kertoo, että rikkinäinen juomalasi ei kuulu lasinkeräykseen, vaan pienet määrät lasia menevät sekajätteeseen ja suuret määrät täytyy viedä Sortti-asemalle.

On tuntunut tyhmältä heittää sekajätteeseen rikkinäistä lasia, joka on kuitenkin materiaalia, josta voi vielä tehdä jotain – ja siksi olen vain tuupannut nuo lasit kaapin perälle. Mutta nyt pääsin eroon niistä kertaheitolla. Kävin nimittäin testaamassa Iittalan Vintage-palvelua.

Otin ratikan Arabiaan Iittala & Arabia Design Centren liikkeeseen. Vein ensin kassalle rikkinäiset lasit. Lisäksi minulla sattui olemaan yksi lahjaksi saatu Arabian Huvila-muki, joka ei oikein mätsännyt mihinkään meidän astioihin. Sain siitä 4 euroa.

(Olisin halunnut viedä tuonne myös erään Tikin vanhan Muumimukin, jonka hän on saanut lahjaksi exältään. Kaikki nämä vuodet tuo omahyväinen pikku esine on selvinnyt ehjänä muutoista ja lapsen juomaharjoituksista. Mutta olin aikuinen, en vienyt.)

Sitten suuntasin Vintage-hyllyille: kaksi täyttä hyllyllistä Iittalan ja Arabian astioita.

Niitä oli suloista katsella ihan vain jo siksi, että monet astioista herättivät vahvoja muistoja: Tuollaisista laseista meidän isoäiti tarjoili itse tekemäänsä viininmarjamehua, tuollaiset kahvikupit isosiskollani oli 2000-luvun puolivälissä hänen ensimmäisessä asunnossaan, noilta lautasilta söimme pikkuleipiä lapsena kirkkokahveilla.

Astioita katsellessa tajusi, miten vahva osa Iittalan ja Arabian muotoilu on suomalaisten perusarkea. Ne puskevat kaikkialta läpi.

Meillä on kotona tietenkin myös paljon Iittalaa ja Arabiaa: KoKo-astiaston sain ylioppilaslahjaksi, Kartio-laseja ja Kastehelmi-kynttilälyhtyjä keräilin silloin kun tein gradua (hehehe, kirjoitin sitä Taikin kirjastossa, ja aina pitkän kirjoituspäivän jälkeen annoin itselleni luvan mennä katsomaan alakerrassa olevasta Iittala Outletista jonkun kakkoslaadun edullisemman lasin tai lyhdyn).

Lisäksi olen toivonut erinäisiä astioita joulu- ja synttärilahjaksi aikoinaan. Viimeisimpänä ruokapöytään on tullut nuo Jasper Morrisonin Raami-astiaston juomalasit.

Mielestäni kattaus näyttää kivalta, jos siihen kuuluu eri sarjojen astioita, kerrostumat tuovat pöytään raikkautta ja tyyliä. Meillä on esimerkiksi kolmea eri laatua Iittalan skumppalaseja, matalaa ja korkeaa, sileää ja röpöliäistä.

Meillä on myös tuota KoKo-sarjaa monissa eri väreissä, sellainen 24 setin astiastomeininki ei oikein toimi tällaisissa kerrostaloasunnoissa, joissa säilytystilaa on niukasti.

Kyselin myyjältä, miten Vinatge-palvelu on otettu vastaan, ja hän kertoi, että astioita liikuu aika paljonkin: Sinne tuodaa edesmenneen tädin vanhat Paratiisi-astiat, lapsuudenkodin ylijääneet Aino Aalto -lasit tai sitten yksittäisiä astioita, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet käyttämättä.

Se, paljonko astioista saa rahaa, riippuu niiden kunnosta (ovatko käyttämättömän näköisiä vai hieman käytettyjä) sekä siitä, ottaako summan rahana vai lahjakorttina. (Iittalan sivuilla on hyvät hinta-arviot sekä ostoista että myynneistä.) Voi käydä niin, että vaikkapa Facebook-kirppikseltä saa astiastaan paremman hinnan kuin Iittalan myymälästä, tosin silloin täytyy sitten itse nähdä vaiva oston ja myymisen sopimisesta.

Itse ostin tuolta lopulta neljä KoKo-ruokalautasta rikkoontuneiden tilalle (6,90 e/kappale) sekä Tapio Wirkkalan söpön Ultima Thulen lasisen kermakon (19 e).

Tuolla Arabian myymälässä huomasi, että erityisesti japanilaiset turistit hamstrasivat noita vintageastioita, moni lastasi ostoskärryt kukkuralleen – mahtavaa, että muuallakin kuin Suomessa osataan arvostaa kaunista muotoilua.

Toivoisin, että tämän tyyppinen kiertotalous yleistyisi paitsi astioiden, myös vaatteiden ja muiden käyttöesineiden suhteen. On siistiä, että tällainen iso kaupallinen toimija kuin Fiskars Group on lähtenyt Iittalan ja Arabian brändeillä kierrätysmeininkiin, eikä astioiden kierrätys ole pelkästään kirpputorien niskoilla.

Iittalan sivuilta voi katsoa listan myymälöistä, joissa Vintage-palvelu on jo käytössä. Loppuvuodesta se toimii kaikissa myymälöissä.

Kiinnostaa tietää: onko teillä jotain astioita, jotka nähdessänne muistatte jonkun ihmisen tai tapahtuman? 

Lue myös:

Pannut kunnossa, elämä kunnossa

Kommentit (9)
  1. Toivottavasti rikkinäisten astioiden kierrätys oikeasti onnistuu ja siihen panostetaan Suomen laajuisesti. Olen itse ollut vuosia Iittalalla töissä ja tuolloin rikkinäiset ja hävikit heitettiin ihan sekajätteeseen.. Toki silloin ei ollut erillisiä kierrätyskampanjoita eli rikkinäisten astioiden määrä jäi myös suhteellisen vähäiseksi. Muuten hyvä idea tämä kyllä!

    1. Veikkaan, että nyt kun kierrätys ja kiertotalous ovat nousseet yleiseen keskusteluun ja niitä arvostetaan, on myös taloudellista insentiiviä hoitaa nämä hommat kunnolla. Eli hyvä kun asiasta puhutaan!

  2. Voi kyllä! Arabian apilasarja muistuttaa piinaavan ihanasti mummosta, jonka perinnöstä vaadin itselleni myös ruokailuvälineet ja maailman parhaan, runsaalla rasvalla rakastetun valurautapannun. On toki muitakin astioita ja ihmisiä tai tilanteita, jotka mielessä yhdistyvät, mutta ei ne muut ihan näin vahvoja tai rakkaita ole. Pitäiskin käydä penkomassa iittalan vintaget, jos vaikka löytäis noita vanhoja apila-astioita!

    1. Voi että, tiedän mitä tarkoitat, se on ihana sarja – ja olisi muuten tyylikkään retro nyt omassa kahvipöydässä.<3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *