Aurinkopaneelit vai ikkunaremppa – milloin taloyhtiön kannattaa ryhtyä energiaremonttiin?

Kaupallinen yhteistyö: Vahanen

Taloyhtiön energia -postaussarja jatkuu! Viime postauksessa puhuin siitä, millä pienillä, melko vaivattomilla ja edullisilla asioilla taloyhtiön energiankäyttöä voi suitsia. Tässä postauksessa keskityn isompiin investointeihin. Milloin ne ovat järkeviä taloudellisesti ja päästöjen kannalta?

Remontin takaisinmaksuajan voi laskea

Karu totuus on se, että taloyhtiöiden energiaremontteja voi perustella yleensä parhaiten yhdellä asialla: rahalla. Niinpä hyvin olennaista on se, että jos remontteihin ryhdytään, niissä on järkevä takaisinmaksuaika.

Takaisinmaksuaika tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti remontista syntyvät säästöt kattavat remontin kustannukset. Jos vaikka taloyhtiön kauko- tai peräti öljylämmitys rempataan maalämmöksi, katolle asennetaan aurinkopaneelit ja muutetaan valaistus energiapihiksi ledivalaistukseksi, niin energiaa säästyy melkoisen lailla.

Kirjoitin hetki sitten Kauppalehteen kolumnin kaveristani, jonka taloyhtiössä oli tehty suuri energiaremontti. Siihen kuului muun muassa maalämpöön siirtyminen ja aurinkopaneelit. Energiaa alkoi säästyä niin paljon, että koko yhtiövastike nousi remontin jälkeen kokonaisuudessaan vain viisi senttiä.

Yhdeksässä vuodessa koko remppalaina on näillä näkymin maksettu, minkä jälkeen rahoitusvastiketta ei tarvitse enää maksaa – eli yhtiövastike (hoitovastike + rahoitusvastike) pienenee huomattavasti.

Jokaisen taloyhtiön ei kuitenkaan kannata siirtyä maalämpöön – se ei ole edes mahdollista kaikille. (Ihan jo siksi, että kaikkialle ei todellakaan voi porata maalämpökaivoa.) Talot ovat hyvin yksilöllisiä. Vaikka kadulla olisi kaksi vierekkäistä samalla vuosikymmenellä rakennettua taloa, niin voi silti olla, että niihin kannattaa tehdä eri remontit.

Suuri osa energiasta haihtuu ilmanvaihdon kautta taivaan tuuliin

Juttelin aiheesta Vahasen energia-asiantuntija Matti Hellgrénin kanssa. Opin häneltä tosi hyviä pointteja.

Ensinnäkin. Prosentit ovat vaarallisia, sillä niitä pyörittelemällä voi johtaa helposti ihmisiä harhaan.

Otan esimerkin. Tässä on Vahasen slaidilla karkea jako siitä, mihin taloyhtiön lämmönkulutus yleisesti ottaen jakautuu talossa, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto:

Kuten tuosta huomaa, niin ilmanvaihtoon kuluu eniten energiaa, lämpö karkaa niin sanotusti harakoille. Tämän jälkeen suurin osuus on käyttövesi: ihmiset lorottavat energiaa viemäreistä alas (toisin sanoen käyvät suihkussa ja pesevät pyykkiä).

Ikkunaremppafirma voi vaikka myydä uusia ikkunoita sillä kulmalla, että ”energiatehokkailla ikkunoilla energiaa säästyy 50 %”. Tällöin voi saada sen käsityksen, että kaikesta taloyhtiön käyttämästä energiasta säästyy puolet. Kun todellisuudessa puhutaan vain puolesta tuosta 16 prosentista, eli noin 8 prosentin säästöstä, eli aika pienestä osuudesta.

En sano, etteikö ikkunaremppaa kannattaisi tehdä, mutta sitä ei kannata ensisijaisesti välttämättä perustella energiansäästöllä.

Taloyhtiö on yksilö ja ansaitsee yksilöllistä kohtelua

Tässä tullaan siihen, että taloyhtiön energia-asioita pitää katsoa kokonaisuutena ja yksilönä (tämä kuulostaa siltä kuin olisin joku ravintoterapeutti, heheh).

Kun remonttia harkitaan, kannattaa tilata ammattilainen tekemään tarkat laskelmat siitä, mitä juuri tämän taloyhtiön kannattaa tehdä. Missä järjestyksessä, mihin satsataan ja mihin ei, mikä on optimaalinen kokonaisuus?

Edellisessä postauksessa kerroin siitä, miten Vahanen tarjoaa Energiatehokkuustarkastuksia, joissa varmistetaan, että taloyhtiön energiankulutukseen vaikuttavat tekniset säädöt ja asetukset ovat kohdillaan.

”Ensin pitää saada löysät pois. Rakennus pitää saada toimimaan optimaalisesti nykyisellä tekniikalla ja rakenteilla”, Hellgrén sanoo.

Kun tiedetään oikea lähtötaso, voidaan alkaa miettiä, minkälaisia energiansäästöjä talolla olisi mahdollista saada. Voi nimittäin olla, että kun energiaa ei enää kulu turhaan, vaikkapa kallis maalämpöremontti onkin täysin ylimitoitettu taloyhtiöön.

Suurimpiin remontteihin kuuluvat lämmön tuotantotavan muutokset ja ilmanvaihtopuoli.

”Vaikkapa poistoilman lämmön talteenottoratkaisut saattavat olla hyvin kannattavia taloyhtiölle puhtaasti energiatehokkuuden kannalta”, Hellgrén sanoo.

Tällaisten remonttien takaisinmaksuajat ovat usein lyhyitä, alle kymmentä vuotta. Energiaremontit maksavat taloyhtiöstä riippuen kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin.

Esimerkiksi tuo kaverini taloyhtiön energiaremppa, jossa siirryttiin kaukolämmöstä maalämpöön ja aurinkopaneeleihin, maksoi puolisen miljoonaa euroa.

Lämmön tuotantotavan muutoksen remonttia kannattaa harkita etenkin silloin, kun taloyhtiössä on joka tapauksessa tekeillä energiaremontti.

Sama pätee vaikkapa julkisivu- ja ikkunaremonttiin. Nykyään taloyhtiöt joutuvat remontteja tehdessä ja rakennuslupaa hakiessa joka tapauksessa miettimään energiatehokkuutta (mikä on hyvä!).

”Energiatehokkuus ei ole ensisijainen syy tehdä vaikkapa ikkunaremonttia, sillä säästö ei ole niin suuri. Mutta jos ikkunoita ollaan uusimassa, niin nykyaikaisissa energiatehokkaissa ikkunoissa on paljon etuja. Ulkoa tuleva liikennemelu vähenee, veto pienenee, asumisviihtyvyys nousee.”

Usein remppoja tehdään samassa syssyssä tai sitten niin, että tiedetään, että tänä vuonna uusitaan julkisivu, kolmen vuoden päästä mietitään ilmanvaihtoa. On järkevää ja taloudellista suunnitella niin sanottu remonttien tiekartta (jep, käytin juuri sanaa tiekartta).

”Jos linjasaneerauksen tai kattoremontin yhteydessä ei ole varaa remontoida vaikka poistoilmalämmön talteenottoa, niin lämpöpumpulle voidaan kuitenkin suunnitella ja varata tilat. Näin tulevaisuudessa rakenteita tai kattoa ei tarvitse repiä uudestaan auki.”

Hinta pitää tietää etukäteen

Vahasen puolueeton ja riippumaton asiantuntija laskee erilaisten remonttien takaisinmaksuaikoja, joiden perusteella taloyhtiössä voidaan tehdä oikeasti järkeviä päätöksiä.

”Teemme päätökset tiedon eikä tunteen pohjalta.”

Nämä laskelmat ovat olennaisia myös siksi, että tällä hetkellä ARA:lta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) on mahdollista hakea tuntuvia tukia energiaremontteihin, joiden lopputuloksena asumisen energiasäästö on tarpeeksi suuri. ARA-raha on niin tärkeä juttu, että kerron siitä lisää ihan erillisessä postauksessa.

Pointtina on kuitenkin se, että ARA:a varten pitää tehdä tarkat suunnitelmat ja laskelmat, ja niissä ulkopuolinen konsultti, kuten Vahanen, on avainasemassa.

Ylipäänsä isojen remonttien esiselvityksissä ja hankesuunnittelussa kannattaa käyttää ulkopuolista ja puolueetonta toimijaa siksi, että silloin taloyhtiö saa nähtävilleen kokonaiskuvan.

Eri laitevalmistajat ja urakoitsijat tarjoavat esimerkiksi maalämpöön ”ilmaisia” selvityksiä.

”Mutta kuten tiedämme, ilmaisia lounaita ei ole”, Hellgrén sanoo.

Edelliseen postaukseen tulikin tästä aiheesta kommenttia, että kun ottaa yksittäiseltä laitteenvalmistajalta maksuttoman tsekkauksen, niin kyseinen laitevalmistaja toki haluaa mainostaa omaa tuotettaan. (Eikä tässä toki ole mitään pahaa, niin minäkin tekisin.)

Tämä on kuitenkin siitä hankala lähtökohta, että jos tilaa selvityksen lämpöpumpun kannattavuudesta vaikkapa kolmelta eri lämpöpumppufirmalta, saa todennäköisesti kolmet täysin erilaiset selvitykset remonttien kustannuksista ja niiden takaisinmaksuajoista. Kuitenkin remonttien kokonaisuus olisi kaikkein olennaisin.

Tällaisessa Vahanen on hyvä. Lisäksi se pystyy myös hoitamaan sekä laitevalmistajan että urakoitsijan kilpailutuksen. Itse olen huomannut, että rakennuttajien kilpailutus on perus pulliaiselta ihan super hankalaa. Kun ei tiedä, mitä on edes tilaamassa ja missä hintataso pyörii millaisessakin remontissa ja taloyhtiössä, tulee helposti tilanneeksi vähän mitä sattuu.

(Esimerkiksi meidän huvilan remontin kustannukset paisuivat lopulta aivan naurettaviksi, ja jos nyt ryhtyisin moiseen uudestaan, kysyisin luultavasti ulkopuolisen konsultin apua. Vahanen tosin hoitaa vain taloyhtiöitä, eli minun huvilarempassa heistä ei olisi ollut iloa.)

Energiaremontin kuusi vaihetta

Jos ja kun taloyhtiön energiaremontin miettiminen tulee ajankohtaiseksi, niin homman voisi tiivistää näihin kohtiin.

  1. Ensin energiatehokkuustarkastus, jonka avulla nähdään, mikä on taloyhtiön energiankulutuksen lähtötaso silloin, kun kaikki säädöt ja pienet asiat on hiottu kuntoon.
  2. Tehdään laskelmat siitä, kannattaako energiaremonttiin ryhtyä ja jos, niin mitä remontteja taloyhtiössä kannattaa tehdä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla.
  3. Haetaan mahdollisesti ARA-rahoitusta, jos hakukriteerit täyttyvät.
  4. Kilpailutetaan laitevalmistajat ja urakoitsijat.
  5. Ryhdytään remonttiin – ja valvotaan sen kulku.
  6. Tarkistetaan lopputulos ja saadaan mahdollisesti ARA-avustus.

Jokaisessa kohdassa on apua siinä, että sitä hoitaa ja valvoo ammattimainen ja riippumaton asiantuntija.

No niin, seuraavassa postauksessa sitten ARA-rahan saloihin. Vaikka kyse on melko yksittäisestä asiasta, niin se on sitäkin tärkeämpi. (Esimerkiksi ystäväni taloyhtiön 500 000 euron remonttiin saatiin ARA:lta tukea 120 000 euroa, ihan mojova siivu siis!)

Taloyhtiön kevätkokoukset lähestyvät – pysykää siis kuulolla!

Lue myös Energiasarjan edellinen postaus: Taloyhtiö voi säästää valtavasti energiaa ilman suuria remontteja

Kuvat: Tuolla sitä vain vaeltelen kaduilla ja mietiskelen taloyhtiön vedenkulutusta elikkäs nuo ajatuskuplat on pöllitty Matti Hellgrénin slaideista.

Kommentit (5)
  1. Energiaherännyt
    16.3.2021, 10:00

    Onpa siistiä, että olet ottanut tällaiset isot taloyhtiön asiat käsittelyyn. Sisustamisesta ja keittiöremonteista saa lukea blogeissa ihan tarpeeksi, mutta tällaiset järeämmät remontit kuuluvut mielestäni ihan yhtä lailla lifestyleen, sillä sitähän asuminen on 😀

    No niin, sitten sellainen kysymys tuosta maalämmöstä. Missä päin tuo sinun kaverisi asuu? Keskustassa vai jossain lähiössä? Kiinnostaisi ehdottaa tuota maalämpöremonttia omaankin taloyhtiöön ja mietin, onko mitään mahkuja ihan jo noin sijainnin puolesta.

    1. Hahaa, olen itsekin ihan innoissani, kun tämä on uusi aluevaltaus. Aiemmin olen etäisesti ajatellut, että energiajutuista olisi kiva tietää jotain, mutten ole vain saanut aikaiseksi ottaa selvää. Helpottaa, kun voi tuolta Vahasen Matilta kysyä suoraan kaikkea.

      Kaverini asuu Helsingissä, kantakaupungin liepeillä, itse asiassa aika lähellä meitä. On totta, että ihan kaikkialle ei noita maalämpökaivoja voikaan porata ihan jo siksi, että alla saattaa olla rakennettu jotain tai tontti ei ole tarpeeksi suuri kaivoille tm. Tässäkin just ammattilainen osaa sanoa, että onnistuuko vaikka maalämpö ylipäänsä. Se ei toki ole ainoa energiaremonttivaihtoehto, vaan muitakin on.

  2. Aijai, jälleen hyvä kirjoitus ja tärkeä aihe! Oma energiaremonttimme oli vanhan öljylämmitysjärjestelmän vaihto maalämpöön. Takaisinmaksuaika oli suhteessa öljylämpöön muutamia vuosia (öljyä kului…!) ja suhteessa kaukolämpöönkin vain noin 12 vuotta. Lompakon lisäksi planeettakin kiittää.

    Itsellä sana ”energiaremontti” nostaa karvat pystyyn, sillä ensimmäisenä tulevat mieleen omakotitalojen ikkunaremontit joka onkin varsinainen taistelutanner. Tällä tantereella (usein eläkeikäisille) omakotitaloasukkaille myydään aggressiivisesti uudet ikkunat jotka 1) maksavat aivan hirveästi 2) ovat paljon huonolaatuisemmat kuin alkuperäiset, kunnostettavissa olevat ikkunat 3) vaikuttavat lopulta todella vähän lämmityskustannuksiin ja 4) ovat todella rumat. Sydämeni itkee verta kun näen kauniita vanhoja taloja joihin on ”energiaremontin” yhteydessä mällätty uudet rumat halpisikkunat, joiden valmistamisen hiilijalanjäljellä olisi lämmittänyt taloa yhtä kauan kuin mikä uusien ikkunoiden käyttöikä on. Rahanmenosta puhumattakaan…

    1. No just tämä herregud! Tommosten lukujen droppaileminen voi olla niin harhaanjohtavaa.

      Olen tajunnut, että omakotitaloasumisessa on just tuo kummallinen skene, että erilaiset remppafirmat ovelta ovelle -myyvät palveluitaan. Usein niihin tarjouksiin voi sisältyä vähän jotain uhkaakin, tyyliin ”jos ette nyt uusi kattoa, niin kyllä homehtuu koko pirtti ihan pian”. Jos sitten paniikissa tarttuu tällaiseen tarjoukseen, niin ei tule kilpailutettua sitä remonttia ollenkaan.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *