Nyt minä teen sen avioehdon

Kaupallinen yhteistyö: Lexly

Minulla ja Tikillä ei ole avioehtoa tällä hetkellä. Menimme naimisiin vuonna 2014. Omistimme puoliksi tuolloin kerrostalokaksion, ja juuri muuta omaisuutta kummallakaan ei ollut. Niinpä ajattelimme, ettei meillä ole mitään syytä tehdä avioehtoa.

Molemmilla oli suurinpiirtein samat tulot, Tikillä itse asiassa vähän minua suuremmat. Ajattelin, että jos joskus avioliittomme päättyy, niin on vain luontevaa, että kaikki laitetaan puoliksi. (No, karu totuus on se, että jokainen avioliitto päättyy joskus: eroon tai kuolemaan.)

Seitsemässä vuodessa on tapahtunut aika paljon. Olemme saaneet kaksi lasta. Minä olen perustanut osakeyhtiön, jonka taseeseen on alkanut kertyä rahaa. Olen pian saamassa perinnöksi äidiltäni suvun huvilan, jonka remontoimme Tikin kanssa yhdessä.

Taloudellinen tilanteemme on muuttunut aika paljon, ja se saattaa muuttua jatkossa yhä enemmän. Omistuksista olisi varmaankin syytä vähintäänkin keskustella yhdessä. Olemme tässä jo vuoden verran miettineet, pitäisikö tehdä avioehto.

Kun ystäväni Merja teki avioehdon Lexlyn kautta ja alkoi puhua aiheesta minulle, päätin, että nyt minunkin pitää vihdoin ottaa tämä asia haltuun.

(Tiedättekö kun tämä kuuluu niihin juttuihin, joista aina ajattelee, että pitäisi ja pitäisi, muttei saa aikaiseksi. Nyt aion saada!)

Tutustuin Merjan kautta Lexlyn perhejuristeihin, Ulla Raskiin ja Katariina Kuusiluomaan. He paljastuivat aivan super kivoiksi tyypeiksi, joiden kanssa olen tässä kevään mittaan puhunut avioehdosta moneen otteeseen.

Tajusin, että he tekevät samaa kuin minä ja Merja: pyrkivät avaamaan totutusti hankalaa aihetta helposti ymmärrettäväksi. Ulla ja Kata puhuvat lakia, minä ja Merja taas taloutta.

Juttelin Ullan kanssa pitkään avioehdosta, ja nyt sen tekeminen tuntuu ainoalta järkevältä ratkaisulta.

Avioliittolaki on vuodelta 1929

”Ainoat ihmiset, joiden ei kannata tehdä avioehtoa ovat sellaisia, joilla on voimakas epätasapaino omaisuuksien välillä ja he erityisesti haluavat, että omaisuus tasataan avioliiton päättyessä”, Ulla sanoo.

Eli siis loppujen lopuksi aika harva. Tätä moni ei sisäistä täysin (tai en ainakaan itse ihan tajunnut):

Mikäli menee naimisiin ja ei tee avioehtoa, tekee hyvin kokonaisvaltaisen sopimuksen siitä, että kaikki nykyiset ja koskaan tulevat omaisuudet lasketaan avioliiton loppumisen (ero tai kuolema) kohdalla yhteen ja laitetaan puoliksi.

Silloin kun tämä laki on Suomeen vuonna 1929 säädetty, se on ollut tosi iso parannut ja tasa-arvoteko naisille. Tuolloin omaisuus oli vahvasti kiinni maassa, ja avioliitot ovat päättyneet usein miehen kuolemaan. Tällöin omaisuus on yleensä ollut miehen nimissä, mies on ollut palkkatöissä ja naisen työstä ei ole maksettu palkkaa. Niinpä leskivaimo on saattanut jäädä todella suureen ahdinkoon miehen kuollessa. Avioliittolaki antoi vaimon perheen eteen tehdylle työlle yhteiskunnan tunnustuksen ja arvonannon avio-oikeuden myötä.

Sama tilanne on jatkunut pitkään 1900-luvulla: nainen hoitaa lapsia ja kotia, mies tekee uraa ja tienaa, ja sitten jos tulee ero, se on hirveä paikka naiselle. Avioeroa ei myöskään ole todellakaan saanut aikoinaan samalla lailla helposti kuin sen nykyään saa.

Haluaisitko jakaa ihan kaiken joka tilanteessa?

Aika on kuitenkin ajanut avioliittolain ohi. Nykyään naiset käyvät yhtä lailla töissä ja kerryttävät varallisuutta itselleen. Millään puolueella ei kuitenkaan ole poliittista kiinnostusta lähteä muuttamaan tätä lakia, koska tekemällä avioehtosopimuksen jokainen pari voi sopia ja järjestää asiansa miten haluaa.

Harva kuitenkaan sopii, vaan menee niin sanotuilla tehdasasetuksilla.

”Naimisiin mennessä kannattaa kysyä itseltään: Olisitko valmis jakamaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa kaiken nyt ja tulevaisuudessa omistamanne puoliksi? Myös silloin, jos toinen pettää, loukkaa ja jättää?” Ulla kommentoi.

Perheoikeuden juristina hän on nähnyt jos jonkinlaisia erotilanteita ja omaisuuden jakamisia, joille ei sitten oikein voi tehdä mitään, jos halua sopia ei ole. Nimittäin laki on laki. Tietenkään kukaan ei naimisiin mennessä ajattele, että joskus voi tulla ero, ja vieläpä aika ruma sellainen. Mutta niin vaan aina joillekin käy näin.

Paras hetki tehdä avioehto on ennen avioliiton solmimista, sillä sitten kun se on solmittu, toista ei voi mitenkään enää pakottaa tekemään avioehtoa. Mutta totta kai avioehdon voi tehdä ihan koska vain (ennen eropapereiden jättämistä), ja sitä voi parin yhteisellä päätöksellä myös muokata koska vain.

Avioehtosopimus estää katkeroitumisen

Ullan kanssa jutellessa olen tajunnut, että avioehto on myös keino estää emotionaalinen katastrofi. Avioerossa, kun on isot tunteet pinnassa, tulee helposti riitoja kaikenlaisesta.

Helpottaa aivan älyttömästi, mikäli omaisuuteen liittyvät asiat voidaan heti rajata riitelyn ulkopuolelle. Niistä kannattaa sopia silloin, kun keskusteluyhteys on erinomainen ja molemmilla on hyvä tahto toista kohtaan. Näin molemmat tietävät, miten homma menee.

Ilman avioehtoa homma menee nimittäin niin, että kun varat ja velat on laskettu yhteen, enemmän omistaja maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle ihmiselle. Tasinkoa ei tietenkään ole pakko vaatia toiselta, mutta lain mukaan tähän on täysi oikeus.

Yksi nihkeä tilanne on vaikkapa sellainen, että puolisot omistavat vaikkapa asunnon puokkiin. Kuvitellaan, että molempien omaisuus on suurin piirtein saman kokoinen. Sitten erotessa käy ilmi, että toinen onkin ottanut omiin nimiinsä valtavasti muuta velkaa, eikä välttämättä ole kertonut tästä toiselle.

Velat otetaan huomioon osituslaskelmassa yhtä lailla avio-oikeuden piiriin, jolloin toisen omaisuus onkin isompi. Hän joutuu maksamaan velkoja ottaneelle ihmiselle tasinkoa asunnosta. Vaikka puolison omista veloista ei voikaan joutua vastuuseen, velat voivat vaikuttaa osituksen lopputulokseen tosi paljon.

Avioehtosopimus turvaa perinnön

Tai toinen nihkeä tilanne: Toinen on perinyt suvun mökin, mummon asunnon tai vaikka isän vanhan auton. Vaikka tällaiset perityt omaisuuserät ovat selvästi toisen omaisuutta, on niistäkin mahdollista vaatia tasinkoa. Suvun mökkiä ei ole pakko luovuttaa, mutta vastaava summa rahaa kyllä. Jos ei ole varaa maksaa, voi joutua laittamaan mökin myyntiin tai ottamaan velkaa.

”Jos puoliso tapaa yhtäkkiä jonkun kivan pirkon tinderissä ja haluaa erota, voi tulla yllätyksenä, että se, että olet saanut osuuden suvun mökistä nimiisi, voi johtaa osituslaskelmassa siihen, että joudut maksamaan puolisolle vaikka 25 000 euroa,” Ulla sanoo.

Avio-oikeus ei siis katso yhtään sitä, miten mulkvististi joku on käyttäytynyt toista kohtaan.

On toki mahdollista, että perinnön jättäjät poissulkevat perillisten puolisot testamentissa perinnön ulkopuolelle, mutta näinkään ei välttämättä hoksata tehdä. Ja joskus voi käydä niinkin, että toisen suvun perintö on suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle mutta toisen ei. Tämä vasta epäreilu tilanne voisikin olla erossa.

Avioehtosopimus pakottaa keskustelemaan avoimesti

No, minä en tietenkään ajattele, että Tiki kohtelisi minua eron hetkellä näin tai minä vaatisin häneltä jotain, mikä ei oman oikeustajun mukaan minulle kuulu.

Mutta avioehdon tekeminen tarkoittaa sitäkin, että me keskustelemme nämä asiat avoimesti ja selkeästi. Suoraan sanottuna en vieläkään osaa sanoa, mitä tuon huvilan kanssa tehdään. Tiki on laittanut useita kymmeniä tuhansia sen remonttiin, kuten minäkin. Ja vaikka joskus eroaisimme, niin en minä haluaisi, että hän ei saisi enää käydä siellä. Se on hänelle ihan yhtä lailla tärkeä paikka kuin minullekin.

Sen sijaan vaikka osakeyhtiöni rahat ovat sellaisia, että ne haluan pitää itselläni. Kyse on minun yrityksestäni ja elinkeinostani, ja olisi aivan kamalaa, jos eron tai kuoleman hetkellä, tulisi suuria ongelmia oman elinkeinon harjoittamisen suhteen.

Näistä meidän pitää keskustella avoimesti.

Avioehdon tekemisen pitäisi kuulua häiden suunnitteluun

Joskus ajattelin, että on jotenkin epäluottamuslauseke ehdottaa avioehdon tekemistä toiselle. Että hei mehän saatetaan erota joskus. Nykyään ajattelen päinvastoin.

”Se on niin romanttinen asia kuin voi olla. Avioehto tarkoittaa, että on toisen kanssa siksi, että haluaa olla toisen kanssa eikä mistään piilotetuista tai epäreiluista taloudellisista syistä”, Ulla sanoo.

Hän kertoo saaneensa avioehtoherätyksen aikoinaan oikeustieteellisen valmennuskurssilla, jossa eräs tuutori kertoi aikovansa kosia rakastaan niin, että hän ehdottaa, että tehdään avioehto. (Avoliitossahan ei ole mitään avio-oikeutta, mikäli pari eroaa.)

Hahaha, aika pitkälle vietyä juristiromantiikkaa, mutta periaatteessa ymmärrän.

Ulla sanoo, että ihmiset jotenkin kainostelevat tai häpeilevät avioehdon tekemistä, koska se tuntuu jotenkin normien vastaan uimiselta.

”Passiivisuus ja avioehdon tekemättä jättäminen on myös valinta. Järjestäen kaikki eroavat ihmiset kauhistelevat avio-oikeuden laajuutta ja moni toivoo ääneen, että olisipa tullut tehtyä avioehtosopimus aikoinaan”, Ulla sanoo.

Täysin poissulkeva avioehto voi olla pirullinen  

Mietin ääneen Ullalle, että pitäisikö meidän tehdä täysin poissulkeva avioehto. Sellaisia kaavakkeita löytyy netistä ihan ilmaiseksi. Eli että kummallakaan ei ole eron hetkellä mitään oikeutta toisen omaisuuteen.

Ulla varoittaa, että se on aika raju ratkaisu.

”Se on vähän kuin leikkaisi kakkua kirveellä.”

Täysin poissulkeva avioehto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos puoliso kuolee ja parilla on lapsia, koko kuolleen omaisuus menee lapsille. Jos lapset ovat alaikäisiä, tästä on hirveästi harmia sekä lapsille että leskelle. Myös veroseuraamukset ovat paljon isommat: tasingosta ei tarvitse maksaa veroa, perinnöstä tarvitsee.

Kun tekee avioehtoa, juristi osaa kysyä oikeat kysymykset. Ensinnäkin kysymys siitä, mitä avio-oikeudelle tapahtuu eron tai kuoleman kohdalla.

”Niin sanottu romanttinen avioehto tarkoittaa sitä, että rajataan avioehto vain erotilanteeseen muttei kuolemaan.”

Avioehdossa voidaan eritellä myös omaisuutta niin paljon kuin halutaan. Kaikki on neuvoteltavissa, ja juristi osaa miettiä pahimmat mahdolliset skenaariot niin, ettei avioparin tarvitse ajatella asiaa.

Avioehdon voi tehdä netissä kattavasti ja hyvin

Avioehdon voi tehdä hyvin helposti ja vaivattomasti verkossa Lexlyn palvelussa. Sen täyttämiseen menee kyllä tovi, sillä palvelu osaa kysyä niin laajasti erilaisista toiveista. Avioehtosopimuksen voi välillä tallentaa ja jatkaa myöhemmin, jos haluaa välillä miettiä vastauksia. Mikäli jostain asiasta jää mieleen kysymys, palvelun kautta on tosi helppo jutella myös Lexlyn juristin kanssa.

Se onnistuu joko etänä kaikkialta Suomesta tai livenä Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Ullan ja Katan missio on tuoda lakiasiat super ymmärrettäviksi ja helpoiksi ihmisille. Niin että kinkkisetkin jutut voi hoitaa vaikka kotisohvalta käsin puhelimella.

Kun avioehtosopimus on täytetty, sen voi ladata pdf:nä koneelle. Lexly ei lähetä asiakirjoja sähköpostilla, koska siinä tulee tietoturva-asiat vastaan. Kahden esteettömän todistajan pitää allekirjoittaa avioehto, minkä jälkeen se lähetetään Digi- ja väestövirastoon rekisteröitäväksi. Rekisteröinti maksaa 55 euroa.

No mutta, tämän kaiken pitkän paasauksen jälkeen ilmoitan, että täällä on avioehtoprosessi laitettu vireille (hehehe). Lupaan kertoa sitten, kun olen täytellyt tuota Lexlyn avioehtosopimuspalvelua, että mimmonen homma!

Jos ja kun vakuututte avioehdon tarpeellisuudesta, niin tässä on Lexlyn palveluun alekoodi:

Koodilla  JULIA saa -20% alennuksen. Koodi on voimassa 10.5.2021 saakka. Normihinta avioehdon verkkopalvelulle on 95 €.

Avioehtosopimuksen voi tehdä täällä.

Avioehtosopimuksen ilmaisen minioppaan voi tilata täältä.

Kommentit (29)
  1. Siis jos miehellä on velkaa sijoitusasunnoista (omistaa vain yksin) ja yhteisestä kodista, voin joutua maksamaan siis tasinko miehelle koska hän on velkaisempi? Mihinköhän sitä onkaan ryhtynyt.

    1. Aa ei! Jos teillä ei ole avioehtoa ja ootte naimisissa, niin puolet sijoituskämpästä kuuluis avio-oikeuden astuessa kehiin sulle. Eli tästä et joutuisi miinukselle.

      Avioliiton aikana omat omistukset on omia, mutta eron hetkellä kaikki lasketaan yhteen, ja se kellä on enemmän, voidaan velvottaa maksamaan tasankoa sille, kellä on omaisuutta viivan alla vähemmän.

  2. hallihallo!
    26.4.2021, 19:59

    Terveisiä Saksasta, täällä on mielestäni melko hyvä ja vähän erilainen systeemi tuon suhteen. Paikallisen avioliittolain mukaan mahdollinen perintösi ja mitä omistit ennen avioliittoa on ja pysyy sinun omaisuutenasi. Avioliiton myötä sinusta ja puolisostasi tulee sitten virallinen ”tiimi” ja vain se, mitä sinä ja puolisosi avioliiton aikana yhdessä kerrytitte sitten eron myötä jaettaisiin tasan. Mielestäni ”perustapauksessa” tosi reilu systeemi. Avioehto sitten peliin, jos toinen on vaikka firman osakas tms, joita pitää erikseen suojata jakamiselta.

    1. Kuulostaa mun korvaan todella järkevältä ja nykyaikaiselta systeemiltä. Enää ei esim lähtökohtaisesti poika peri maatilaa (koska harvalla on maatilaa, hehhehe), niin tämänhetkinen systeemi Suomessa on auttamattoman vanhentunut. Ei auta muu kuin taklata asia avioehdolla!

    2. Minulla kyllä on käsitys, että Saksan avioerosääntely on todella vanhanaikainen ja myös epäreilu. En nyt hurjan syvällisesti ole siihen perehtynyt, mutta pidän Suomen systeemiä parempana!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *