Ei:n sanomisesta ei voi puhua liikaa

Juliaihminen

Ystäväni oli seissyt kavereidensa kanssa Ruisrockissa taksijonossa. He olivat alkaneet kuunnella vieressä seisovien nuorempien mimmien keskustelua.

Yksi noin 18–20-vuotiaista tytöistä oli kysynyt kavereiltaan mieltä painavasta asiasta: "Mitä mieltä olette, kun harrastin seksiä yhden pojan kanssa, ja sitten tämä ihan yhtäkkiä sanomatta mitään laittoikin peniksensä kakkoseen. Niin onko se niin kuin ihan ok? Että saako sellaista tehdä?"

Kaverit olivat siinä sitten pohtineen asiaa, ja miettineet ääneen, että ei se kyllä oikeastaan ole kovin hyvä juttu. Ystäväni ja hänen kaverinsa olivat sitten liittyneet keskusteluun (tilanne oli sellainen, että se oli luontevaa) ja vahvistaneet tälle mimmille, että ei se kyllä ole ok. Että noin ei saa tehdä, jos ei kysy ensin lupaa. Vaikka oltaisiin jo keskellä seksiä ja ilmassa olisi yhteinen suostumus, niin silti kuuluu aivan ehdottomasti kysyä, jos aikoo esimerkiksi tuupata yhtäkkiä peniksensä toisen anaaliin.

Juttelin kesälomalla ystäväni kanssa tästä, ja tajusimme, että ei näistä hommista kyllä ole vieläkään puhuttu läheskään tarpeeksi. Vasta sitten, kun jokainen tyttö ja jokainen poika tajuavat kirkkaan selvästi, että tuollaisessa tilanteessa asiasta keskustellaan ennen tekoa, voidaan sanoa, että nyt asiasta on puhuttu sopivasti – eikä senkään jälkeen haittaa, vaikka keskustelu jatkuisi. (Ylipäänsä jorinat siitä, että jostain asiasta on puhuttu liikaa on aina vähän kyseenalaisia ja ajavat usein jonkun toisen ihmisen etua kuin niin sanotun altavastaajan.)

Puhuttiin ystäväni kanssa siitä, miten oltiin molemmat jotenkin ajateltu näin milleniaaleina, että meidän jälkeen tuleva z-sukupolvi, eli 1990-luvun puolivälin tai 2000-luvun jälkeen syntyneet, olisivat jotenkin näissä asioissa paljon meidän sukupolvea fiksumpia ja eivät tekisi samoja virheitä, mitä itse olemme tehneet. Olimme ajatelleet, että massiiviset #MeToo-keskustelut ja valistuksen parantaminen olisivat tavoittaneet kaikki ja että ihmisille olisi itsestään selvää että seksiin tarvitaan aina suostumus.

Mutta tämä keskustelu palautti meidät maan pinnalle. On olemassa paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat aivan yhtä pihalla näissä asioissa kuin mitä me oltiin tuon ikäisinä. 

Olen ollut ystäväni kanssa ala- ja yläasteella sekä lukiossa, ja ruvettiin oikein muistelemaan sitä, minkälaista valistusta itse saimme aikoinaan. Molemmat muistivat, että seksivalistus oli aivan älyttömän kaukana omasta elämästä. Se oli kuin olisi kuunnellut fysiikan kaavoja, joita ei osaa yhdistää omaan arkielämään.

Muistimme "seksi on hauskaa selvinpäin, kännissä teet sen väärinpäin" -musiikkivideon näyttämisen jollain terveystiedon tunnilla ja sen, kun opettaja laittoi kondomin banaaniin. En tiedä montaa ystävääni, jotka eivät olisi harrastaneet seksiä noihin aikoihin nimenomaan humalassa, joten videon viesti ei sitten ihan tavoittanut.

Banaanikondomi taas ei millään lailla kuvannut konkreettisesti sitä hetkeä, kun tyttö ja poika ovat pussailleet tovin ja asiat etenevät siihen pisteeseen, että yhdyntä saattaisi olla kyseessä. Ongelma näissä tilanteissa on usein se, miten ottaa puheeksi, että by the way, käytetäänkö kondomia. Kun puhun melkein kenen tahansa ystäväni kanssa, kaikilla on jaettu kokemus siitä, että on ollut tilanteita, joissa ei ole kehdannut sanoa, että kortsu esiin. Tai toinen ospauoli on vängännyt niin päättäväisesti, että ei käytetä, jolloin korstu on jäänyt laittamatta. Aivan sairaan monet naispuoliset ystäväni ovat ottaneet jälkiehkäisypillerin (joka muuten ei edes toimi, jos ovulaatio on juuri silloin kohdillaan).

Seksivalistuksessa pitäisi pureutua juuri tähän henkiseen puoleen: Jutella auki se, että toinen saattaa painostaa kumittomuuteen tai "unohtaa" sen, mutta sen vaatimisessa ei ole itse aisassa mitään noloa vaan päinvastoin, se vain kertoo siitä, että arvostat omaa vartaloasi. (Meni juttu kumminpäin: yhtä lailla miesten kuin naisten pitää vaatia sitä kortsua.) Pitäisi kehdata keskustella konkreettisista tilanteista eikä jättää hommaa ylätasolle. Jotenkin pitäisi saada ihmiset voimaantumaan ja ajattelemaan, että olen keholleni velkaa sen, että pidän siitä huolta näissä tilanteissa.

Olen kyllä sitä mieltä, että valistus on parantunut. MeToo on purrut ja asioista puhutaan yhä enemmän niiden oikeilla nimillä. Olen ollut itsekin Demi-lehdessä töissä, jossa näistä asioista kirjoitetaan ymmärrettävästi ja rohkeasti (toki usein vain tytöt lukevat Demiä, myös pojat pitäisi saavuttaa tällä asialla). En myöskään ajattele, että koulun pitäisi olla tästä kokonaan vastuussa (olen ylipäänsä allerginen sille, että koulua syytetään milloin mistäkin).

Oma suunnitelmani on keskustella näistä hommista lapseni kanssa sitten, kun hän ymmärtää aiheesta, mutta kuitenkin tarpeeksi ajoissa. Tiedän, että se saattaa olla hänelle kiusallista, mutta itselleni ei kyllä ole. Heheh, monta vuotta nuortenlehessä työskentely on avannut valistushanat niin, että mikään ei enää hävetä!

 

Oletteko osanneet sanoa aina tarvittaessa ei?

 

 

Lue myös:

Flirttailun ja ahdistelun ero

Me myös, aletaan huutaa!

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

 

Kommentit

annepa (Ei varmistettu)

Väestöliitto suosittelee, että lasten seksuaalikasvatus aloitetaan, kun lapsi ymmärtää jotain. Siis tosi pienenä. Silloin ei varmaankaan kerrota yhdynnöistä ja muista, vaan oman kehon arvostuksesta. Siitä on sitten (toivottavasti) luontevaa jatkaa tätä seksikeskustelua ja oman kehon arvostamista siinä, sitten kun on sen aika.

Minä kerroin mieheni 11-vuotiaalle kaksi vuotta sitten seikkaperäisesti kuukautisista, mitä ne on, miksi ne tulee, mitä voi tapahtua jos harrastaa seksiä ja koska seksiä voisi ja ei pitäisi harrastaa. Ei hänelle oltu mitään puhuttu, muuta kuin että tee ipponi, jos joku koskee niin, että se on epämiellyttävää. Olin vähän hämmästynyt.

Juliaihminen
Juliaihminen

Hyvä että puhuit! Kyllä 11-vuotiaat ovat jo todella kiinnostuneita noista hommista ja ymmärtävät niistä paljon - ainakin oma kokemukseni on tällainen. 

Oman kehon rajoja tulee opetettua koko ajan jo nyt. Olin viime viikonloppuna mökillä, ja siellä tuli hoettua tällaisia lauseita:

"Frida ei halua, että sitä halataan nyt, joten älä halaa."

"Jos et halua, että Frida halaa sinua nyt, niin ei tarvitse halata." 

Eli sukupuolesta riippumatta homma menee molempiin suuntiin. Enkä sano esimerkiksi niin, että "halaa nyt, kun toinen niin kivasti tulee halaamaan!" Vaan oman ja toisen fiiliksen mukaan. Sitten kun lapsi on vähän vanhempi, niin voin keskustella asiasta vähän lisää. 

annakarina (Ei varmistettu)

Raisa Cacciatore antoi hyvän esimerkin, miten tätä oman kehon rajojen asettamista voi opettaa lapselle jo pienenä. Lapselta voi jo pienenä kysyä, että saanko halata/pussata/taputtaa pepulle, ja jos lapsi sanoo ei, niin sitä pitää kunnioittaa. Tämä neuvo siis esimerkiksi vanhemmille tai isovanhemmille. Ja tämän kautta sitten voi opettaa lapselle, että kun toinen lapsi sanoo ei, niin sitä pitää kunnioittaa.

Mä ainakin itse oon aikaisemmin ajatellut, että tottakai minä vanhempana saan halata ja pussata ja paijata lastani niin paljon kuin haluan, mutta en toisaalta ole tullut ajatelleeksi, että siinä lapsi ei tule oppineeksi sitä, että hänen kehonsa kuuluu vain ja ainoastaan hänelle itselleen.

Ivy+++ (Ei varmistettu)

On kyllä niin totta, että tuosta henkisestä puolesta ei ole puhuttu, ikinä tai missään!

Mä olen useamman kerran olllut mukana tilanteessa, jossa joku jäbä on kysynyt käytänkö pillereitä. Ihan kun se ois riittävää tuollaisissa satunnaisissa suhteissa?! Onneksi en ole käyttänyt ja olen myös pysynyt tiukkana, että kumi tarvitaan. Olen oikeasti todistanut tätä niin monta kertaa, että kiukuttaa. Toivon, että pilleritytöt myös uskaltaisivat sanoa, että ei, mutta en täysin usko tähän...

Juliaihminen
Juliaihminen

En minäkään. Kaikki kunnia pillereille, mutta veikkaan, että juurikin tuollaisen sananvaihdon jälkeen seksitaudit leviävät aika tavalla.

Hyvä että olet pitänyt pintasi!!!

CougarWoman
CougarWoman

Mun naapurin poika luuli oikeasti, että pillerit suojaa myös seksitaudeilta. Tyyppi oli tuolloin jo reilusti yli parikymppinen.

Vierailija (Ei varmistettu)

Opiskeluaikoina yksi säätö pettyi, kun pyysin laittamaan kondomin (ja kerroin etten käyttänyt pillereitä). Miekkonen sanoi turhautuneena, että kondomi tuntuu niin huonolta, ettei ole käyttänyt sitä kuin ehkä kaksi kertaa koko elämänsä aikana.

Siis tämän jälkeenhän sitä vasta luottaa siihen, että tämä melkein 30-vee viriili, sinkkuna vuosia ollut tyyppi ei ole mikään seksitautiriski??!!? Joo. Se leikki jäi sitten kyllä kesken.

Juliaihminen
Juliaihminen

Onnea hänen saastuneelle penikselleen.

Uskomaton urpo!

Maria Hakkarainen
Villiviini

Mä kävin yläasteeni noin kymmenen vuotta sitten, ja meille puhuttiin kyllä ei:n sanomisesta. Erityisesti terkan tunneilta jäi mieleen se, että aina saa kieltäytyä ja keskeyttää, jos ei tunnu hyvältä, mutta kaikki ikäiseni eivät valitettavasti ole käyneet samoilla tunneilla. Seksistä pitäisi puhua musta enemmän myös siitä näkökulmasta, että se on hyvien tekojen tekemistä toiselle; jos toinen vaikuttaa siltä että se ei ole ihan messissä, pitää itsekin hidastaa, vaikka toinen ei sanoisikaan selkeästi ei. Ylipäätään ärsyttää seksistä puhuminen saamisena enemmän kuin antamisena (tai se että tietyn sukupuolen edustajat ovat aina niitä, jotka "saavat" ja toiset taas "antavat").

Juliaihminen
Juliaihminen

Ah, todella hyvä näkökulma! Ylipäänsä seksihommissa pitää ehdottomasti puhua myös kivoista ja kauniista puolista, ei jättää hommaa vain joksikin ikäväksi valistettavaksi asiaksi.

Saaminen ja antaminen on aivan totaalisen passé, kuten myös neitsyyden menettäminen

Vierailija (Ei varmistettu)

Tärkeä aihe -kiitos kun nostit keskusteluun!

Mieleeni jäi omilta kouluajoilta, että seksivalistus keskittyi kovin paljon lisääntymiseen ja miehen ejakulaatioon.
Koskaan ei sanallakaan puhuttu naisen orgasmista. Ei myöskään ollut seksivalistusta samaa sukupuolta oleville.
Eikä varsinkaan puhuttu omien rajojen tunnistamisesta tai rajojen kunnioittamisesta...

Oh well, onneksi asiat ovat paremmin nykyään...

EvaDo

Ala-asteella seksivalistus oli sitä että sillä saavutetaan lapsia ja sen tarkoitus on ainoastaan se. Ylä-asteella opetettiin että seksissä on erilaisia muotoja (fetissejä ja niihin pitää saada suostumus molemmilta osapuolilta), sekä seksuaalisuuksia on erilaisia esim. transut, homoseksuaalisuus, aseseksuaalisuus yms. Meille tytöille painotettiin että kuinka iso asia on luottamus ja millä tavoin se ansaitaan. Opeteltiin kondomin käyttöä, suht pimeässä huoneessa monen monta kertaa. Katsottiin kamalia opetus videoita kuten Näin ostat kondomin, Näin mies iskee naisen ja joku missä oli ejakulaatiobileet. :D :D Sen lisäksi katsottiin Prince -aavikon kuningatar ja Malcolm X. Lukiossa puhuttiin seksistä ja päihteistä, että ne voi rentouttaa tai viedä toimintakyvyn, sekä ehkäisystä jossa tarjottiin vaan kondomia ja e-pillereitä. Puhuttiin siitä kuinka e-pillerit sopii kaikille - niinpä minäkin hankin ne vaikka en silloin tiennyt ettei aurallisen migreenin kanssa saa käyttää hormonaalista ehkäisyä koska lisäntyneen aivovaltimotukos riskin takia. Edes pillerireseptin myöntänyt terkkari ei puhunut tästä, sain tietää tästä omalta äidiltäni. Omalta äidiltäni sain myös vinkkejä seksiin kuten miehen tulee olla kunnollinen ja luotettava muutoin seksi ei ole kivaa. Itse pitää huolehtia ehkäisystä, omasta turvallisuudestaan koska omaa kehoa tulee arvostaa. Hänen valvovan silmän alla sain jopa katsoa Sinkkuelämää siskojeni kanssa. 

EvaDo

Näin jälkikäteen tulin miettineeksi miksei likka reagoinut mitään sanomalla "Hei, ei kakkoseen!" ja miksi niin monet, ei sano mitään, jos jokin ei tunnu kivalta. Kukaan ei ole toisen ajatuksen lukija! Itse olen ollut kanssa samankaltaisissa tilanteissa, missä mies on yrittänyt jotain mistä en pitänyt, jos hän jatkoi käytöstään kiellosta huolimatta, vedin pelin poikki ja sanoin rehellisesti multa meni moodi ja lähdin pois. Ei kaikenmaailman idiooteille tarvi jakaa mutta on tärkeätä oppia ilmaisemaan itseään ja omia toiveitaan. 

Itseäni vähän ärsyttää tämä #metoo kampanja koska siinä etsitään paljon syyllistä, sen sijaan kun korostettaisiin sitä avoimuuden ja kommunikaation tärkeyttä. Jos itse olisin kundi ja sinkku niin varmaan kyselisin likoilta että mistä ne pitää seksissä ennen kuin heittäytyisin sänkyyn, selvät sävelet tekee hommasta aina helpompaa. :)

Emilia M

Tää on hyvä kysymys. Mä seurasin viime syksynä tosi tarkkaan MeToo-keskustelua, siis siellä suljetussa FB-ryhmässä, ja siellä tuli tosi selväksi se, että ihan hirveän monelle tytölle/naiselle on äärimmäisen vaikeaa se oman tahdon ilmaiseminen ja rajojen asettaminen. Tämä ei tietenkään ole sen siinä sängyssä olevan toisen osapuolen vika, vaan syvempi kulttuurinen ongelma. Mutta ehkä pojille pitäisi myös opettaa siitä, että kaikille ei ei:n sanominen ole helppoa, ja siksi intiimissä tilanteessa pitää opetella kuuntelemaan toista tosi, tosi tarkkaan.

LydiaLisa (Ei varmistettu)

Hei,

Tartuin hyvän kommenttisi yhteen sanaan: transihmisistä puhuttaessa sana transu on loukkaava termi, jota ei toivota käytettävän. Sen voi korvata juurikin sanalla transihminen :)

Piiiu (Ei varmistettu)

Vielä yksi oikaisu, että transvestiittisuus (johon tuolla loukkavalla transu-termillä yleensä viitataan) tai transsukupuolisuus ei myöskään liity henkilön seksuaalisuuteen mitenkään.

La Dolce Musica (Ei varmistettu) http://www.nouw.com/ladolcemusica

Muistan itsekin millainen opetus oli silloin aikoinaan. Ei ainakaan tarpeeksi minun mielestäni. Koulussa kannattaa puhua enemmän näistä asioista. Tottakai vanhemmillakin on vastuu, mutta montako vanhempia oikeasti puhuvat tästä lapsilleen tarpeeksi selkeästi? Itse en saanut kotoa niin paljon tietoa enemmän siitä että saan kuukautiset jossain vaiheessa... Piti itse hankkia se tieto ja olin hyvin ujo siitäkin. Tyttöklubissa opin lisää kun olin yläasteella, mutta kaikki oli jäänyt jotenkin vähän epäselväksi... Tiesin "tieteellisesti" tottakai, mutta periaatteet mitä olet maininut tässä postauksessa, esimerkiksi oma vastuu turvallisuudesta ja että on oikeus sanoa ei jos ei tunnu oikealta.
Tästä ei voi puhua liikaa! Kiitos! :)

hp (Ei varmistettu)

Tää varmasti jo monelle tuttu, mutta NIIN on point: https://www.youtube.com/watch?v=oQbei5JGiT8

Vierailija (Ei varmistettu)

Todellista työtä on todellakin tehtävänä sen asenteen suhteen, että mitä toiselle saa tehdä ja mitä ei. Muistan tasan yhden terveystiedon tunnin lukiosta, kun puhuttiin siitä, että ei saa koskea luvatta toisen tisseihin. Mutta jos toinen antaa luvan, se on ok. Muutoin seksuaalikasvatus on keskittynyt lähinnä biologiaan ja pelotteluun. Ehkä vähän parisuhteeseenkin, mutta ei juurikaan noihin henkilökohtaisiin rajoihin.

Jo nuorille pitäisi korostaa, että luvatta päälle käyvä painostaja on aina se, joka toimii väärin. Painostettu kun tuntee liian helposti häpeää siitä, että ei suostu kaikkeen mitä toinen pyytää. Luullaan, että aikuiseen seksuaalisuuteen kuuluu itsestään selvästi se, että on valmis mihin tahansa. Halutaan näyttää seksikkäältä tai kypsältä toisen silmissä, eikä näyttää kokemattomuutta tai ujoutta. Tai sitten ei vaan ole sisäistetty, että ihmisen vartalo kuuluu vain kyseisen vartalon omistajalle, jolla on myös täysi päätösvalta siihen. Kuvitellaan, että kun toinen antaa luvan suudella, saa automaattisesti luvan koskea mihin tahansa ihan miten haluaa. Tai kun ollaan parisuhteessa, ei saa kieltäytyä kumppanin toiveista.

Ihmisluonto on usein sellainen, että omat tarpeet edellä mennään. Ja varsinkin nuoren ja/tai epävarman ihmisen on vaikea pitää puoliaan, jos seksikumppani painostaa. Minusta tarvittaisiin myös konkreettista opetusta, kuinka viestitään näissä tilanteissa. Eli kun päädytään toisen kanssa läheisiin tunnelmiin, niin miten kommunikoidaan sekä etukäteen että tapahtumahetkellä näistä asioista. Että on ihan ok avata suunsa, vaikka onkin intiimi hetki kesken. Pitää kysyä ääneen, jos haluaa kokeilla jotain uutta. Saa sanoa ”nyt ei tunnu hyvältä” tai ”en halua tehdä sitä”, jolloin toisen täytyy lopettaa. Ja niin edelleen.

Ehkäisy on myös yksi asia, jota ei voi liikaa korostaa. Mutta kuinka se tulisi tehdä saadakseen hyviä tuloksia, on minulle mysteeri… Monestihan nuoret tietää kyllä, että esim. seksitauteja tai vahinkoraskauksia voi tulla ilman kondomia. Mutta sosiaalisten tekijöiden painoarvo on monesti päätöksenteossa niin suuri, että nämä riskit ohitetaan. Himoissaan ja nuoruuden kuolemattomuuskompleksissa asia myös tuntuu kaukaiselta ja kuvitellaan, että ei se omalle kohdalle osu.

En siis tiedä, kuinka näistä alistavista/alistuvista asenteista pääsisi eroon ja ihmiset arvostamaan toisiaan nuoresta asti. Tai kuinka ihmiset saisi tajuamaan, että esim. seksitautien riski on todellinen, eikä vain joku ruma kuva näppyläisestä elimestä koulukirjassa. Selkeästi tuolle asennekasvatukselle ja myös valistukselle on siis edelleen tarvetta, olen täysin samaa mieltä siitä!

Vierailija (Ei varmistettu)

Nuorten kohdalla juuri miellyttämisenhalu, epävarmuus ja porukkaan kuulumisen tärkeys on fataali yhdistelmä. Helposti sitä ajattelee että "kai näin nyt kuuluu tehdä" ja "kaikki muutkin tekee" ja "toi varmaan pitää mua nössönä eikä enää tykkää musta jos sanon jotain". Vaikeinta tässä on se, että nämä kaikki ns. luonnepiirteet kuuluvat nuoruuteen. Miten pystyä kasvatuksella eliminoimaan murrosikä? Ehkä vieläkin vaikuttavampaa kuin valistus, olisi jonkun sellaisen samaistuttavan vaikuttajan avautuminen omista tämäntyyppisistä kokemuksistaan? Siitä nuori saisi enemmän tukea käytöksensä hyväksyttävyydelle. On eri asia jos käyttäytyy samalla tavalla kuin joku siisti omanikäinen vloggaaja, kuin että käyttäytyy niin kuin Riitta-opettaja sanoi.

Juliaihminen
Juliaihminen

On totta, että Riitan seksikokemukset eivät ehkä riitä.

Ylipäänsä kaipaan sellaista ilmapiiriä, jossa seksistä voisi puhua arkisemmin ylipäänsä. Enkä tarkoita mitään rivoja panojutuilla lesoilua, vaan ihan sellaista inhimillistä arjen tasolla olevaa keskustelua.

Minulla on ollut esimekriksi pitkään sellainen käsitys, että seksiä harrastaessa ei saisi puhua juurikaan, koska se on niin pyhä toimitus. (Amerikkalaiset elokuvat, anyone?)

Nyttemmin on käynyt ilmi, että ihmisen ei tarvitse muuttua mykäksi sillä sekunnilla, kun seksi heitetään ilmoille.

KTM (Ei varmistettu)

En todellakaan ole aina uskaltanut sanoa ei. Eikä kyse ole edes kumin käytöstä tai kakkosesta vaan ylipäätään siitä harrastetaanko seksiä. Useamman kerran oon joutunut painostuksen uhriksi enkä nuorena naiivina uskaltanut kieltäytyä varsinkin siinä vaiheessa jos oli edetty johonki tiettyyn pisteeseen, esim. tiettyyn paikkaan, fiilikseen tai edes se jos olin antanut vahingossa vääriä signaaleja. Jotenki pöljästi kai aattelin että olin siinä vaiheessa menettänyt kaikki oikeudet kieltäytymiseen. Just tän takia pitäs puhua niin paljon siitä että missä vaiheessa tahansa, vaikka kesken kaiken seksin on lupa sanoa ei, nyt en halua tätä! Kun en oo tätä tajunnut ajoissa niin sen takia olen monet kerrat sietänyt kivuliastakin seksiä. Nyt jälkikäteen tää hävettää ihan sairaasti, jotenki oon viimeisten vuosien aikana kasvanut niin paljon että on vaikea uskoa miten hölmö, heikkoluonteinen ja miellyttämishaluinen sitä on ollut täysin ilman itsekunnioitusta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihan sama homma. On ollut jopa sellaisia tilanteita, että olen itse kuvitellut, että tässä vain pussaillaan, ja sitten ihan jotenkin yllättäen ollaankin jo jotenkin harrastamassa yhdyntää. Olo on ollut niin häkeltynyt, että olen kuvitellut, ettei tässä nyt sitten voi enää kieltäytyä.

Ja kyllä, olen harrastanut "omasta tahdostani" (=en kehtaa kieltäytyä) seksiä, jossa vagina on kosteuden puutteen takia vuotanut verta, mutta kun EI VAIN VOI SANOA EI.

Idoottimaista, niin idioottimaista!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun mielestä pitäisi olla kaikille naisten kanssa seksiä harrastaville ihan selvää, että kuivaan vaginaan ei laiteta mitään, ainaki kysytään onko kaikki hyvin ja haluaako toinen, että jatketaan. Jos kyse on jostain pelkästään fysiologisesta ja toinen kyllä haluaa, suosittelen liukkaria lämpimästi, murta jos taustalla on pelkoa, ahdistusta, epävarmuutta tai haluttomuutta, olisi hyvä, että toinen osapuoli ottaisi kunnolla takapakkia ja myönteisessä hengessä kysyisi, mikä olisi toisesta kivaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä olen monta kertaa alkanut nihkeillä kesken. Yleensä kyseessä on ollut ensimmäinen kerta jonkun ihmisen kanssa, jonka kanssa on jo hetken ollut juttua ja sitten olenkin vetänyt jarrut pohjaan, kun olen tajunnut, etten haluakaan tätä tämän ihmisen kanssa. Se on vaikea tilanne. Kun itse mutuilee, niin voi antaa ristitiitaisia viestejä ja kun tietää, että torjuminen tuntuu toisesta kurjalta, niin iskee syyllisyys. Se pitäisi vaan sietää ja tehdä se itse mahdollisimman kivasti, vaikka samalla voi hävettää ja haluta tilanteesta pois vaan mahdollisimman nopeasti.

Entinen kämppikseni sanoi joskus mulle, että "sä olet kyllä just niitä ihmisiä, jotka antaa ymmärtää mutta ei ymmärrä antaa". Silloin tuli kurja olo, koska se osuu juuri siihen syyllisyyteen. Kämppis ei tarkoittanut sitä ilkeästi, lähinnä sanonta kielii vaan inhottavasti tästä kulttuurista ja naisen seksuaalisuuteen liittyvistä asenteista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Seksi on monella tavalla vaikea asia ihmisille, eikä tarvi olla edes mikään satunnainen hoito, että ei kehtaa sanoa ei. Elin monta vuotta aivan sysipaskassa parisuhteessa, ja varsinkin loppuaikoina seksi oli lähinnä sitä antamista, toinen pysyy paremmalla tuulella eikä rutise pikkuasioista, kun saa vähän pildeä. Sanomattakin selvää, että tuollaisessa tilanteessa seksi ei tunnu erityisen hyvältä, ja luulen että hyvin monta kertaa homman olisi voinut nähdä myös raiskauksena. Vaikka onhan se tavallaan yhteisymmärrystä, kun toinen jankuttaa ja vonkaa niin kauan että toinen antaa, vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa. Jälkikäteen ajatellen ällöttää ja hävettää, miksi olen antanut ymmärtää että tuollainen käytös on millään tasolla ok, tiedän myös että kyseinen urpo on aivan salettiin jatkanut samaa käytöstä myöhemmässä elämässään, luultavasti myös melko samanlaisen kumppanin kanssa. Vaikea on kyllä ymmärtää miten toinen voi aktista suoritua, kun kumppanin naamasta näkee kilometrin päähän että odottaa vaan touhun loppumista. Luojan kiitos nykyinen kumppani on aivan toista maata joka suhteessa, ja oikeastaan vasta hänen kanssaan olenkin oppinut, että seksi voi olla hauskaa, jännittävää ja muutenkin aivan helvetin hienoa monella tavalla.

Vierailija (Ei varmistettu)

Pitäisikö nuorille vaikka kertoa (kun he kuitenkin pornoa katsovat), että pornonäyttelijätkin allekirjoittavat ennen kuvauksia suostumuksen siitä, mihin kaikkeen he ovat valmiita? Ja siksi vaikuttaa siltä, että he ovat suostuvaisia kaikkeen.

Toisaalta nuorille pitäisi olla selvää, että vaikka joku oli eilen halukas x:ään, y:hyn ja z:aan, se ei tarkoita, että tuo kaikki olisi hänelle ok tänään. Kommunikaatio lapset, kommunikaatio!

Saara Kasvukarusellista (Ei varmistettu) https://kasvukaruselli.com/2018/02/01/mista-lapsi-tietaa-etta-saa-sanoa-ei/

Heippahei Julia & co,

mukava treffata! En ole aiemmin käynyt blogissasi, mutta ystäväni vinkkasi tämän artikkelin sen liittyessä omaan työhöni seksuaalikasvattajana.
Todella hyvä, että keskustellaan omista rajoista, itsemääräämisoikeudesta ja oman/toisten kehojen kunnioittamisesta - hyvä juttu!

Havahduin itse työssäni alakoulun opettajana, että opet ja kasvatusalan ammattilaiset eivät saa mitään koulutusta seksuaalikasvatuksesta - eli kuinka ohjata myönteisesti kaikissa arjessa vastaantulevissa tilanteissa. Usein meillä on tapana vain ohittaa jokin vastaantullut tilanne (pornon katsominen välitunnilla, aikuisseksin imitointi, huutelu sanoilla, joita ei ymmärretä), koska meillä ei ole tietoa ja varmuutta, mikä olisi hyvä tapa reagoida.

Lisäksi ne vähäiset varsinaiset seksuaalikasvatuksen tunnit ovat usein aikamoista kuraa, kuten tuo banaanikortsuesimerkki osuvasti kuvaa. :)

Näistä havainnoista lähtöisin jatkokouluttauduin seksuaalikasvattajaksi - ja tajusin pian, että pohjatyöhän näille asioille tehdään nimenomaan varhaisvuosina.

Väestöliitto on tässä teemassa Suomessa erinomainen tietolähde ja uranuurtaja, mutta meitä pieniä toimijoita ei kyllä tietääkseni ole montaa koko maassa. Teen Kasvukarusellini kautta koulutuksia lasten kanssa toimiville ja tilaisuuksia myös vanhemmille - mikä on nopeasti osoittanut, kuinka vähän näistä asioista on meillä keskusteltu - ja kuinka hyvä meidän jokaisen vanhemman/kasvattajan on pysähtyä edes toviksi siihen, millaista seksuaalikasvatusta me välitämme, tiedostamattakin. Tervetuloa seuraamaan vaikka: facebook.com/kasvukaruselli :)

Kirjoitin myös tästä samasta ein sanomisaiheesta, mutta juuri pienten lasten näkökulmasta: https://kasvukaruselli.com/2018/02/01/mista-lapsi-tietaa-etta-saa-sanoa-ei/

Ihana olisi kuulla, mitä ajatuksia teksti herättää?

Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada ikätasoonsa sopivaa asiallista ja hyvää tietoa jo elämän ensimmäisistä vuosista alkaen, myös oman kehon asioihin liittyen. Tutkitusti koulun seksuaalikasvatus tulee aivan liian myöhässä.

Seksistä ei kuulu puhua pienille muksuille (paitsi, jos he kysyvät siitä), mutta omasta kehosta, sen hyvänä pitämisestä ja rajoista kuuluu opettaa jo päiväkoti-iässä. Mitä pienempi lapsi, luonnollisesti sitä yksinkertaisempi viesti - mutta jo 3-vuotias ymmärtää uikkarisäännön jne hyvin.

Pohja oman ja toisten kehojen kunnioittamisen tavoille rakentuu joka tapauksessa varhain, ohjattiinpa me siinä tietoisesti tai ei. Joten ilman muuta on tosi hyvä käyttää mahdollisuus antaa tietoisesti hyvää ohjausta.

Kivaa aurinkoista päivää! :)

Saara Kasvukarusellista (Ei varmistettu)

Ai niin, unohdin mainita edelliseen liittyen, että hyvä video siitä, kuinka puhua pornosta lapselle julkaistiin juuri Väestöliiton Urpot-palvelussa. Postasin sen viime viikolla myös Kasvukarusellin FB-sivulle.

JuuliK (Ei varmistettu)

Olen osannut sanoa kyllä ja ei. Viimeaikaisten suhteiden perusteella tutkimustulokseni on, että miehet eivät aivan ymmärrä, mitä varten sitä kondomia käytetään ja että he luottavat aivan liikaa seksikumppaniinsa. Minulla kun pahin pelko on, että saan jonkun seksitaudin, jota levittelen sitten ympäriinsä, ja lähtökohtaisesti en luota satunnaiseen kumppaniin tässä asiassa. Eikä minun mielestä kenenkään pitäisi! Mutta näillä minun tapauksillani ei ole yhtään samat ajatukset ja siitä käydään hyvin hämmentäviä keskusteluja. Parhaita lausahduksia ovat nämä "mutta mulla ei seiso kondomin kanssa" (harjoittelemalla ihan varmasti alkaa seisomaan), "jos nainen antaa mun panna ilman kortsua, oletan että hän käyttää pillereitä" (hienoa sysätä vastuu toisen harteille kokonaan) ja "en mää testeissä oo käynyt, mutta ei mulla mitään oo" (jep jep). Lissää seksivalistusta kiitos! Haaveilen tästä ammattia sen brittiläisen telkkarisarjan tapaan. Puhutaan seksistä vai mikäs se olikaan.

JuuliK (Ei varmistettu)

Ja vielä lisäten: mikään ei latista tunnelmaa niin kovasti, kuin vonkaaminen tai väittely siitä, käytetäänkö kondomia vai ei. Parasta on, kun homma toimii sujuvasti ja kortsu otetaan käyttöön automaattisesti.

Piupali (Ei varmistettu)

Itselleni jäi yläasteen terveystiedon tunnilta päällimmäisenä mieleen se, että opettajan mielestä oli epänormaalia mikäli 15-vuotiaalla ei ole elämänsä aikana vielä ollut tyttö- tai poikaystävää.

Mutta! Todennäköisesti tämä opettaja oli muuten fiksu ja osaava, hän vain sattui päästämään suustaan sammakon joka jäi ehkä niiden päähän joilla ei seurustelukumppania ollut ollut. :) Tämä siksi, että opettajien sanomisista/tekemisistä tehdään mahdottomia tulkintoja. Opettaja puhuu työuransa aikana tyyliin miljoonia tunteja, väkisin joukkoon mahtuu huonosti aseteltuja sanoja...

Kissa__ (Ei varmistettu)

Olin aivan järkyttynyt tuosta nuoren tytön kysymyksestä, että onko tää ok. En tiiä, mutta omassa ns nuoruudessa 2000-luvun alussa edes kakkonen ei ollu mikään normi. Harva sellaista multa edes kysyi, ja nekin oli siinä vaiheessa, kun oli oltu pidempään tekemisissä.

Ja kyllä, olen ollut sekä onnekas että rohkea, sillä olen aina siis ihan aina, tarvittaessa sanonut ei ja mun sanomista on aina kunnioitettu.

En ole kyllä ihan varma toisinpäin, että onko ne kundit aina saanu sanottua MULLE, jos eivät jotain halua... Kyllä naisetkin saattaa vaatia aika paljon! Nih.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.