En pidä minään: han- ja hän-pääte

Juliaihminen

Terveisiä Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista, eli Rukalta ja Sallasta. Olen täällä työmatkalla, ja meno on niin lungia, ettei täällä paljoa ehditä mitään blogeja päivitellä.

Semmonen pikainen asia tuli kuitenkin mieleen kertoa teille, että elämässäni suurta vaikeutta ja harmia aiheuttavat han- ja hän-päätteet. Mielestäni ne ovat passiivisaggressiivisuuden huipentumia, joista tulee sellainen olo, että tuo yrittää manipuloida minua tekemään jotain, mitä en todellakaan halua tehdä. Johan on markkinat!

Mieli tutisee ja järkkyy, kun minulle sanotaan:

Seuraathan jo somessa!

Tulethan toisetkin?

Asiahan on näin.

Minähän sanoin.

Ymmärräthän että...

Ollaan kilttejä toisiamme, joohan?

En ymmärrä, mitä noilla päätteillä tuossa halutaan hakea! Tai ymmärrän. Näennäsitä rentoutta ja kohtelisuutta, mutta pinnan alle piilotettua, vapaaksi rautakahleistaan havittelevaa aggressiota ja pakottamista. Joskus han/hän on myös pätemistä tai lässyttämistä, mitkä nekin ovat täyttä kielen ja mielen saastuttamista.

Paljon mieluummin otan asian suoraan ja rehellisesti imperatiivi- tai indikatiivimuodossa ilman han/hännää. "Seuraa somessa" ja "Asia on näin". Tällainen puhuttelu tuntuu paljon selkeämmältä, mukavammalta, vähemmän hyökkäävältä. 

Han/hän-pääte saa mut joka kerta ahdistumaan. Mutta minähän en taivu. En koskaan. En seuraa, en tule, asia ei ole niin, minua ei kiinnosta mitä sanoit, en ymmärrä ja ei olla kilttejä, ollaan mulkkuja!

 

 

Olettehan samaa miletä!

 

 

Tiedä myös muut minun melko käsittämättömät ja kohtuuttomat mikrokaggression kohteeni.

Turha sanaväli on rienausta

Millainen sairas ihminen jättää veitsen näin?

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Itse käytän han/hän-päätettä lähinnä silloin, kun tunnen puhuvani itsestäänselvyyksiä, mutta en kuitenkaan ole varma, onko asia todellisuudessa selvä kaikille... "Tässähän näkyy", "Mehän sovittiin" jne. Koen tuolla pienellä päätteellä osoittavani, että en pidä vastapuolta ymmärtämättömänä taukkina selitellessäni yleisesti tiedossa olevia asioita, mutta täytynee jatkossa ottaa huomioon juliamainenkin suhtautumistapa :)

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahaa! Totta tosiaan, tämä on minunkin mielestäni hyvä tilanne käyttää han/häniä. Olin vallan unohtanut sen. Kuulijalle tulee jopa hyvä mieli siitä, että puhuja ei pidä häntä typeryksenä, moukkana, joka ei tiedä mistään mitään!

Ehkä han/hän pääte on alun alkaenkin luotu juuri tähän, kohteliaaseen ei-aggressiiviseen käyttöön, mutta sitten se on levinnyt kulovalkean tavoin muihin epäsopiviin yhteyksiin. Tiedä häntä.

Thufia
Hunting Acousmêtre

Han-hän on (uusien) radiojuontajien helmasynti. Kun selittää jotain asiaa, mutta on vähän epävarma olo, sitä tulee hoettua tuota han-häniä, jotta kasvattaisi sanottavalleen painoarvoa. Tyyliin "Pharrell Williamshan on mukana jo Justin Timberlaken ensimmäisellä sooloalbumilla..." Vaikka tavallaan ideana on ottaa kuulija mukaan ekan kommentoijan mainitsemalla tavalla, siitä tulee todennäköisemmin suurelle osalle ihmisistä vain tärkeilevä fiilis. Jos joku asian on aidosti sellainen, että "kakkihan me tämän tiedämme", silloin sitä ei tarvitse tunkea spiikkiin.

Juliaihminen
Juliaihminen

Totta!!!

Sulkeeko han/hän muut ulos vai ottaako se sisään? Kas siinä suuri kysymys. Han/hänin kanssa on oltava tarkkana, ai ai ai.

Thebs (Ei varmistettu) http://outlandishblog.com

Bahaha, WORD! Niin paikkaansapitävä päähänpisto tuo ja ihan mahtavaa, että toit sen esille, koska vaikka sen on tuolla jossain mielen sopukoissa aikaisemminkin ymmärtänyt, niin nyt asia on myös konkretisoitu tuossa tekstissäsi mainiosti. :)

Dor (Ei varmistettu)

Tämähän oli hyvä! Eikun siis apua, tämä oli hyvä. Opetan suomea maahanmuuttajille ja olen tosi vaikeuksissa usein selittämässä mitä -han tarkoittaa. Mutta otan tämän muistiin. Ehkä sen voisi usein korvata jollain kas- tai kai-pronominilla: "Ostin lipun asemalta, junassahan ei myydä", "Voihan tätä vettä juoda?" ja sitten tietysti se kohteliaisuusmerkitys: "Anteeksi, paljonkohan kello on?"

Vauvantaisin (Ei varmistettu) http://vauvantaisin.wordpress.com

Ja TOSIAAN.

Voi hyvänen aika. Miten yleinen etunimi "Tosiaan" voikaan olla?

-Hei, minä olen Tosiaan Annu-Kaisa Aulakorpi biokemian laitokselta. Esittelen teille uusimmat tulosluvut.

-Huomenta kaikille, mä olen Tosiaan Topias Kerovuolle ja projektin johtajana.

Onhan se kiva, että on niin monta Tosiaania Suomessa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Oho, aika jännä! Musta tuntuu, että tuon "tosiaan" voisi suomentaa: "No hei nyt vaan kaikille kun tässä pitää näköjään esittäytyä ennen puheenvuoroa, vaikka se tuntuukin nyt vähän kiusalliselta, kun ollaan tässä hymistellen saman pöydän ympärillä syöty jo hyvä tovi palaveripullaa esittäen, että kaikki tunnetaan jo toisemme, vaikka suurin osahan teistä jo minut kyllä tunteekin, että kieltämättä hölmöltähän tässä tuntuu alkaa omaa nimeä toistelemaan, mutta heille, jotka nyt sitten eivät minua vielä tunne, niin minä olen TOSIAAN...." :-D

katia (Ei varmistettu)

Tosiaan on kaamea.

Se on mulle semmoinen "mä nyt olen ihan vaan siis annu-kaisa sitäja tätä....".
Tosi monien mielestä näyttää olevan jotenkin vaikea puhua itsestään, esitellä itsensä ilman "pienentämistä".

Sopa (Ei varmistettu)

Äh, mä käytän herkästi tosiaania. Erityisesti luennoidessani. Mielestäni puhun ihan sujuvasti, ja mun luentoja yleensä pidetään ihan hyvinä, vaikka käytän "tosiaan" usein asioita eteenpäin vievänä välisana kun selitän jotain. Mä en kyllä näe sitä vaatimattomuutta ilmaisevana/pienentävänä lainkaan? Siis esittelytilanteessa. Mun mielestä se on pikemminkin ilmaus siitä, että on itse johtavassa asemassa ja ikään kuin ottaa tilanteen haltuunsa. Jännä

ei niinkään jännä (Ei varmistettu)

Mitä sitä todistelemaan että joo, ihan siis TOSIAAN olen se ja se, oon mä, hei tosiaankin olen.

Toinen juttu joka on kovassa käytössä on "tavallaan". Se on raivostuttavaa, varsinkin kun se toistuu kymmeniä kertoja vartissa.

Juliaihminen
Juliaihminen

ItseHÄN käytän tosiaania puhekielessä. Välillä maustan sitä jopa pienellä pikantilla TOTTA tosiaanilla. Toki olisi ihanaa harjoitella siitä eroon. Mutta täydellinenHÄN en ole.

Tosiaan on mun mielestä parempi kuin vittu. Se on nimittäin mulle tosiaanin synonyymi. Hahahah, kun sitä on joskus tullut käytettyä verbaalisena välimerkkinä. Tästä lähtien voitte siis kuvitella mun jokaisen tosiaanin tilalle kyseisen alatyylisen välimerkin.

Han__ (Ei varmistettu)

Pelastit mun aamun tällä! <3 JatkatHAN samaan malliin!

Mummu (Ei varmistettu)

Naulan kantaan! Sama ärsytys tulee tyylistä "Käykääpä tykkäämässä" - argh! (EnKÄ käy!")Ja suoranaista aggressiotakin voi myös pa/pä sisältää: "Tulkaapa sisään sieltä! (EnKÄ tule!) :D

Oivaltava kirjoitus! Joskus tulee han/hänniteltyä ihan organisaation sisäisissä sähköposteissakin, kun ei halua kirjoittaa KUTEN AIEMMASSA VIESTISSÄNI KERROIN, SENKIN IDIOOTTI :D Pääasiassa pyrin kuitenkin tuollaiseen ensimmäisen kommentoijan tyyliin, ettei kytevä aggressio ihan niin selkeästi näkyisi läpi.

Demi.fi:ssä oli muuten kulta-aikoina tästä ehkä se kaikista hyökkäävin esimerkki: itsehän. Aloittaja kysyi neuvoja asiaan x, ja yksi jos toinenkin vastasi tyyliin "itsehän teen näin ja näin" (ja selviydyn muutenkin elämän yksinkertaisista asioista, ääliö).

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahahahah, vanha kunnon itseHÄN. Pitää alkaa käyttää itseHÄNiä enemmän. :D

Sopa (Ei varmistettu)

Mä inhoon kanssa! Erityisesti just tota "seuraathan jo..." MikäHÄN siinä onkin niin rassaavaa?
Itse tosin käytän lasten kanssa "tehdään nyt näin ja näin, jookosta kookosta?" omasta mielestäni ironisesti, mutta on täysin mahdollista, että 3-vuotias ei hahmota ironiaani ja on saanut tästä jo trauman.

Äbä (Ei varmistettu)

Mehän emme täällä tosiaankaan tuomitse niitä, jotka pirtsakasti kehottelevat käyttelemään passiivisaggressiivisenoloista verbimuotoa. Päivänjatkot sullekin!

Höpsis (Ei varmistettu)

Haa, en ollutkaan tajunnut miten passiivis-aggressiivinen tuo kehotus on! Tästä lähtien aion ärsyyntyä siitä totaalisesti! Mutta en kuitenkaan enempää kuin näistä:

1. Tosiaan (Elikkäs mähän tosiaan inhoan tätä sanaa tosi paljon.)
2. Aidosti (Ihan aidosti ärsyynnyn sen käytöstä.)
3. Kiitos paljon. (Jos niitä kiitoksia todella enemmän kuin yksi, jopa paljon, olisi suotavaa käyttää monikkomuotoa.)

Millie's
Randomilla

En oo ennemmin edes ajatellut tätä asiaa, mutta tottaHan itselläkin rupeaa vähän veri juoksemaan nopeammin suonissa, kun joku puhuu noin passiivis-aggressiivisesti. Ei sinänsä liity asiaan, mutta kuulin juuri lähiesimieheltäni että käytän rasittavia täyteilmaisuja erityisesti töissä puhuessa puhelimessa. Yksi niistä on 'totaniinjoo' ja muut 'tota'-alkuiset lauseet. Esimerkkilause: "Sun pitäis totaniinjoo käydä ensin niissä labroissa ja sit voisit niinku palauttaa niitä verenpainemittauksia tänne terveysasemalle jos totanoinniin kerkeät." Hän oli laskenut että sanon joka toisessa lauseessa yhteensä ainakin kuusi kertaa jonkin ärsyttävän täytesanan tai lauseen silloin, kun toiset ihmiset ei yleensä sano mitään.

'Voisi tehdä hyvän juomapelin tuosta, jos kaikki aina jois kun lauon noita mun täytesanoja', sanoin sille.

'Joo, oltais kyllä ihan perseet,' (Mulla on paras esimies.)

Milla// www.randomilla.com

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.