Flirtin ja ahdistelun välinen ero

flirtti ja ahdistelu.jpg

Naiset hokevat aina, että flirtin ja ahdistelun välinen ero on selvä. No, minä liityn tähän kuoroon. Se on!

Mutta ymmärrän myös sen, että miltei kaikki sosiaaliset säännöt ovat sellaisia, että ne pitää opetella. Yleensä ihminen oppii jo pienenä, missä kulkevat omat ja muiden rajat, mutta jos kukaan ei ole näitä opettanut, niitä ei niitä välttämättä tajua. Ymmärtämättömyys päätyy kevyimmillään kömpelöihin tilanteisiin, pahimmillaan ahdistavaan nurkkaan ajoon. Lisäksi olen pitkään miettinyt, että länsimainen populaarikulttuuri antaa aivan järjettömän väärän käsityksen siitä, missä tämä raja kulkee. Väitän oikeastaan, että monissa Hollywood-elokuvissa on kohtauksia, jotka olemme tottuneet lukemaan flirttailuksi, vaikka todellisuudessa ne ovat ahdistelua. 

Niinpä yritän nyt avata tätä asiaa omasta näkökulmastani. Toivon, että ihmiset jatkavat rajan määrittelyä kommenttiboksissa.

Sanoista: flirtin ja ahdistelun välinen ero

Jos alkaa flirttailla entuudestaan tuntemattomalle ihmiselle, vaikkapa baarissa, niin kannattaa tehdä niin sanottu mummotesti (josta tuolla Me myös -ryhmässäkin puhuttiin). Mieti, voisitko sanoa saman mummollesi?

Erinomainen bissevalinta, minäkin tilaan usein tuota. Kyllä, ainakin minun mammani olisi tykännyt tällaisesta kohteliaisuudesta.

Haluaisin panna sainua väkivaltaisesti. Ei. Tästä mamma ei tykkäisi.

Olipa kiinnostava mielipide. Kyllä.

Haluaisin upottaa naamani noihin valtaviin meijereihin. Ei. 

Ja niin edelleen. Huomaatteko, että oikeastaan noiden ei-tapausten viestien pointtina ei ole imarrella toista vaan nöyryyttää häntä. Minusta on nöyryyttävää, jos tuntematon ihminen kommentoi sääriäni, peräpeiliäni tai vartaloani ylipäänsä. Tällaisella puheella hän altistaa minut objektiksi, ikään kuin vartaloni olisi olemassa siksi, että hän voisi katsoa sitä. Silloin hän ei pidä minua subjektina, joka on olemassa ihan vain itsensä takia, ei kenenkään muun mielihyvää varten.

Koskemisesta: flirtin ja ahdistelun välinen ero

Flirttailua: Oletteko huomanneet, että loistavin flirtti perustuu aika lailla katseille, ilmeille, sanoille ja äänensävylle, joilla ne sanotaan? Elämäni parhaat flirttailukokemukset ovat olleet sellaisia, että ensin on puhuttu, hymyilty, naurettu toisen vitseille, katsottu toista silmiin vähän liian pitkään tai laitetttu messengerissä toiselle älyllisiä, ystävällisiä, ehkä hieman kiusoittelevia kommentteja. Ja sitten vasta, kun tuntuu että täydellinen yhteisymmärrys on löydetty, kun jännite on käynyt miltei käsin kosketeltavaksi, vasta silloin kosketaan ensimmäisen kerran. Ehkäpä hipaistaan olkapäätä, kysytään voiko kokeilla, millaista kangasta toisen kivan näköinen paita on, ojennetaan vaikkapa puhelin toiselle niin, että muka vahingossa koskee toisen sormenpäitä. Kosketaan niin kevyesti, että tästä voisi vielä perääntyä ja vakuutella itselleen, että ei tässä mistään flirttailusta ollut kyse, ihan vain vahingossa törmättiin. (Esimerkiksi berberoosan, boobsien tai reisien koskeminen ei kuulu tälle alueelle.) 

Ah, alkaa ihan mieltä kutkuttaa, kun miettii tällaisen flirttailun jännittävyyttä ja hyvää tunnelmaa! Voitte myös kuvitella, millaiseen intohimoon tilanne voi johtaa, kun sitä on kasvatettu näin pitkään. Koskemisvaiheeseen voidaan päätyä toki hyvin jo ensimmäisellä tapaamiskerralla, mutta tärkeintä on se, että molempien välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, missä mennään.

Ahdistelua: Tässä muutama oma kokemukseni, jotka lasken ahdistelun puolelle: Tuntematon mies alkaa hinkata etumustaan tanssilattialla minuun takaapäin. Hyi olkoon. Tuntematon mies kysyy baarissa, seurustelenko. Sanon, että olen naimisissa. Ilman ennakkovaroitusta hän upottaa huulensa kaulalleni. What the actual fok?! Kävelen askartelukaupassa ja mietin, mitä koristeita ostaisin juhliin. Yhtäkkiä satunnainen poika läppäsee minun pyllyäni ja tirskahtaa perään kavereilleen. Mikä on tämän kouraisun pointti?!

Jälleen kerran: noiden ei-esimerkkien tarkoitus ei ole imarrella minua tai olla kiva minua kohtaan, vaan ihan vain toteuttaa omaa mielihalua koskea toiseen – ilman lupaa. Tämä on nöyryyttävää ja ahdistavaa.

Lisäksi näissä koskettamishommissa on sellainen juttu, että ei tarkoittaa aina, joka jumalan kerta ei. Tämä voi olla hankala sisäistää, kun populaarikulttuurimme tosiaan opettaa, että nainen lämpenee sillä, että mies vonkaa ja pakottaa fyysiesti naista epämiellyttäviin tilanteisiin. Katsokaa vaikkapa YouTubesta tämä loistava pätkä: Predatory Romance in Harrison Ford Movies

flirtti.jpg

Tarjoamiskulttuuri: flirtin ja ahdistelun välinen ero

Bissen tai drinkin tarjoaminen voi olla kiva juttu. Mutta jos ajatuksena on, että tällä drinkin ostamisella voi vaatia toiselta oikeuden seksiin, niin kyse ei ole enää flirtistä vaan ahdistelusta. Etenkin jos toinen vihjailee tai sanoo, että minähän tarjosin sinulle juotavaa, miksei heru, kyse on ehdottomasti ahdistelusta.

Yllättämisestä: flirtin ja ahdistelun välinen ero

”Eikö tässä enää kehtaa edes suudella ihmistä ilman, että täytyy kysyä lupaa?” ”Se, että mies kyselee lupaa suudella, on epäseksikästä ja junttia.” Väärin. 

Ainakin omalla kohdalla tilanne on aina mennyt niin, että jos on yhtään epäselvää, haluaako toinen suudella, vaikka ilmassa olisi ollut omasta mielestä sähköä, niin kannattaa kysyä. Joskus merkit voi kyllä lukea, mutta jos on sellainen tunne, ettei osaa lukea toista tarpeeksi hyvin, niin suosittelen kysymään kivasti. Itse asiassa kysyminen voi olla suloista ja romanttista: ”Tässä kohdassa minun tekisi mieli suudella sinua.”

Kerran esimerkiksi eräs tuttu vain melko yllättäen hyökkäsi pussaamaan minua baari-illan jälkeen. En kokenut sitä mitenkään traumaattisena, mutta vetäydyin välittömästi ja ajattelin, että olisi ollut kiva jos hän olisi kysynyt. Sitä paitsi: jos molemmat eivät ole valmistautuneet siihen, että nyt suudellaan, lopputulos on usein kömpelö viritelmä, josta jää molemmille nolo fiilis.

Valta-asemasta: flirtin ja ahdistelun välinen ero

Jos ihminen on toiseen auktoriteettiasemassa (pomo, opettaja, valmentaja, työhaastattelija, elokuvaohjaaja, pankkivirkailija, potilasta hoitava lääkäri) sanoisin yleiseski ohjenuoraksi, että älä flirttaile. En suosittele. Siinä on liikaa pelissä. Flirtin kohde voi luulla, että hän on velkaa toiselle jotain, että hän saa työpaikan, roolin elokuvasta, asuntolainan hyvällä marginaalilla tai parempaa lääkärin konsultaatiota, jos hän flirttailee takaisin. Lisäksi alisteisessa asemassa oleva ihminen voi pelätä tai kunnioittaa toista niin paljon, että hän suostuu johonkin, mihin ei muissa olosuhteissa suostuisi.

Ja sitten vielä yksi asia, joka on väännettävä rautalangasta: flirtin ja raiskauksen välinen ero

Jos joku on sammunut tai nukahtanut esimerkiksi bileissä tai jatkoilla, häneen ei kosketa. Hänen päällensä voi laittaa peiton lämmikkeeksi, mutta häneltä ei oteta vaatteita pois, hänen rintojen väliin ei tungeta makkaraa ja oteta siitä valokuvia, (hänestä ei muutenkaan oteta valokuvia,) hänen penistään ei kaiveta esiin, hänen vaginaansa ei tungeta sormia, hänen vaginaansa tai anukseensa ei tungeta penistä tai mitään muutakaan ja häneen sisäänsä ei laueta ilman kondomia. Voidaan ottaa vaikkapa nyrkkisäännöksi se, että jos toinen on lähes tai täysin tiedottomassa tilassa, se on sama kuin ei.

Tämä on hyvin yksinkertaista. Mutta kun lukee näitä kertomuksia, tulee sellainen olo, että joku on jättänyt kertomatta tämän suurelle joukolle ihmisiä. Lisäksi elämäni varrella on tullut vastaan yllättävän iso joukko ihmisiä, joille haluaisin linkata tämän tekstin ja kysyä, pitävätkö he omia tekojaan edelleen oikeutettuina vai joko alkaa hävettää. Nämä teot ovat nimittäin absoluuttisen vääriä, ja ne ovat tietynlaista jatkumoa edellisille kohdille, joiden pointti on se, että jokaisen ihmisen rajoja pitää kunnioittaa, oli toinen missä tilanteessa tahansa.

 

Mutta hei, jatketaan keskustelua. Nyt myös ne saavat avata suunsa, jotka eivät ole varmoja jostain tilanteesta, onko tällöin tai tuolloin ok flirttailla, ja onko kyseessä flirtti vai ahdistelu. Voi kysyä täällä anonyymisti suoraan, niin uskon, että täältä löytyy ihmisiä vastaamaan ihan ystävällisestikin. Lupaan etten ilkeile, mikäli kommentit ovat hyväntahtoisia.

 

Missä menee flirttailun ja ahdistelun raja? Esimerkkejä? Pohdintoja? Kysymyksiä? Nyrkkisääntöjä? Kommentoikaa!

 

 

Lue myös:

Aletaan huutaa: seksuaalisesta väkivallasta aletaan puhua 

Näin siskoni esti raiskauksen

Lisäksi:

Jussi Kari kirjoitti hyvän tekstin siitä, mikä flirttailu ja seksuaalinen häirintä määritelmällisesti ovat

 

JULIAIHMINEN FACEBOOK

 

 

Kommentit (67)
  1. Tuo (etenkin ulkomaalaisten, pakko sanoa) miesten baarin tanssilattialla suorittama takaapäinhinkkaus on nykyään sääntö joka jumalan kerta, kun yöelämään lähtee! En ole joutunut kokemaan koskaan mitään vakavampaa häirintää enkä ole kokenut itseäni noissakaan tilanteissa varsinaisesti uhatuksi, mutta silti se on vituttanut siinä määrin, että olen lakannut käymästä baareissa (johon vaikuttaa toki myös yleinen keski-ikäistyminen ja se, että arvostan nykyään sitä, että kavereiden kanssa kuulee keskustella ja voi ostaa hyvää viiniä).

    1. Pakko vielä lisätä kommenttiini pikku huomio auktoriteettiasemaan liittyvästä ahdistelusta. Olen nuori naislääkäri ja lähes viikoittain joku miespotilas ”flirttailee” ikävällä tavalla. Nuoret miehet eivät ikinä, he ovat hyvin asiallisia, mutta vanhemmat (60-v ->) miehet katsovat jostain syystä asialliseksi toiminnaksi kommentoida ulkonäköäni, ikääni tai puheitani. Tyypillinen tilanne voisi olla seuraava: minä: ”voisitteko riisuutua, niin tutkitaan?” Potilas: ”No tokihan, kun nätti tyttö pyytää, *vinkvink*”. Ei siis mitään ns.vakavaa, mutta asiatonta kuitenkin ja täysin asiallisten kansalaisten toimesta (sairaustiloihin liittyvä epäadekvaatti puhe ja käytös on oma lukunsa, jolle potilas ei usein itse voi mitään, mutta puhun tässä tavallisista setämiehistä, jotka tulevat näyttämään vaikka ihottumaansa lääkäriin). En ole keksinyt parempaakaan toimintatapaa kuin jatkaa asiallisesti kuin en olisi kuullutkaan. Erittäin harvinaista onneksi, että tolkuissaan oleva potilas käy käsiksi ja siinä tilanteessa on helpompaa toimia.

      1. Aikomukseni ei ole puollustella näitä lääkärille epäasiallisia kommentteja laukovia setämiehiä, mutta mietin vain, että voisiko osa heistä kätkeä häpeilyä noiden sanojen taakse? Jos täytyy riisutua ja kokee sen kiusalliseksi, niin laukookin ”voinhan minä, kun nätti tyttö pyytää”. Voisitko lääkärinä kuitata kommentin jotenkin, että ”ei suotta tarvitse nolostella”?

        1. Ehkä toisinaan kyseessä on yritys keventää tunnelmaa tai kätkeä häpeilyä, mutta ei se tee lipevistä kommenteista sen mukavamman tuntuisia eikä tunnelma tosiaankaan vastaanotolla parane. Miksi potilas-setämiehen olisi hyväksyttävää iskeä silmää housuja riisuessaan, vaikka tilanne häntä pohjimmiltaan ahdistaisi?

          1. Nämä tilanteet taitaa olla sellaisia, että toiset pitävät ahdisteluna ja toiset taas ehkä huumorina, tapana keventää tilannetta tms. Itse kallistun jälkimmäisen puolelle, jos henkilö ei sitten muuten vie tilannetta jotenkin pidemmälle.
            Minullakin on paljon kokemusta eri tasoisesta ahdistelusta aina väkivaltaan asti ja minulla mitta täyttyy, jos tiettyä seksuaalissävytteistä vitsiä vain jatketaan ja jatketaan, vaikka se ei enää naurata tai esim. tuollaisessa potilastilanteessa jutut vain jatkuisivat tuolla tasolla. Seksuaalissävytteistä läppää en itsessään pidä flirttinä.

          2. Luulen myös, että kyse on jonkin sortin nolostelusta, joka peitetään typerään vitsiin. Tuohon voi vastata vaikka ”juuri niin, minä lääkärinäsi pyydän nyt riisuutumaan, jotta voimme katsoa sitä ihottumaanne”. Kun korostaa, että kyseessä tosiaan on lääkäri-potilas -suhde, niin voi ukkokin rentoutua, ettei tässä tarvitsekaan nolostella. Tai sitten tosiaan sanoo, että ”ei tarvitse nolostella, olen nähnyt näitä (oireita) ennenkin lääkärinä”. Jälleen tuo asiallisesti esille sen, että miehen ei tarvitse miettiä sinua nuorena tyttönä jolle vanha setä riisuutuu.

            1. Mutta siis inhottavaa tuo on. Itse en enää niinkään tytöttelyä kohtaa (ikä tekee tehtävänsä), aikoinaan paljonkin. Rasitti kun tuntui, että jatkuvasti minut nähdään vain nuorena tyttönä eikä alani ammattilaisena. Varsinkin työpaikan illanvietoissa korostui miten en todellakaan ole tasavertainen työkaveri, vaan aina ensisijaisesti nuori nainen (siis näihin setä miehiin verrattuna nuori, olin jo yli kolmenkymmenen silloin).

      2. Teen työkseni kliinisiä tutkimuksia ja vaikka olen sukupuoleltani mies, törmään tällaiseen viikoittain. En ole keksinyt vielä mitä sanoisin takaisin. Puhetyylini muuttuu tällaisen jälkeen herkästi tiukemmaksi ja vähemmän lämpimäksi.

      3. Yyh! Todella iljettävää. Vaikka kuinka yrittäisi keventää omaa häpeäänsä, niin ei sitä kyllä muiden kustannuksella saa tehdä. Ennen kaikkea tämä on mielestäni äärimmäisen huonoa käytöstä. Ehkäpä juuri tämän takia tästä koko seksuaalisesta häirinnästä pitää nyt jauhaa tovi niin kauan, että kaikki ovat aiheeseen lopun kyllästyneitä, sillä kyllä näille setämiehillekin (ja myös naisille, jotka heittävät irvokasta huumoria vaikkapa itseään nuoremmalle lääkärille) pitää opettaa, että tämä on epäkohteliasta, asiatonta ja tekee koko tilanteesta noin sata kertaa ahdistavamman kuin mitä se muuten olisi.

        Äh, en itsekään keksi tähän ratkaisua. Asiallisuus ja hieman kylmempi tyyli kuulostaa järkevältä. Mutta ei se lääkärin vastuullakaan ole alkaa kouluttaa tällaisia ihme ukkeleita. Setämiesten pitäisi saada tietää tästä ihan muita reittejä (esim äidinmaidosta), koska sen pitäisi olla ihan yleistietoa, ettei kenellekään sanota mistään ”nätti nuori tyttö / nuori mies” -vihjailua. 🙁

        1. Olen kyllä eri mieltä. Ei kaikkien mielestä tuollainen ole häirintää ja tee tilannetta ahdistavaksi, jos se on vain yksittäinen heitto. Tilannetajua tietenkin on hyvä olla, mutta eipä sitäkään voi etukäteen tietää mistä kukakin loukkantuu eikä minusta sekään vaihtoehto ole hyvä, että mietitään joka välissä mitä saa sanoa ja mitä ei (jos nyt puhutaan tämän tasoisesta puheesta eikä astetta rivommista jutuista).

          1. saaracecilia
            11.12.2017, 18:01

            No en kyllä tiedä yhtäkään 30-vuotiasta naista, joka haluaisi töissä kuulla asiakkaalta tai keneltäkään muultakaan olevansa nätti tyttö ja että sen takia asiakas tai joku muu tekee jotain. Huumorin keinoja on oikeasti muitakin. Olin itse kanssa aikaisemmin semmoinen hurtin huumorin ystävä (ja olen sitä esimerkiksi poikaystäväni ja lähimmän ystäväpiirini kanssa edelleen), mutta työpaikoille se kuuluu vasta sitten, kun tietää sen olevan ok. Lääkärinsä ensi kertaa tapavaa setämies ei nähdäkseni voi olla kovin perillä siitä, mimmoinen huumori on juuri kyseisen lääkärin mielestä sopivaa.

            Äitini on kohta 65-vuotias terveyskeskuslääkäri ja uskoisin, että hänelle setämiesten tämän kaltainen läpändeeros olisi lähinnä huvittavaa. Tosin setämiehet häntä tuskin kutsuvat nätiksi tytöksi, koska hän on kuitenkin jo kaunis frouva ja muutenkin ei taitaisi tulla setämiehille edes moinen kommentti mieleen.

             

            1. Sepä se! Ja, näissä setämiesten kommenteissa on tavallaan myös sellainen alentava olettamus, että lääkäri pyytää potilasta riisuuntumaan jonkun oman kieron mielihalunsa johdosta eikä sen vuoksi, että diagnoosiin pääseminen vaatii asiallisen kliinisen tutkimuksen.

              1. Tai sitten se ”setämiehen” kommentti ei tarkoita sen enempää eikä sillä ole mitään salattuja ja kieroja taka-ajatuksia, Ette ole ilmeisesti tavanneet koskaan ihmisiä, jotka saattavat jopa vähän virallisemmissa tilanteissa heittää kevyttä small talkia ja joskus jopa vähän riskialtista ja usein mautontakin huumoria. Itse olen alle 30 eikä tuollainen yksittäinen kommentti kyllä menisi ihon alle.

                1. saaracecilia
                  11.12.2017, 18:54

                  Small talk on käsittääkseni eri asia kuin riisutuessa lääkärille todettu ”no kyllä tässä voi riisua kuin nätti tyttö pyytää”. Vitsailisi mielummin saunomisesta. Mä rakastan huumoria, mutta minä olen tätänykyä sitä mieltä, että tämän tyyppiset vitsit eivät sovi kahden tuntemattoman välille kuvatunlaisessa tilanteessa.

                   

                2. Kannattaa muistaa, että vaikka sinulle se olisi yksittäinen heitto, niin se toinen voi kuulla näitä ”yksittäisiä kommentteja” päivittäin, joskus useita kertoja päivässä. Jossakin vaiheessa ne ”yksittäiset” eli samat toistuvat vitsit ero asiakkailta alkaa vaan tympimään. Katso kun ne ei siinä vaiheessa enää olekaan enää yksittäisiä vaan toistuvia.

                  1. Eli samat toistuvat vitsit eri asiakkailta muuttuvat ahdisteluksi? Asiakastyössä on lukuisia vitsejä, joita kuulee usein, mutta eri ihmisen suusta ja ne varmaan välillä ärsyttävät yhtä lailla.
                    Minua häiritsee näissä rajatapausjutuissa se, että jos toinen kokee asian x ahdisteluksi niin se on ehdottomasti sitä eikä toisella osapuolella ole mitään mahdollisuutta puolustaa itseään. Ja puhun siis näistä lievistä puheista, jotka osa ihmisistä mieltää ahdisteluksi ja osa ei. Varmaan jokainen on sanonut asioita, joista on toista loukannut tahtomattaan, mutta jos asiassa on pienikin seksuaalinen sävy niin asia muuttuu toisten silmissä jo rikokseksi.

      4. Sama havainto, vaikka täysin eri ala – rakennustarvikeliikkeen naismyyjänä saa kuulla kaikenlaista. Ja 99% rasvaisen läpän heittelijöistä on 50+ -ikäryhmästä. Itsekin on jo 40 ylitetty, eli en vähästä hätkähdä, mutta tympii suuresti ja hämmästyttää, mitä nämä härskihartikaiset kuvittelevat jutuillaan saavuttavansa – kukaan nainen ei niistä innostu ja suurin osa miehistäkin tuntee vain myötähäpeää. Oisko se jotain hiipuvan miehisyyden pönkitystä?

    2. Tämä! Ei ole todellakaan mitään asiallista läpän heittoa. Hoitajana tästä runsaasti kokemuksia. Kun yrität tehdä vain työtäsi, ei ole kivaa kuulla näitä ”kevyitä heittoja” joilla oikeasti ole mitään tekemistä hoitotyön ja vielä vähemmän minun halujeni kanssa. Ei, en riisu potilaani housuja siksi, että suorastaan palaisin halusta nähdä hänen vehkeensä vaan koska se kuuluu työhöni. ”Anna pillua”, ja ”onko sulla tiukka pillu?”-tyyliset ”läpät” on myös valitettavan yleisiä. Yleensä itse sanon kaikkiin näihin ”viattomiin läppiin” joilla muka yritetään keventää tunnelmaa, että tuollainen käytös on täysin asiatonta, eikä mun toimenkuvaan kuulu sitä sietää. Miettikääpä tän käytöksen puilustelijat samaa vaikka pankissa tai muilla aloilla? Olisiko ok ihan yhtäkkiä kesken lainaneuvotteluiden kysyä pankkivirkailijalta onko hänellä tiukka pillu? Tai kaupan kassalle sanoa ”anna pillua”. Tai käydä lääppimässä kirjastonhoitajaa?

  2. Kiitos hyvästä kirjoituksesta 🙂

    Tää kampanja on saanut mut miettimään omaa toimintaani työpaikalla. Olen nainen ja esimies ravintolan keittiössä, ja olen vuosien saatossa tottunut aika hurttiin heittelyyn, lähden aika helposti siihen mukaankin. Tässä vaaditaan herkkyyttä molemmin puolin – aina ekat pari viikkoa uudessa työpaikassa on vähän haistelua sen suhteen, mitä kenellekin voi sanoa, sen jälkeen kun yhteinen sävel alapääjuttujen tasosta on löytynyt niin voi heitellä tätä ”joko pannaan”-läppää.

    Muistan uran alusta pari tapausta kun kollega on mennyt liian pitkälle (esim suikannut poskisuudelman ”vahingossa” puoliksi suulle, halannut ja ”vahingossa” laittanut käden vyötärön sijasta rinnalle/pepulle), ja nämä on olleet kiusaannuttavia tilanteita. Itsevarmuutta ja ikää saatua ei ole kukaan enää vuosiin tullut hipelöimään.

    Nyt olen miettinyt, että jos itse olen alkanut heittää nuoremmalle mieskollegalle tai harjoittelijalle tätä ”annas kun täti näyttää miten sitä munaa vatkataan”-läppää niin olenko ehkä sillä loukannut jotakuta :/ Tietysti tilannetta yrittää lukea, enkä keneenkään tietenkään koske muuten kuin esim olkapäähän ohi mennessä, mutta silti. Onko nuorilla miehillä sen enempää uskallusta sanoa häiritsevästä käytöksestä esimiehelleen kuin mulla itselläni 10 vuotta sitten?

    1. Joo, kaksimieliset läpät on tosi hankalia. Mäkin siis toki tykkään heittää sellaisia vitsejä, mutta juurikin silloin, kun olen täysin ”turvallisessa” ympäristössä. Ehkä jos ne läpät eivät kohdistu minuun vaan johonkin yleiseen, niin ehkä sitten. Esim ”minäpäs vaivaan nämä munkit tästä, höhöö” voi olla hauska, mutta ”minäpäs vaivaan vähän sun munkkeja” taas ei ole hauska. Mutta joo! Tosi paljon vaatii tilannetajua, ja kai tässäkin on semmonen, että heti jos alkaa epäillä, niin sitten mieluummin jättää heittämättä läpän. 

      Hyvää pohdintaa ja hyvä kommentti!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *