Hygge on vanha juttu!

dsc_0053.jpg

Mitä tämä nyt taas oikein on?! Vanhalle hyvälle asialle keksitään uusi termi ja sanotaan, että ilmiö on Tanskasta kotoisin, niin yhtäkkiä se on trendikästä. Minä olen harjoittanut ”hyggeä” jo monta vuotta. Suomeksi sanottuna käpertymistä. Ja olen varma, että suuri osa teistäkin on käperrellyt antaumuksellisesti menemään ilman, että tiesitte tanskalaisten hyggeilystä mitään.

Itse asiassa mulla on ollut vuodesta 2012 suora keskusteluyhteys erään joensuulaisen tohtorismiehen kanssa. Riston kanssa meillä on tapana lähetellä Facobook-chatissa toisillemme kuvia villasukista, huovasta, kynttilöistä ja kupista kuumaa. Syksyn ensimmäisiä kylmiä säitä odotellaan aina toiveikkaasti, sillä niiden tullessa käpertyminen voi legitiimisti alkaa. Ristolla on etulyöntiasema, sillä hän asuu Joensuussa, jonne talvi tulee varhaisemmin kuin Helsinkiin. Välillä toki käymme keskustelua käpertymisen etiketistä: Saako kesällä käpertyä, jos on oikein kylmät säät? Voiko ilman villasukkia käpertyä? Saako käpertyessä katsoa televisiota tai peräti selata läppäriltä jotain, vai onko silloin vain naistenlehdet tai Aku Ankka sallittu? (Vastaus kuuluu: some ei kuulu käpertymisen maailmaan.)

Lisäksi me paheksutaan sitä, kun julkisuudessa käpertymisestä puhutaan ikävään sävyyn. Antti Rinne toitottamassa, miten ”Suomi ei saa käpertyä kokoon” tai jääkiekkoasiantuntija meuhkaamassa, ettei ”suomalainen jääkiekko voi käpertyä yksin”. Eivät tiedä mistä puhuvat! Käpertyminen on valtava voimavara, joka Suomen ja suomalaisen jääkiekon kannattaa ehdottomasti valjastaa käyttöönsä.

Toisinaan Risto (joka on Itä-Suomen yliopistolla työskentelevä tohtori) saattaa luoda kiinnostavan ”julkaisun” käpertymisestä, kuten tämän vuokaavion. Se auttaa meitä arjen amatöörikäpertyjiä tekemään oikeita päätöksiä siitä, miten kussakin tilanteessa tulisi toimia.

 

img_8503.jpg

Risto on muutenkin elämän pieniä nautintoja arvostava mies. Hän pitää muun muassa tällaista Pullakahvit-blogia, jonne arvostellaan seikkaperäisesti erilaisia pullakahvikokemuksia. (Vierailin itsekin kerran kyseisessä blogissa kertomassa Kuralan korvapuustikatastrofista.)

Mutta takaisin asiaan. Sinällään mulla ei missään nimessä ole mitään sitä vastaan, että käpertyminen nousisi megatrendiksi. Itse asiassa se taitaa jo olla sitä. Joten kyllähän siitä toki saa käyttää mitä nimitystä ikinä haluaa, kunhan se edesauttaa käpertymisen ilosanoman leviämistä.

Eiköhän kaikki vedeä ne villasukat jalkaan, kaadeta se kuppi kuumaa ja mennä sinne sohvan nurkkaan käpertymään tänä iltana!

 

Miten teillä käperrytään?

 

 

 

Kommentit (13)
  1. Ainahan siitä pitää tehdä mukamas jotenkin trendi, että ihminen saa olla rauhassa ja levätä. Eikö melkein samoin ollut parinvuodentakainen trendi kotoilu? Siis trendi kotona olemisesta? 

  2. Siis mä oon kuvitellut, että käpertyessä nimenomaan pitää katsella jotain elokuvaa. Yksin käpertyessä toki voi selailla laiskasti myös naistenlehteä, mutta myös elokuvat on ihan sallittuja. Ei toki mitä tahansa, vaan jotain hyvän mielen elokuvaa, tai jotain elämänmakuista. Itse oon kylläki yleensä katsellut neiti Marpleja.

    1. Erittäin hyvä pointti. Elämänmakuinen elokuva on erittäin tervetullut katseluhetkeen. Nimenomaan ei mikä tahansa Salatut elämät, vaan jotain tarpeeksi upottavaa ja mieltä rauhoittavaa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *