Intiimejä paljastuksia (eli näin lajittelen roskani)

I love muovi -kamppis jatkuu!

Hulluutta, mutta jotenkin oman roskiksen kuvaaminen tuntuu omituisen intiimiltä! Tällaista settiä minä ja perheeni jätämme jälkeemme, eli tältä roskiksemme näyttivät pari viikkoa sitten perjantaiaamuna ennen siivoojan tuloa. Niin sairasta kuin se onkin, niin mun tekisi heti mieli puolustella, miten ”tämä antaa nyt ihan väärän kuvan, sillä oikeasti ostamme myös paljon kauramaitoa tai jos ostamme tavan maitoa, niin yleensä se on luomua”. Mutta niin vain tuossakin kuvassa on ihan tuollainen tavallinen maitopurkki kuivumassa, eli se niistä pyhistä ideaaleista.  Ja okei, tuo alempi lasinkeräyskuva saattaa näyttää siltä kuin meillä olisi vähän enemmänkin rymyjuhlia (tyhjäää viskipulloa ja sen sellaista näyttää olevan), mutta todellisuudessa intouduin heittämään meidän viinakaapista kaikki tyhjät putelit kerralla poijes.

Miksi sitten esittelen teille roskiani? (No, miksi bloggaajat nyt ylipäänsä esittelevät julkisesti yhtään mitään, heheh.) Siksi, että olen huomannut lajittelun vaativan ennen kaikkea systeemin. Se mitä tapahtuu oman kodin ulkopuolella (eli mihin roskat sitten viedään) on oma juttunsa, mutta ihan vain jo se, että saa lajittelun toimimaan saumattomasti, vaatii ihan oikeasti vähän miettimistä ja vaivaa.

Kuvaavaa on, että seurustelin opiskeluaikoina erään yleisesti ottaen hyvin tiedostavan ukkelin kanssa. Kerran huomasin, että hän ei lajittele peltipurkkejaan, vaikka pihalla oli metallinkeräys. Tyyppi heitteli tonnikalasäilykepurkit pokkana sekajätteeseen. Perusteluksi hän kertoi sen, ettei hänen yksiönsä roska-altaaseen mahdu metallinkeräystä. Voitte arvata, että tästä tuli hienoinen konflikti. (Ei sen takia, että minä olisin ruvennut ärsyttäväksi kantturaksi, vaan siksi että hän tunsi piikin lihassaan.) Jos olette katsoneet Ylen mainiota Aikuiset-sarjaa, niin minua huvitti, että siinä oli käytännössä kohtaus elävästä elämästäni, tosin niin, että päähenkilö kokee tunnontuskia siitä, ettei hän lajittele biojätettään.

Mutta sorry vain Aikuiset-sarjan Oona ja exäni (joka aivan saletisti lajittelee kyllä nykyään metallinsa), minä olen sitä mieltä, että etenkin jos taloyhtiössä tai ihan vieressä on lajittelupisteet, niin sitten ihmisen pitää kyllä järjestää elämänsä niin, että asuntoon mahtuvat tarvittavat lajitteluastiat. Se on kansalaisvelvollisuus!

Sen jälkeen kun meille tuli muovinkeräys jätekatokseen, järkkäsin meidän roskikset uuteen uskoon. Nyt kerron teille seikkaperäisesti systeemini:

Tiskialtaan alla on neljä lokeroa:

Sekajäte

Muovi

Biojäte

Metalli

Tämän lisäksi kerään kaikki muovipussit roskisten yllä olevalle tasolle (niitä käytän roskapusseina silloin, jos niitä kertyy – nykyään yritän kyllä vältellä kaupassa muovipussien ostamista, kun kangaskasseja on kertynyt niin paljon ja roskapusseina on tuollaisia huomattavasti vähemmän muovia sisältäviä ohuita pusseja). Roskiksen ylätasolle kertyy myös harvakseltaan tulevia”vie nämä pois kun ehdit” -kamoja, kuten tyhjiä paristoja ja lamppuja.

Toisessa vetolaatikossa taas on:

Lasi

Kartonki

Ja sitten kerään vielä sanomalehdet ja paperin erilliseen juuttikassiin. Eli yhteensä seitsemän roska-astiaa. Niiden sykli on sellainen, että muovi, bio ja sekajäte viedään kerran viikossa, kartonki, lasi, paperi ja metalli joka toinen viikko.

Silloin kun remontoimme keittiön, minulle oli ensisijaisen tärkeää, että tiskialtaassa on yksi iso allas ja yksi pieni, sillä pikkualtaaseen saa niin kätevästi huuhdellut maitopurkit kuivumaan. Nykyään huuhdomme (huom, kylmällä vedellä ja nopeasti!) myös muovit ja laitamme tuohon kuivumaan.

Ylellä on muutama erinomainen täsmävideo muovin lajitteluun liittyen. Tässä on muutama, joista opin tärkeitä seikkoja, kuten: Miten puhtaaksi pakkaus pitää pestä? Mihin roskikseen leipäpussin sulkija kuuluu? Miksei muovia saa laittaa keräykseen sisäkkäin?

10 helppoa vinkkiä muovin lajitteluun

Ja ah, miten ihanalta meidän roska-astiamme näyttävätkään sen jälkeen, kun kaikki on viety pois ja tiskiallas puunattu. Kun lajittelusysteemi toimii, oma kierrättäminen muuttuu helpoksi.

Kuten lupasin, ensi viikon muovipostauksessa näytän teille, miten Home via Laura -blogin Laura ja Isyyspakkaus-blogin Tommi lajittelevat muovinsa ja muut jätteensä. Eli ryhdyn tubettamaan! (Koska tein aiheesta videon.)

Kiitos kaikille viime postaukseen jätetyistä kommenteista ja kysymyksistä, niitä saa mieluusti laittaa myös tähän. Kokoan kysymyksistä sitten suuren Muovi Q & A:n, jossa haastattelen asiantuntijoita teidän lähettämillä kysymyksillä!

Tämä saattaa kuulostaa perverssiltä utelulta, mutta olisi ihan super kiinnostavaa, jos kertoisitte, millä systeemillä teidän kotona lajitellaan roskat. Kaikkein hauskinta olisi nähdä kuvakommentteja roska-astioista! 

Lue myös:

Rakastan muovia, vihaan muovia

Jos kaipaat iloa maanantaihisi, niin suosittelen katsomaan tämän Ylen videon (nauroin ääneen):

Syntynyt lajittelemaan

PODCAST // FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

Kommentit (31)
  1. Muuten näyttää hyvältä, mutta esim muovi tulisi puhdistaa suurimmista lioista yms. :). Likainen muovi paitsi haittaa kierrätysprosessia niin sotkee myös roska-astiat. HSY neuvoo, että muovit tulisi huuhtaista tai pyyhkäistä, ja että sellainen puhtaus riittää, josta ei aiheudu hajuhaittoja.

    Ehkä hieman myös pisti silmään, että mm. metallit on sitten vielä erikseen muovipussissa, vaikka varmasti lähinnä siisteyskysymys onkin. Omassa taloudessa tämä on ratkaistu siten, että kaikki metallipurkit yms. huuhdellaan ennen kuin laitetaan kierrätykseen. Tässäkin taas se ajatus, että ei oo kiva, että taloyhtiön yhteiset roska-astiat valuu ruokajäämiä. Toki meillä viedään poikkeuksetta lähes joka päivä kertyneet jätteet ulos, kun tilaa on niin pirun vähän.

    1. Meidän muovit on puhdistettu suurimmista lioista. Ne huuhdotaan, laitetaan kuivumaan ja sitten heitetään roskikseen. Metallit taas ovat muovipussissa siksi, että siivooja vie roskat mennessään eikä halua tulla enää uudestaan tuomaan jäteastaiaa takaisin, sillä meidän on lajittelupiste aika kaukana asunnosta + asumme neljännessä kerroksessa ilman hissiä.

      1. No nyt kun katson, niin tuon yhden muoviroskan olisi kyllä voinut puhdistaa paremmin 😀 Kaikki meistä eivät ole syntyneet lajittelemaan (kuten Hippu https://areena.yle.fi/1-4673170), vaan harjoitusta tarvitaan!

        Tämäkin vielä muuten haaste: meillä ei käytetä talouspaperia, vaan räteillä ja keittiöpyyhkeillä mennään, joten roskia ei tule kauheasti pyyhittyä.

    2. Itse suosin kannustavaa otetta lajitteluun ja kierrätykseen. Kaikenlainen besserwisseröinti ja syyllistäminen saa ainakin minut heittämään sekä banaaninkuoret että muovipakkaukset suoraan vain sekajätteeseen.

      1. Minusta tuo kommentti oli ihan normaali neuvo eli roskat pitää huuhdella/pyyhkiä ruokajämistä. Jos näin ei tee niin pahimmillaan koko jätekatoksen astia on kierrätyskelvotonta ja ainakin aiheuttaa lisätyötä, kun osa jätteistä pitää erotella pois. Jos syyllistyy siitä, että joku neuvoo miten pitäisi lajitella niin voi miettiä miksi.
        Itse luulin aikaisemmin, että olisi järkevä laittaa kaikki muovipakkaukset sisäkkäin tilansäästön vuoksi, mutta onneksi luin jostain ohjeistuksen ja lajittelen nykyään muovin oikein.

        1. Jos luit postauksen, niin ehkä kävi selväksi, että juuri näin kirjoittaja tekee. Eli siinä mielessä tuollainen neuvominen on turhaa ja ylähäältäpäin tulevaa.

        2. Mä en ole saanut aikaiseksi kierrättää muovia juuri siksi, kun en kunnolla tiedä miten se tulisi tehdä, ja pelkään pilaavani väärällä kierrätyksellä muidenkin työn.

          En myöskään aidosti tiedä kumpi on lopputuloksen kannalta pahempi moka, laittaa muovijäte sekajätteeseen vai laittaa muovijätteeseen äväärin lajiteltua muovia.

      2. Ihan hyvässä hengessä oli kommenttini jätetty ja mielestäni kannustava. Lisäsin vielä hymiön ensimmäisen lauseen perään, jottei joku suivaantuisi tai käsittäisi väärin. Digitaalisessa maailmassa kun puuttuu eleet ja ilmeet, jotka viestivät enemmän kuin sanat. Mielestäni kommenttini muovin puhdistamisesta oli aiheellinen, sillä likaisen muovin kierrättäminen on haitallista ja saman tien voisi jättää koko muovin kierrättämästä. Mietin kyllä pitkään uskallanko edes kommentoida kun tuntuu, ettei nykyään saa kritisoida tai esittää mitään eriävää mielipidettä mistään ilman, että se otetaan jotenkin loukkauksena/kiusaamisena/syyllistäminen tms. Julia vielä postauksen lopussa kehottaa lukijoita kertomaan millä systeemillä lukijoiden roskat lajitellaan. Mutta sitten kun kertoo, niin tokihan se tulkitaan besserwisseröintinä. En vaan aina ymmärrä ihmisiä ja heidän pikkusieluisuuttaan :D. Sori.

        Julialle vielä sen verran, että blogisi on mahtava ja kirjoitat paljon asiaa. Vaikka blogi on yksi suosikeistani, niin ei se sitä tarkoita ettäkö olisin kaikesta samaa mieltä, ja ettenkö joskus voisi esittää toiseen suuntaan kallistuvaa mielipidettä :). Suosin rakentavaa ja toista kunnioittavaa dialogia, josta molemmat voivat oppia.

  2. Meillä lajitellaan suht tunnollisesti, itse jopa nautin siitä ja puoliso hommassa myös hyvin mukana. Suurimmat keräysastiat tiskialtaan alla olevasta laatikosta on varattu sekajätteelle ja muoville. Samaisesta laatikosta löytyy myös biojätteen keräys, joka suurimman osan aikaa asustelee kyllä ihan keittiötasolla hanan takana nojaamassa. Taittelen itse sanomalehdistä keräyspusseja ja jostain syystä se sit jää aina hengailemaan pöydälle, kun ei mukamas jaksa laittaa takaisin laatikkoon piiloon.
    Näiden lisäks on vielä metallin, lasin ja pienten pahvien keräys jääkaapin vieressä olevassa ”hukkakolossa”. Kerätään näitä aikoinaan Ikeasta hankittuun pitkulaiseen muoviseen kassiin, jossa on kolme erillistä lokeroa, joka on kuin tehty tätä tarkoitusta varten. Isommat pahvit pyörii yleensä ensin pari päivää lattioilla kissojen ilona kunnes viedään ne erikseen keräykseen.
    Paperiroskia kerätään taas eteisessä Marimekon kassiin, patterit/lamput/sähköromppeet yms pyörii yleensä jossain randomlaatikoissa kunnes joskus tulee siivousintoilu ja saa vietyä ne kerralla kierrätykseen.

    Omasta kokemuksesta tiedän, että kierrättäminen on silloin suht kivaa ja helppoa, jos on just hyvin toimiva systeemi ja keräysastiat lähellä. Aikaisemmin ongelmana oli muovinkeräys, joka sijaitsi melkein 2 kilometrin päässä. Tosi ahkerasti jaksoin kyllä koiran lenkkien kanssa viedä sinne roskat, kunnes tuli talvi ja into lopsahti. Nyt saatiin onneksi keräyspiste ihan parin sadan metrin päähän ja elämä helpottui hurjasti!

    Ilahdun myös aina kovasti jos opin jotain uutta kierrätyksestä, esim tuon rypistystestin opin talvella ja se jotenkin selkiytti monia asioita.

    1. Joo! Musta nuo niksit ovat aivan nerokkaita, sillä kyllä tämä muovin tunnistaminen ja lajittelu vielä vaatii vähän eforttia itseltäni. Unelma olisi, että ihan kaiken mahdollisen muovin voisi vain kierrättää ja ne lajittelukoneet tekisivät hommat eikä ihmispoloisen tarvitsisi miettiä asiaa sen kummemmin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *