Joulu täytti sydämen Suomenlinnassa

Kaupallinen yhteistyö: Suomenlinnan hoitokunta

Vietettyämme lauantaina pakahduttavan tunnelmallisen päivän Suomenlinnassa päätimme Mirjan ja Raisan kanssa, että tästä tulee tapa. Aiomme käydä vastedes aina joulun alla Suomenlinnassa narkkaamassa joulutunnelmaa lasten kanssa.

Nyt seuraa eeppistä Suomenlinna-fiilistelyä.

Alkuun haluan kertoa uskomattomasta urotyöstäni. Keskipäivällä Suomenlinnaan lähtee Kauppatorilta lautta vain kerran tunnissa, ja olimme sopineet menevämme kello 12 lautalla. Minulla oli bussien kanssa epäonnea, ja yhtäkkiä huomasin olevani Hakaniemessä kello 11.48. Tiesin järjellä, etten enää mitenkään ehdi lauttaan, jossa Mirja ja Raisa minua odottivat.

Mutta sydämeni sanoi toista!

Heitin Alpun kantoreppuun ja aloin juosta vimmatusti työntäen vaunuja Unioninkadun mukulakivillä eteenpäin. Alppu kannusti niskasta käsin: ”Hyvä äiti! Hienosti menee äiti!” Ja jonkinlainen joulun ihme tapahtui: Olin perillä tasan kello 12 ja ehdin lauttaan. Suussa maistui veri, tomumajani jokainen ontelo oli hiessä ja keuhkot olivat tulessa. Mutta ehdin!

Käytännössä juoksin coopperin 18 kiloa selässä ja 15 kilon vauvavaunu-setti edessä. Aion muistella tätä vielä vanhuksenakin.

Olin niin iloinen, että syömeni meinasi räjähtää!

Viidentoista minuutin lauttamatkan (ilmaisen, koska minulla oli vaunut – en koskaan kyllästy mainostamaan tätä) jälkeen suuntasimme Lelumuseoon. Se oli aivan täydellinen paikka aloittaa joulufiilistely. Café Samovarbar meni heti suosikkikahviloideni joukkoon: Pittoreskisti sisustetussa kahvilassa tehdään itse leivonnaiset ja palvelu on sympaattista.

Söin aivan järjettömän hyvää punajuurivuohenjuustopiirakkaa sekä jälkiruoaksi porkkanakakkua. Mietittiin, että kun saarella käy niin paljon matkailijoita, tuo paikka pärjäisi varmasti myös jollain bulkki pakaste-leivoksilla (joita nykyään näkee usein helsinkiläisissä kahviloissa, yyh). Arvostan suuresti, että taso pidetään kunnianhimoisena. (Jos on teeihmisiä, niin siellä oli myös hieno teevalikoima. Itse en ole, vaan sydämeni sykkii kahville.)

Haluan käydä Café Samovarbarissa ehdottomasti myös kesällä, kun paikan terassi on auki. Vierestä aukeaa meri ja siinä kulkee isot laivat.

Lounaan jälkeen piipahdin Lelumuseon puolella. Voi että se oli laitettu ihanan jouluisaksi. Vitriineissä oli sadoittain vanhan ajan leluja. Monet nukkeperheet siellä viettivät joulua kauniissa salongeissaan.

Lelut olivat vitriinien takana, eli museo on ehkä enemmän aikuisen kuin ihan pienen lapsen makuun. Toisaalta kyllä lapsetkin tykkää katsella ja bongailla hauskoja yksityiskohtia asetelmista, vaikkeivät saakaan koskea.

Sitten jouduimme Kaarle-tontun kierrokselle. Kävi ilmi, että tämä oli kaikkien kolmen lapsen ehdoton kohokohta päivässä. Enkä ihmettele.

Kaarle-tonttu saapui Viaporiin jo 271 vuotta sitten, kun linnoitusta rakennettiin. Hän johdatti lapsemme ja meidät etsimään kuutta karannutta tonttua. Kaarle kertoi samalla elävästi Suomenlinnan historiasta ja nykyisyydestä.

Kierros kesti tunnin, ja se mukaili Linnoitustontun reittiä: Erinäisten ikkunoiden takana on suloisia tonttuja, joiden touhuja voi seurata ja tehdä tehtäviä samalla.

Kaarle-tonttu eläytyi rooliinsa niin loistavasti, että lapset olivat aivan haltioituneita.Lopuksi Kaarle jakoi lapsille omat joulukalenterit. Vanhana majakkaoppaana arvostin ammatillisesti (kröhöm!) itsekin tätä kierrosta. Se oli mukaansatempaava alusta loppuun. Lautalla kotimatkalla Taimi kysyi: ”Oliko se oikea tonttu?” Sanoimme, että sitä emme voi tietää.

Kaarle-tontun kierros maksaa 8 euroa henkilöltä, Linnoituksen reitti taas on ulkoilmareitti, jota kuka vain voi käydä kuikuilemassa. Kartan saamatkailuneuvonnasta tai sitten sen voi katsoa puhelimesta täältä.

Suomenlinna on yksi niistä paikoista, joissa ihmiset ovat tottuneet käymään enimmäkseen vain kesäisin. Olin pari vuotta sitten Rukalla tekemässä juttua kestävästä matkailusta Mondoon (jutun voi lukea täällä). Haastattelin tuolloin luontomatkailuun erikoistunutta ympäristösosiologian dosentti Seija Tuulentietä Luonnonvarakeskuksesta.

Monille matkailulla eläville paikoilla haaste on tasata sesonkeja. Esimerkiksi hiihtokeskuksissa olisi hyvä, jos turismi ei keskittyisi vain talveen, sillä matkailun kasvaessa ne joutuvat laajentamaan tilojaan ja toimintaansa. Sitten paikat seisovat lähes tyhjillään kesäisin, mikä ei ole kestävää ihmisten työllistymisen tai ympäristön kannalta.

Suomenlinnan kannalta ilmiö on käänteinen: Paikallisille yrittäjille sekä saaren ympäristön kantokyvylle on hankalaa, jos kaikki käyvät siellä vain kesäisin.

Tämä oli itselleni tuolloin pari vuotta sitten uusi ajatus: on kestävää matkailua matkata sesongin ulkopuolella. Lisäksi tykkään tukea aina paikallisia yrittäjiä: en esimerkiksi nykyään vie saarelle välttämättä omia eväitä vaan käytän paikallisten kahviloita. Ei ihanalle piknikille meneminen tietenkään huono juttu ole (kunhan muistaa korjata jälkensä), mutta paikallisen liiketoiminnan tukeminen on mielestäni aina kannatettavaa toimintaa.

Suomenlinnassa järjestetään niin paljon kivoja juttuja ympäri vuoden, ettei sinne kannata todellakaan suunnata pelkästään kesällä.

Saaret olivat niin jouluisia lukuisine kauniine ikkunakoristeineen, valoineen ja joulukuusineen.

Telakka on upea näky.

Minne ikinä hän talvella meneekään, aina löytyy jäätä rikottavaksi.

Haha, Suomenlinnassa satuttiin viettämään vierailupäivänämme myös Viaporin joulubaalia, ja Suomenlinnan saaret vilisivät 1700-luvun ihmisiä. Niin taianomaista!

Kierroksen jälkeen teki mieli kuumaa glögiä ja kaakaota, joten pysähdymme Linna-baariin. Rento paikka sijaitsee Sotamuseon vieressä. Lapset viihtyivät hyvin pienessä lelunurkkauksessa.

Illallistimme Panimoravintolassa. Väsyneet lapset viihtyivät ihmeen hyvin. Alppu kujeili yhdelle miesseurueelle (ja astui vessassa omaan pissapottaansa väsyneenä, kiitos tästä).

Ruoat olivat erinomaisia, palvelu kivaa ja hämyinen tunnelma toimi. Jos mukana ei olisi ollut lapsia, olisin halunnut maistella panimon omia oluita. Mutta sekin sitten seuraavalla kerralla.

Haaveilen nimittäin, että pääsisin joskus yöpymään Suokissa. Linnoituksessa voi yöpyä hostellissa.

Lähdimme kotiin 18.20 lautalla, punaposkisina, onnellisina ja täynnä joulumieltä.

Suomenlinnassa järjestetään suuri määrä ihania jouluisia tapahtumia aina loppiaiseen saakka. Valitse Linnoituksen joulun listalta, minne itse haluaisit mennä. Suokki on varmasti ihana esimerkiksi joulun välipäivinä.

Lue myös:

Suomenlinnaan, aina vain uudestaan

Kommentit (1)
  1. Mahtavaa kuulla, että tykkäsit Samovarbarista! Ja muutenkin ihana Suokki-postaus. Täytyy ehdottomasti ehtiä sinne, kun tullaan jouluksi Suomeen.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *