Kikat joilla karkoitan (raha)kateutta

Yksi elämäni nihkeimpiä tunteita on kateus. Se lannistaa, saa minut tuntemaan itseni huonoksi ihmiseksi ja eristää minua muusta maailmasta. Se on myös niin nolo tunne, ettei oikein tee mieli tunnustaa edes itselleen, että olen kateellinen. Sitten naamioin kateuden ajattelemalla, että ”en pidä tuosta ihmisestä” tai ”mitäs paskaa tuokin kuvittelee tekevänsä”.

Yksi kateuden alakategoria on rahakateus: Olen ollut kateellinen muiden ihmisten korkeista palkoista, heille annetusta tai heidän itse kerryttämästä varallisuudesta sekä vaikkapa hyvästä tuurista: joku on ostanut halvalla asunnon, jonka hinta onkin sattunut nousemaan, tai joku on löytänyt järjettömän halvat lennot Hawajille.

Kyselin insta storyssäni ihmisiltä, keiden rahatilanteista he ovat olleet kateellisia ja miten he ovat selvinneet tästä viheliäästä tunteesta (jos ovat).Vastaukset olivat kirjavia, mutta ammateista eniten mainintoja saivat lääkärit (ehkä siksi, että itse kerroin olevani joskus ollut kateellinen lääkäreille heidän palkoista, statuksesta ja varmasta duunista), opettajat (koska ok palkka ja hyvät lomat), bloggaajat ja muut somehahmot (koska easy living), toimarit (koska palkka) ja sitten tietenkin ihmiset, jotka ovat perineet tai saaneet suvultaan paljon rahee.

Halusin tehdä tästä aiheesta porcast-jakson ja mietin pitkään, kenet pyytäisin juttelemaan aiheesta: jonkun, joka on saanut ison perinnön (pelkäsin, että siitä tulisi liian nyyhkytarina, sillä periminen on usein hyvin surullista), jonkun lääkärin (pyydän jo nyt kaikilta lääkäreiltä, jotenkin päädyin tuossa podcast-jaksossa vain kauhistelemaan, miten paljon vastuuta teillä on ja miten teidän työnne on niin rankkaa, että itse musertuisin kuin kuiva keksi sitä tehdessäni) vai vaikkapa jonkun, joka on minun lailla ollut tosi kateellinen ja selvinnyt siitä. 

Hahaha, ystäväni WTD-blogin Natalia Salmela mainittiin pari kertaa ihan nimeltä näissä kommenteissa. Nata on esimerkiksi kertonut hänen Ysistä viiteen -podissaan, miten on onnistunut säästämään jo kolmenkympin kieppeillä velattoman asunnon Helsingistä ja miten hänen tienestinsä ovat pariasataa tonnia vuodessa. Ensimmäinen reaktioni: AAAAAH! OLEN KADE! Toinen reaktioni: pohtia, mitä tämä on vaatinut. Kolmas reaktioni: Ihan sellainen vilpitön ihailu siitä, miten tyyppi on oikeasti luonut hyvinkin tyhjästä uransa ja omaisuutensa. Kun vielä reilu kymmenen vuotta sitten hänellä ei ollut varaa ostaa edes lukiokirjoja. (Arvostan btw erityisesti sitä, että Nata, joka voisi olla yksi näistä ”aivan liikaa veroja joutuu yrittäjä maksamaan” -mussuttajista ajattelee, että veronmaksu on oikein hyvä asia. Mutta siitä enemmän jaksossa.)

Nata oli siis juuri oikea tyyppi tähän jaksoon juttelemaan rahakateudesta. Hän on ihminen, joka on itse kokenut sitä ja toisaalta ihminen, jonka tuloista moni on nykyään kateellinen.

Teen tähän loppuun pienen ja mielestäni hyödyllisen listan ajatusketjusta, jota kateellisena voi käydä läpi.Osa näistä on IG:n kautta tulleita vinkkejä, osa minun omiani.

Kateudenkarkoituskikat:

Ajattelen koko kokonaisuutta, en vain sitä yhtä pientä osaa, josta olen kateellinen. Isopalkkainen ihminen joutuu yleensä kantamaan huomattavasti vastuuta, hänellä on pitkät työpäivät (jolloin tuntipalkka ei ehkä ole niin suuri lopulta), hän saattaa joutua matkustamaan paljon ja hänen pitää kestää paljon stressiä.

Jos tekee mieli olla kateellinen kaverin hyväpalkkaisesta puolisosta, niin täytyy muistaa, että luultavasti puolisolla on sitten nämä samat hommat: pitkät työpäivät ja mahdollisesti myös paljon sterssiä.

Ajattelen omia valintojani, jotka olen elämässä tehnyt aina parhaan tietämykseni mukaan. Hain opiskelemaan alaa, joka kiinnosti, en alaa, josta tienaisi. Minusta se on ihan hyvä valintaperuste.

Jos oma palkkani oikein alkaisi kismittää, niin voisin harkita alan vaihtamista. Se ei välttämättä onnistuisi juuri tässä elämäntilanteessa, mutta se voisi olla tulevaisuuden suunnitelma. (Sitten kannattaa kuunnella podcast-jakso siitä, miten kakkostutkinnon voi rahoittaa.)

Jos tekee mieli kadehtia ihmisiä, joilla on varakas suku ja sitä kautta tullutta rahaa, niin on mahdollistä, että sitä kautta tulee myös paljon paineita ja odotuksia siitä, miten elämä pitäisi elää. (Ei tosin tietenkään aina, tai mistä minä tiedän.)

Yksi kommenttoija sanoi hauskasti: Ensin olin  Natalle kateellinen, sitten komat ajatukset alkoivat ärsyttää ja tein säästö- ja sijoitussuunnitelman. Kateus siis muuttui teoiksi, mikä on oikein hyvä lopptulos. Joskus kateudesta on nimittäin ollut hyötyä omassakin elämässäni, esimerkiksi silloin kun olin Raisalle kateellinen pari vuotta sitten. Tätä kutsun kateuskompassiksi.

Joskus rahakateus myös helpottaa sillä, että alkaa itse tienata vähän enemmän. Tyyliin silloin kun on opiskelija ja kaverit käyvät jo töissä. Tässä voi yleensä luottaa siihen, että kyse on elämäntilanteesta, ei loppuelämästä.

Joskus olen tehnyt ihan kylmästi niin, että olen lopettanut somessa sellaisten tyyppien seuraamisen, joille huomaan olevani kateellinen. Silloin tunnen olevani pieni lapsi, mutta poissa silmistä, poissa mielestä!

Ja joskus minua on auttanut ihan vain se, että puhkon kuplat ja tiedän faktat siitä, miten ihmiset noin keskimäärin tienaavat. Joskus sitä kuvittelee, että kaikkien palkka on joktain 4000-5000 euroa kuussa. Ei ole. Suomalaisten mediaani on 3001 euroa kuussa. Jos haluat vertailla itseäsi muihin samassa elämäntilanteessa oleviin, niin tsekkaa tämä tulo- ja menolaskuri, jonka teimme Ylelle!

Voin ilokseni todeta, että nämä kikat ovat aika paljon auttaneet. Juuri tällä hetkellä en useinkaan tunne kateutta. Paitsi joskus. Siitä enemmän illan insta livessä. Ja joskus käy kuitenkin niin, että kateudelleen ei vain voi mitään. Ja on myös tilanteita, jotka ovat ihan oikeasti epäreiluja, joskus toisille vain käy parempi tuuri kun toisille. Ja on tilanteita, joita pitää voida kritisoida ilman, että vedetään mitään kateus-korttia esiin. (Koska on helppo keino syyttää muita kateellisuudesta, kun todellisuudessa ollaan vaikka kritisoimassa rakenteita, kuten vaikka lastentarhanopettajien palkkauskeskustelussa.)

Millaisia (raha)kateudenkarkoituskikkoja teillä on?

Ja sitten mainos:

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin jakso, jossa puhutaan siitä miten rahakateus korventaa sielua. Ja muista tietenkin tämän illan Juliaihmisen Insta Live kello 21. Kysyin sitä varten teiltä, mistä hassuista tai oudoista jutusita olette olleet kateellisia. Vastaukset ovat aivan mahtavia. Aika moni on ollut kateellinen lapsena muun muassa jonkun toisen lapsen sairaudesta, esimerkiksi diabeteksestä tai astmasta. (Itse mukaan lukien.) On virkistävää huomata, miten hulluja me kaikki olemme. Katsotaan, saanko Natan taas vierailemaan illan liveen <3

Lue myös:

Listaa ammattisi plussat ja miinukset (tämän postauksen kommentit ovat täyttä kultaa!)

Kun kateudesta on ollut hyötyä

PODCAST // FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

Kommentit (17)
  1. Linkki lastentarhanopettajien palkka-juttuun ei toimi!

  2. Mä olen ollut sulle Julia kateellinen siitä, että säästät ja olet fiksu rahankäyttäjä! Tienaan ihan suht mukavasti, mutta kuun lopuksi viivan alle jää harvoin mitään ja säästöön laitan rahaa silloin kun tuntuu siltä.. Eli kerran vuodessa ja senkin yleensä tyhjennän säästötililtä seuraavana päivänä.Kadehdin ylipäätänsä ihmisiä, jotka ovat pihejä sillä haluaisin itsekin olla!
    Lähinnä ihailen ihmisiä, jotka ovat kovalla työpanoksella ja viitsimisellä kasanneet omaisuuden kasaan kuten esimerkiksi Nata. Itse olen perusluonteeltani laiska ja työmarkkinoilla käynyt lähinnä hyvä nakki. Varmasti jos vaan jaksaisin/viitsisin niin varmasti voisi tuloja parantaa, mutta tyydyn siihen mitä on ja lähinnä kadehdin muissa ihmisissä viitseliäsyyttä ja motivaatiota palkkapussin sijaan. Mielestäni varakkaat ihmiset, jotka tekevät paljon töitä elantonsa eteen ovat myöskin sen ansainneet 🙂
    Ehkä lähinnä tulee joskus kadehdittua vähän sellaista suvun mukana tuomaa omaisuutta, kuten vaikka peritty omistusasunto tai vastaavaa!

    1. Hihii, kiitos!
      On kyllä hirmu vapauttavaa, kun olen joidenkin ihmisten kohdalla huomannut, että oma kateuteni on muuttunut ihailuksi. Se on paljon ilahduttavampi tunne. Hahaha, kuten nyt näiden lääkärien kohdalla, jota niin kovasti piikittelin tuossa podcast-jaksossa.

      Olen myös huomannut, että sitten kun rahaa on sen verran, että Maslown perustarpeet saa tyydytettyä helposti, ei rahakateus enää juuri oikein häiritse peruselämää. Joskus saattaa tulla pikku pistos jostain asiasta, mutta se tulee ja menee ja sitten taas jatkaa perus sekoiluansa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *