Koronan tuoma eriarvoisuus on sattumanvaraista

Istun junassa matkalla Turusta Helsinkiin, Didi nukkuu lastenvaunussa ja Alppu ja Tiki viettävät aikaa yläkerrassa leikkivaunussa. On mukava huomata, että maski ei enää juuri ahdista kasvoilla, joskin edelleen odotan tietenkin aikaa, jolloin tämä kaikki koronaärsyttävyys on ohi. Ja ehkä vähiten tämän maskin takia.

Luin äsken sähköpostista Takuusäätiön tiedotetta, jossa kerrottiin, että korona alkaa nyt näkyä ihmisten taloudessa. Kun vielä keväällä ja kesällä ihmiset ottivat yhteyttä siksi, että heidät oli lomautettu, niin nyt lomautukset ovat muuttuneet irtisanomisiksi.

”Koronatilanteen pitkittyminen vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia maksaa laskuja ja luottoja. Erityisesti matkailun sekä hotelli- ja ravintola-alan työntekijät ovat vaikeassa tilanteessa. He kärsivät koronarajoituksista jo keväällä”, Takuusäätiö kirjoitti.

Tämä on siitä kummallinen tilanne, että on niin sattumanvaraista, keiden talous menee tästä kuralle ja keiden talouteen tämä ei vaikuta juuri yhtään ainakaan heti. Joidenkin palkanmaksu tai yrityksen tulovirta jatkuu samanlaisena tai suht samanlaisena, kun taas toisilla koko elinkeino menee alta. Ei tällaiseen voinut mitenkään varautua etukäteen. Pidemmän päälle saattaa käydä myös niin, että jos moni ihminen jää työttömäksi, se vaikuttaa laajemminkin koko kansantalouteen. Kun kunnat eivät saa kerättyä tarpeeksi veroja, kunnan työntekijöitä lomautetaan (opettajia on esimerkiksi jo lomautettu), mikä johtaa kierteeseen.

Tähän mennessä pankeilta on saanut taukoa esimerkiksi asuntolainan maksusta, mutta en tiedä kuinka pitkään lyhennysvapaata on mahdollista saada. (Raha.fin mukaan lyhennysvapaata voi saada lainatyypistä riippuen 1–24 kk – eli sen aikana maksetaan vain korkoja.)

Kiitos finanssikriisin, suomalaiset pankit ovat vakavaraisia: meillä on niin tiukkaa sääntelyä, että pankit ovat pysyneet pakostakin hyvässä kunnossa. 1990-luvulla lyhennysvapaita ei saanut samalla tavalla, mikä johti siihen, että moni kotitalous ajautui nopeasti maksuvaikeuksiin.

Mutta kaikkiin luottoihin ei tuota vapaata välttämättä saa. On surullinen ajatus, että korona saattaa laskea haja-asutusalueella olevien kotien hintoja. Mikäli työ ja tulot lähtevät, ihminen joutuu pahimmillaan pakkomyymään talonsa hankintahintaa alhaisempaan hintaan, jolloin käteen jää vain velkaa.

No, mitä tällainen päivitteleminen nyt sitten auttaa? Ei mitään. Minulla ei ole ratkaisua tähän asiaan.

Haluaisin kuitenkin tuoda esille sen, että etenkin näinä aikoina ei pidä yhtään hävetä velkaantumista tai ajatella olevansa jotenkin huono yksilö. 1990-luvulla velkaantumisen tuoma häpeä johti jopa itsemurhiin, mikä on valtava tragedia, joka ei saa toistua tässä taantumassa.

Kaipaan ennen kaikkea sellaista ihmisten välistä solidaarisuutta ja ymmärrystä. Vaikka oma ja kaveripiirin taloudellinen tilanne olisi säilynyt ennallaan, niin se ei tarkoita, että kaikilla olisi näin hyvä tilanne.

Ajattelin puhua tästä aiheesta huomenna, kun menen Jälkipörssiin vieraaksi. Jos teillä on näkökulmia tai kokemuksia, joita kannattaa ottaa esiin liittyen koronan tuomaan talouskurimukseen, niin kuulen niitä mielelläni.

Kuva: Näytin mielestäni yksi päivä bussissa vähän gangsterilta 

Kommentit (8)
  1. 💄 Meikkis 💄
    19.10.2020, 19:55

    Toivoisin, että tästä seuraisi se, että kun pohdimme paremman ilmaston puolesta tehtävää työtä, emme olisi niin mustavalkoisia ja leimaisi joitain aloja kokonaan pahoiksi. Esimerkiksi nostamasi matkailu on niin monille elinkeino, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, että ei ole kannattavaa sitä suin päin blokata. Ennemminkin suosia kestävämpiä vaihtoehtoja ja ennen kaikkea muistaa kohtuullisuus, kaikessa. Sama koskee myös vaikka pikaruoka- ja vaatealaa. H&M:n ja Mäkkäriin on monet työpaikat sidottu – löytyisipä yhteistä halua tehdä kestävämpiä valintoja niin, että mahdollisimman monella säilyisi elinkeino. Työpaikkaa ei kuitenkaan noin vaan tuosta vain vaihde, valintojen resurssit kuitenkin resonoi suoraan elintason kanssa. Oon vasta tänä vuonna tajunnut kuinka etuoikeutettu lause ”Kyllä kaikki aina jotenkin järjestyy” on.

  2. Mietinpä vain
    19.10.2020, 21:16

    Mielestäni korona ei kurita myöskään täysin sattumanvaraisesti vaan heikommassa asemassa työelämässä olevilla tai matalapalkkaisilla aloilla vaikutukset näkyvät heti. Toimistotyöläiset tekevät etänä eivätkä käytä ravintolapalveluita, jolloin muutenkin pieniä palkkoja maksava ravintola-ala kärsii. Kun ruvetaan säästämään niin ensimmäisenä säästetään palveluista: siivous, hiukset, kynnet jne. Kaikki jälleen suht matalapalkkaisia työtä. Toki vaihtelua on. Kulttuurialalla todella moni on lomautettu ja freelancerit eivät saa työkeikkoja. Ensin puretaan kokopäiväisten lomautukset, sitten vasta aletaan miettiä josko ne keikkatyöäiset tai osa-aikaiset otetaan töihin. Opiskelijat jäävät ilman opintojen ohessa tehtävää osa-aikatyötä ja velkaantuvat tilalle nostettavan opintolainan myötä enemmän. Kunnissakin puhutaan opettajien tai varhaiskasvatuksen, ruokapalveluiden tai siistijöiden lomautuksista. Miksei uutisoida kaupunginarkkitehtien, insinöörien yms kovapalkkaisten julkisten ammattiryhmien lomautuksista? Toki moni kunta on lomauttamassa myös koko henkilöstöä myös. Se vasta onkin kurjaa kunnan asukkaan kannalta.

    1. Turussa kaupungin johtoporras lomauttaa itsensä nyt loppusyksyllä ja kaupunginhallitus luopuu myös palkkioistaan!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *