Kuusi älykästä kauhuelokuvaa

On aika vuotuisen Halloween-postauksen, joten blogiin saapuu jälleen vieraskynä, eli siskoni Sofia Tawast. Hän pitää Ylellä kauhuelokuvia analysoivaa Outo laakso -podcastia (josta alkoi juuri uusi, kolmas kausi!), joten Sofia on luonnollinen valinta kertomaan lisää kauhhhhusta:

”Kirjoitin pari vuotta sitten Julian blogiin 41 leffan listauksen hyvistä kauhuelokuvista, joita suosittelen täysin mielivaltaisesti omien mieltymysteni perusteella. On aika täydentää listaa, tällä kertaa with a twist!

Pari vuotta sitten maailmalla ruvettiin puhumaan  “älykkäästä kauhusta”. Olen itsekin heitellyt tätä termiä ympäriinsä sellaisena epämääräisenä “öööö eikös viime aikoina ole tullut aikast paljon hyviä kauhuleffoja” -tiivistyksenä, vaikken ollut ihan tietoinen, mistä tämä ajatus on noussut.

Juteltiin Outo laakso -podcastin Kauhu ja huumori -jaksossa käsikirjoittaja-ohjaaja Ilja Rautsin kanssa, joka avasi smart horror -tittelin leviämistä skenen sisällä: kyse on markkinointitermistä, joka on nyttemmin kehittynyt muotoon elevated horror. Eli kun puhutaan Ari Asterin, Jordan Peelin tai Rober Eggersin uusista leffoista, markkinoinnissa korostetaan, että tämä on nyt sitten sellainen ihan oikea elokuva, eikä vain kauhuelokuva. Termi on ymmärrettävästi herättänyt närää kauhuskenessä, koska se sisältää ajatuksen, että genreleffoissa itsessään olisi jotain vikaa ja ala-arvoista: Midsommar on erotettava Conjuringista tittelillä, joka kurottelee kauemmas kauhusta kohti korkeakulttuuria.

Mulla ei ole vahvaa mielipidettä siihen, onko elevated horror tai smart horror huono termi vai ei, mutta tämä oli mielestäni kiinnostavaa infoa tuolla rahoituspuolellakin pyörivältä Rautsilta! Varsinkin, kun ollaan nyt Villen kanssa kolmen tuotantokauden verran paasattu podcastissa, että kauhussa on muitakin tasoja kuin halpa säikäyttely.

Mutta nyt asiaan: tässä kuusi viime vuosien isointa ja mummiest kiinnostavimmat “älykkäiden kauhuelokuvien” leffaa listattuna.

Hereditary

Perheen matriarkka on kuollut ja hautajaisiin ilmestyy suuri joukko Annielle tuntemattomia hahmoja. Tytär ei varsinaisesti sure hallitsevan äitinsä poismenoa, mutta kuolema käynnistää tapahtumaketjun, joka järisyttää niin Annien kuin katsojankin mielenterveyttä.

Ohjaaja Ari Asterin esikoisteos on kiehtova tarina surusta ja suvun taakasta. Leffa nosti tyypin suoraan kauhuskenen kärkeen ja syystä: se kohtaus (tietäjät tietää) on yksi kauhuhistorian hienoimpia ja hirveimpiä.

Leffassa ei ole jump scareja (ihan muutamaa perusteltua hetkeä lukuun ottamatta). Sen sijaan järkytys näytetään ensin päähenkilön kasvoilla ja hirveydet paljastetaan vasta sitten yleisölle. Tai sitten uhka lymyää koko kohtauksen ajan takaa-alalla kaikkien nähtävillä, joka on tietenkin vielä kamalampaa.

Tsekkaa syvempi analyysi Outo laakso -podcastin jaksossa Ihanat, kamalat äidit kauhussa ja Noitien paluu: Feministinen noitaklaani on syrjäyttänyt metsämökin ilkeän naisen. 

Midsommar

Dani lähtee vastahakoisen poikaystävänsä kanssa lomalle ruotsalaiseen hippikommuuniin. Lämminhenkisessä yhteisössä jokaisella on paikkansa – ja kaikella hintansa.

En lähde spoilaamaan, mutta sanottakoon, että Ari Asterin toka leffa alkaa kohtauksella, joka on vielä hienompi kuin se siinä Hereditaryssa. Karmaisevan kaunis elokuva, jossa silmä lepää upeissa lavasteissa ja kansallispuvuissa, eikä ruotsalaisen kultin harjoittama brutaali väkivalta tunnu niin pahalta kuin kuvittelisi. Leffassa on hurja alku, mutta lopulta siinä on enemmän huumoria kuin varsinaista kauhua.

Käsittelee kiinnostavasti parisuhdetta, menetystä, vanhenemista ja kulttuurieroja. Tsekkaa syvempi analyysi Outo laakso -podcastin jaksossa Kuka ansaitsee kärsimyksensä? Tällainen on kauhuelokuvan päähenkilö.

Lighthouse

Jes, tätä on odotettu: The Vvitch-ohjaaja Robert Eggersin uusi elokuva Lighthouse ei pettänyt! Elokuva on omituinen, mustavalkoinen painajainen majakkasaarella, josta ei ole paluuta. Twilight-tähti Robert Pattinson esittää nuorta kloppia, jota majakanvartija Willem Dafoen solvaa mahtavalla merimieskielellä läpi elokuvan.

Leffa on kuvaus toksisesta maskuliinisuudesta ryöpsäyksellä lovecraftmaista surrealismia. Ja siis aivan törkeän hauska elokuva, koska niin hyvät näyttelijät ja dialogi! Podcastissa kuvailin, että tämä on kuin yhdistäsi Studio Julmahuvin Roudasta rospuuttoon -sketsin The Ringin demoniseen videonauhaan.

Tsekkaa aiheeseen liittyvä jakso: Kosminen kauhu: H.P. Lovecraft oli roskakirjailija ja paatunut rasisti, jonka työ tuntuu yhä popkulttuurissa.

Annihilation

Joukko tiedenaisia, joilla ei ole enää mitään menetettävää, lähtee tutkimaan maapallolle syöksyneen meteoriitin levittämää suurta kuplaa. Vieras organismi etenee vääjäämättä luoden uutta elämää, mutta tuhoten samalla vanhaa.

Tämä kaunis ja kummallinen elokuva kannattaa katsoa avoimin mielin: loppu saattaa jättää hämmentyneen fiiliksen – mutta toisaalta voi olla, että katsojalla on selvä oma tulkinta siitä, mitä tässä nyt oikein tapahtui.

Elokuvassa on yksi makeimmista hirviökohtauksista vähään aikaan, nimittäin se karhu.

Tsekkaa aiheeseen liittyvä jakso: Kosminen kauhu: H.P. Lovecraft oli roskakirjailija ja paatunut rasisti, jonka työ tuntuu yhä popkulttuurissa.

Neon Demon

Nuori, kaunis ja naiivi Jesse saapuu Los Angelesiin ja herättää muotialan pedot. Herkullisen kaunis ja kauhea elokuva mallimaailman raadollisuudesta ja kauneuden hinnasta. Millenial pink alusta loppuun!

Tsekkaa aiheeseen liittyvä jakso: Kuka ansaitsee kärsimyksensä? Tällainen on kauhuelokuvan päähenkilö.

The Wind

Uudisraivaajien elämä Yhdysvaltojen lännessä 1800-luvun loppupuolella ei ole helppoa: maa on karua, välimatkat pitkiä ja jatkuvasti ujeltava tuuli saa yksinäiset naiset kuvittelemaan kaikenlaista. Amerikansuomalaisen Emma Tammen ohjaus on tyylikäs kauhu-western, jossa arvuutellaan, ovatko demonit oikeita vai mielikuvituksen tuotetta.

Ei puhuttu tästä leffasta podcastissa, mutta tsekkaa silti nämä muutkin jaksot, heheheh:

Muumit ja kauhu: Mörkö symboloi sosiaalista kuolemaa

Japanilainen kauhu: Laahustavan kummitusnaisen taustatarina

Jaa sitten loppuun vielä 10 to do -kauhuleffaani eli näitä en ole vielä nähnyt, enkä siis voi mennä älykkyydestä takuuseen. Mutta olen kuullut hyvää ja ajattelin katsoa mahdollisimman pian! Kertokaa, onko katsomisen arvoisia?”

(Julialta vielä vinkki: Jos olet oikein väsynyt, muttei saisi nukahtaa, niin katso jonkun näiden leffan traileri. Herää mukavasti!)

Ghost stories

Incident in Ghostland

Personal Shopper

Hole in the Ground

Pet Sematary

In Fabric

We Are still Here

Gerlad’s game

A Girl Walks Home Alone at Night

Parasite

Pressikuva: CSABA AKNAY

Lue myös: 

41 kauhuelokuvasuositusta – kuuluvat yleissivistykseen!

Lapsi järjestää kauhua

Miksi kauhhu on niin hyvää?

Kahden lauseen kauhutarinoita

Outo laakso kertoo paljastaa seikkoja yhteiskunnastamme

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *