Lapsen talvipukeutuminen hanskassa (sis. Reiman alekoodi)

reima talvi.jpg

*Sain postauksen tuotteet Reimalta

Me pestiin juuri Alpun välikausitakki ja laitettiin se varastoon. Tiki sanoi, että sille tuli surullinen mieli, kun se alkoi ajatella, että Alppu ei enää koskaa käytä tätä takkia. Ensi keväänä koon 80 takki on jo auttamattoman pieni, luultavasti Alppunen on jo silloin koon 92 miekkonen. Nyt se käyttää vielä vähän aikaa päiväkodissa välikausihaalaria ja sen alla fleecehaalaria, mutta kun lämpötila laskee johonkin +5 asteeseen, alkaa olla toppakamojen aika.

Välikausivaatteiden pois pakkaaminen tarkoittaa myös sitä, että pitää valmistautua ensimmäiseen talveen, jolloin Alppu on itse operoiva yksilö. Viime talven se veti onnellisesti äitiyspakkauksen haalarissa vaunuissa nököttävänä pikku toukkana. Nyt on toisin!

Tämä vaatii paljon ajattelutyötä, koska lapsen pukeminen sään mukaan on mulle aika iso mysteeri. 

reima talvi2.jpg

Mä sain viime keväänä Reimalta Alpun välikausikamat, ja olin niihin tosi tyytyväinen. Haalari, takki ja kengät ovat kestäneet toukokuusta lokakuuhun ihan priimassa kunnossa monien pesujen jälkeen. Reimalla on myös vaatteissaan kaikenlaisia hyviä pikku juttuja, jotka tekevät niistä sopivia juuri Suomen olosuhteisiin. Esimerkiksi moniin paikkoihin on lisätty heijastimia (parasta!), haalareiden vetoketjut menevät tarpeeksi alas (1,5-vuotiaan pukeminen sylissä helpottuu huomattavasti), taskut ovat sopivissa paikoissa ja haalareita voi kiristää ja löysentää vyötäröltä.

Lisäksi tykkään nykyään Reiman raikkaista väreistä ja vaatteiden designistä. Mulle tulee aina niin hyvä mieli, kun näen oman lapsoseni tyylikkäänä epelöimässä ulkona. Niinpä kysyin, voisinko saada talvikausikamatkin heiltä postausta vastaan. Kivaa, että suostuivat!

Samalla kyselin, millaisilla vaatteilla Suomen talveen kannattaa varautua. Reimalta Anni Kauppinen linkkasi Ylen hyvän jutun aiheesta. Tuo päiväkodin tekemä kuvitus on aivan nerokas: kun lämpötila on se ja se, kerroksia pitää olla näin ja näin paljon.

Nyt, kun asteet ovat vielä kymmenen kieppeillä, toppakamoja ei tarvita. Nollan tietämillä toppahaalari, lämpimät kengät, kauluri, pipo ja hanskat ovat tarpeen. Ilmeisesti jos lämpötila laskee -10 pakkasasteeseen, voi laittaa villapuvun toppahaalarin alle. Ja jos pakkanen vielä siitä kiristyy, niin sitten tavan vaatteiden alle vielä sukkahousut. (Alpulla ei ole koskaan ollut sukkahousuja jalassa. Ennen kuin syntyi, ostin sille jostain jumalan syystä sukkahousuja, mutta ne jäivät käyttämättä.)

reima talvi3.jpg

reima talvi4.jpg

Nämä vaatteet mä sitten tilasin täksi talveksi:

Untuvahaalarit

Kypärämyssy (tästä kävin mun kaverin kanssa vähän pohdintoa, että kannattaako nykyajan lapsella olla kypärämyssyä, kun se on kuitenkin sitten semmonen räkää keräävä ja leuan alta kostea jäinen kalikka talven mittaan, mutta tilasin nyt sitten kuitenkin kypärämyssyn, kun viime talvena se oli kätevä)

Villamyssy

Kauluri

Toppahanskat

Fleecehanskat (ovat kätevät, kun ne saa nepparilla kiinni toisiinsa)

Villahaalari

Vuorilliset talvikengät (Alppu rakastaa jo nyt niitä. Kun hän saapuu kotiin, se laittaa ne välittömästi jalkaan ja tepastelee ympäri asuntoa siniset kenkänsä jalassa.)

reima talvi5.jpg

Mietin pitkään, tarvitseeko lapsonen haalareiden lisäksi toista vaihtoehtoa, eli toppatakkia ja -housuja. Kaikki ylimääräinen kama himassa aiheuttaa syvää ahdistusta. Päädyin kuitenkin hankkimaan nämä, koska välillä toppahaalaria joutuu ehkä pesemään, jolloin varakamat ovat kätevät. Lisäksi tajusin välikausihaalarin kohdalla, että joskus on kiva lähteä kaupungille niin, että lapsella on vain takki, kun sitten kenkiä ei tarvitse riisua samalla, kun riisuu päällisvaatteet lapselta.

Jos rehellisiä ollaan, niin en olisi varmaankaan tilannut tällaiseksi kakkosasuksi kallista uutta settiä, ellen olisi saanut sitä ilmaiseksi, vaan olisin metskannut sen halvalla kirpputorilta. Moni kaveri on sanonut, että niillä on yhdet priimat haalarit ja sitten yhdet jotkut vähän ryönäset haalarit varalla.

Lisäksi olen käsittänyt, että vielä tämän ikäisellä ulkoleikissä haalarit ovat kätevimmät, kun niihin ei mene lunta sisälle vatsan kohdalta toisin kuin takki ja housut yhdistelmässä. Toisaalta näissä nuo toppahousut tulevat niin korkealle, että voipi olla, ettei lumi tunkeudu muutenkaan vaatteiden alle.

reima talvi6.jpg

reima talvi8.jpg

Nyt musta tuntuu, että olen kerrankin ollut lapsosen pukeutumisen kanssa ajoissa ja hankkinut sille talveksi tarvittavat asiat. Näiden lisäksi ”tilasin” vielä Tikin äidiltä Alpulle villasukat, joita se tarvitsee jo pian, kun kumppareissa jalat vähän palelee.

Meidän päiväkoti on siitä kiva, että ne ovat siellä ulkona aika lailla satoi tai paistoi, oli pakkasta tai hellettä. Niinpä pitää kyllä todella pitää näistä varusteista huolta. Omalla kohdalla olen tavallisesti tällaisissa sään mukaan pukemisissa aivan toivoton, mutta olen päättänyt, että Alppu ei saa kärsiä mun ja Tikin saamattomuudesta vaatteiden ostamisen suhteen.

Sitten pyysin tietenkin Reimalta alekoodia, eli:

Koodilla JULI17AW saa Reiman verkkokaupan tuotteista -15 % alennusta ja ilmaisen kuljetuksen sunnuntaihin 22.10. saakka. (Etua ei voi yhdistellä muihin verkkokaupan alennuksiin.)

 

Tuleeko jotain hyviä talvipukeutumisvinkkejä mieleen kokeneilta lapsen talveksi pukijoilta?Puuttuuko multa jotain?

 

 

Lue myös: 

Miten pukea lapsi keväällä puistoon, eli välikausihaalaribisnekset

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA

 

 

Kommentit (27)
  1. Leppäkerttu
    18.10.2017, 05:23

    Meillä oli viime talvena lähes identtinen setti. Kengät ovat tyylikkäät ja sopivat takin kanssa kulttuuririentoihinkin. Ainoa huono puoli niissä on se, että kun kangas jumittaa vetoketjun väliin useita kertoja niin se rispaantuu ja on yhä useammin vetskarin välissä. Aluksi tätä ei tapahtunut, mutta jalan kasvaessa kevättä kohti tila vähenee ja tapaturma on valmis… Kannattaa siis kiinnittää asiaan huomiota heti alusta asti vaikka olisi kuinka kiire lähtö tai uhmaikäisen lattiaraivarit!
    Kypärämyssy korvattiin villamyssyllä ja Reiman fleecekaulurilla, toimi erittäin hyvin! Koko vaatesetti säilyi kaikesta rymyilysyä huolimatta tosi hyvässä kunnossa seuraavalle käyttäjälle.

    1. Ihan superhyvä vinkki tuo kenkäasia! Tuo on just semmosta pientä, joka alkaa ärsyttää käytössä pikkuhiljaa.

      Tosi kiva kuulla, että nämä kestävät seuraavalle käyttäjälle, Alpun naapurissa asuva serkkutyttö tietää, mitä pukee vuoden päästä talvella päälleen 😀 (Tostakin mä tykkään, että Reiman useimmat värit ja kuosit sopivat täysin sekä tytöille että pojille.)

  2. Ekaksi (sori, pakko kun mä en kestä kun ihmiset ei osaa tätä, neuroosini tää, sori ;)) kengät on varmaan vuorilliset eikä vuorelliset 🙂

    Pätevältä vaikuttava setti, kyllä noilla porhaltaa (sillä varauksella tosin että kun Hkin talvista ei tiedä, niin untuvahaalari voi olla auttamattoman kuuma ja jäädä vähälle käytölle jos talvi on niin leuto kuin viime talvena esim.). Meillä eniten käytetty talvivaatetus on ollut viime vuodet sellainen jo ohueksi kulunut toppahaalari (kirppikseltä tai lapsen edellisenä talvena käyttämä joka vielä mahtuu) joka on vedenpitävä. Sillä on kahlattu ainakin jouluun asti (ja se uusi pränikkä toppahaalari otetaan käyttöön vasta kun on lunta ja pakkasta…tai sit kun toi rönttähaalari jää pieneksi). Mutta joo, meillä mennään paljon ohut toppahaalari ja alle merinovillakerrasto / haalari Helsingin tyypillisimmät talvikelit (ts. loskaa ja räntää).

    Ja toi kypärämyssy, se on ihan paras päiväkotilapselle (mun 5,5v saa käyttää vielä ainakin tän talven vaikka kuinka ois vauvojen päähine). Nimittäin kypärämyssyn kanssa lapsen kaula tulee suojattua samalla kuin pääkin. Ainakin mun nakerolla kun tuppaa kaulurit ”unohtumaan” (ainakin meidän pk:ssa lapset saa aika pieninä jo vastuuta itsensä pukemisesta ja kun aikuiset hanskaa tosi monen lapsen pukemisen ulos, niin en ihmettele että jos jonkun pikku-iivarin piilottama kauluri jää huomiotta. Mutta siis, kypärämyssy on nerokas päähine!

    Aijuu, sellainen vinkki vielä, että meillä lapsen sormet oli aika usein kylmät topparukkasissa (kokeiltiin tosi monia) ja parhaaksi osoittautui kombo alla mummon neuloma ohut villalapanen ja päällä rukkanen (tässä kombossa on myös helpompi saada kirottu peukalo rukkaseen…lohdutus myös taaperoiden äideille, että kyllä sen peukun oppii hanskaamaan ja vielä koittaa päivä kun lapsi vetää näppärästi itsekseen sormikkaat käteen!). Rukkanen saattoi sit olla joko vk-rukkanen (kun märkä lumi) tai topparukkanen (kunnon pakkaset). Eli siis kombo villalapanen+vk-rukkanen oli meidän lapsella lämpimämpi kuin pelkkä topparukkanen (vk-rukkasiin taas ehdottomasti paras on Reiman Askare-malli, näitä meillä on käytetty siitä eteenpäin kuin lapsi oli 2v. ja ovat ihan parasta A-laatua).

    1. Hei ihan superhyviä vinkkejä! Hitsiläinen, en muuten edes ajatellut, että untuvahaalari voisi olla liian kuuma. Jotenkin kelasin, että kun siellä se lapsonen nököttää pakkasessa tunteja, niin more is more, ja ei ainakaan tule kylmä.

      Hahahahaha, lol! En edes tajunnut että vuorellinen/vuorillinen on kaksi täysin eri sanaa. Fiksaan sen tuosta tekstistä 😀 Kiitos!

      1. Taidat olla muuten oikeassa, Alpun ikäinen itseasiassa varmaan tarvitseekin enempi vaatetta kuin menevämpi leikki-ikäinen (joka on juoksee, kiipeilee ja touhuaa ihan koko ajan), pienet kun on vähän semmoisia pikku tatteja talvella pihalla paksuissa kamppeissaan (supersuloisia omissa leikeissään touhuten). Ja tulevasta talvestahan ei taas tiedä että millainen siitä tulee (meillä esim. 5,5v hinkuaa että haluaisi opetella hiihtämään, raukalla kun ei ole ollut sukia vielä ikinä kun kaksi edellistä talvea on olleet ihan surkeat hiihtokelien puolesta, tänä vuonna ajattelin kyllä riskeerata ja ostaa sukset).

        1. Hei vinkkinä hiihtoasiaan, että Helsingissä kyllä pääsee hiihtämään, vaikka lunta ei olisikaan! Paloheinässä on läpi talven tosi hyvät tekolumiladut, joita sivakoin niin yksin kuin myös 4- ja 2-vuotiaiden kanssa ja lyhempiä lenkkejä lumetetaan pakkastilanteen mukaan muuallekin päin kaupunkia. Esimerkiksi meidän kotilähiössä Vanhassa Herttoniemessä oli tosi hyvä puolen kilometrin tekolumilatu, jota hiihdeltiin lasten kanssa. t. Hiihtohullu mutsi

          1. Juu, meillä vaan lähtee hyvänä lumitalvena latu (Keskuspuistoon) 200m kotiovelta (ja latuahan siitä riittäisi sit Vantaan rajalle asti) ja pienen kanssa ei-niin-hiihtohullut (ja laiskat) vanhemmat ei jaksa ajatellakaan Paloheinän ruuhkiin lähtemistä (julkisilla vielä pitäisi mennä). Meillä vanhempien talviurheilulaji on luistelu, joten luistelua on takana pienellä kolmen talven verran (viime talvena kausi päästiin aloittamaan marraskuussa ja vikan kerran luisteltiin maaliskuussa). Tässä kohtaa on pakko kehua, että Helsingissä on (ainakin meidän hoodseilla) aivan supermahtavat luistelumahikset kun pieniä luistinratoja pidetään yllä melkein joka leikkipuistossa joten kynnys luistinradalla lähtemiseen on tosi pieni.

    2. Suomen kielen lautakunta suositteli jo 2014, että vuori-sanaa ja sen johdoksia voi taivuttaa kahdella tavalla. Vuorillinen ja vuorellinen käyvät siis molemmat https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suositukset/vuori_ja_vuorillinen. (Sori, piti päästä pätemään.)

      1. Ai kauhiaa, tuo ehkä selittää miksi tuo demoninen ”vuorellinen” muoto on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti. Jatkan kuitenkin änkyränä taistelua oikeakielisyyden puolesta! (Enkä sano mitään casesta ”alkaa tekemään”, mikä on myös noita surullisia vuoden 2014 päätöksiä, nih!) 😀

        1. Hih joo, nää on kyllä tällasia, että herättää tunteita :D. Mäkään en ala korjaamaan (!) enää vuoria ja muita toisten teksteistä, mutta omissa teksteissä pysyttelen aika konservatiivisilla linjoilla.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

Instagram did not return a 200.