Lounas lauantai Helsinki -googlehaun vastaus: Bistro K

Kuinkahan monta kertaa olen yrittänyt googlailla, mistä saisi hyvää lounasta lauantaina? Monta. Aina vain tarjotaan brunsseja, mutta tällä hetkellä en kaipaa elämääni lauantaibrunssia, vaan ehtaa lounasta. (Kun syö aamupalan joskus seiskalta, ei tee mieli hobittimaista second breakfastia kahdentoista maissa.)

Elämääni on saapunut suuri helpotus: Bistro K Vallilassa, Hämeentien varrella. Melko uusi paikka tarjoaa arkisin erinomaisia lounaita (10,5 €), erikoisuutena on kuitenkin se, että heiltä saa myös lauantaisin hyvän lounaan (13 €). Mikä parasta, lounas maistuu myös lapselle, ja hinta on euro per ikävuosi. Alppu on vedellyt siellä koko syksyn kolmen euron lounaita.

Mietin hetken, etten kertoisi tästä paikasta kellekään, sillä tällä hetkellä siellä on ihanasti tilaa meidän isolle seurueelle. On nimittäin tapana tavata aina Mirjan, Raisan, lasten, puolisoiden ja muiden vaihtuvien hauskojen ihmisten kanssa tuolla lauantaisin kahdentoista jälkeen. Mutta nyt minuun iski pelko, että koska ihmiset eivät ole tottuneet syömään lauantailounaita ulkona (koska niitä ei tarjota), niin tuolla ei käy tarpeeksi jengiä, jolloin lopettavat lauantain lounaan.

Siksi päätin nyt huudella kuitenkin tästä kultahippusesta muillekin, sillä haluan, että lounas pysyy menuussa.

Ja minkälainen lounas! Loistava. Raisan sanoin: ”Siellä on täydellisesti kuratoitu alkusalaatti.”Esimerkiksi sellaiset makeat pähkinäporkkanahommelit ovat niin taivaallisia, että pää meinaa räjähtää. (Osaispa tehdä itse.)

Pääruoka tuodaan annoksina pöytään (tällaista systeemiä rakastan: alkusalaatti buffettina, pääruoka pöytiin tarjoiltuna). Ja nuo annokset ovat aivan mielivaltaisen hyviä. Esimerkiksi toissa lauantain haukipihvi, aivan järjettömän maistuvaa.

Arvostan suunnattomasti myös sitä, että lasten annokset ovat yhtä lailla esteettisesti esillepantuja. Ja jopa minun hieman kranttu kolmevuotiaani syö täällä aina vatsansa täyteen.

Pidän niin ikään paikan sisustuksesta, ystävällisestä palvelusta ja siitä, että ikkunat ovat niin matalalla, että Didin voi jättää lasin toiselle puolelle nukkumaan, jos hän sattuu olemaan unosten mailla.

En nyt keksi miinuksen sanaa tästä paikasta, joten tuokoon tämä ylistysvirsi sinne lisää lauantaiasiakkaita, jotta lounas pysyy listoilla.

Ah, lauantait ovat ylipäänsä vain niin ihania päiviä. Yleensä lounaan jälkeen suuntaamme johonkin näyttelyyn, puistoon tai ihan vain kahvilaan, jonka jälkeen löysä lorvailu lasten kanssa jatkuu.

Bon Appétit!

Lue myös:

Helsingin kahvilat ja lounaspaikat, joista on hyvä näkyvyys vaunuissa nukkuvaan bebbeen

BistroK Hämeentie 68

Kommentit (3)
  1. Kiitos vinkistä, todellakin tullaan! Nimim. Käyn tenavan kanssa brunsseilla lounastamassa ja se on vähän kallista, plus turhat aamiaiskamat jää syömäti (tai yleensä tulee ähky, kun haluaa kumminki maistella) . Sääli et kaikki kaverit on lapsettomia yökyöpeleitä, joille aamiaisbrunssi klo 12 tekee tiukkaa, joten lounasseuraa ei kyllä saa.

  2. Miten mun lauantait on aina suorittamista? Kaikki juoksevat asiat pitää hoitaa pois lauantain aikana, jotta sunnuntaina ei tarvitse juosta pää kolmantena jalkana.
    Yritän opetella lauantailetkeyteen!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *