Luukku 13: Joulupukki-gate

13_luukku_joulukalenteri.jpg

”En vain kyennyt valehtelemaan lapsilleni”, meiän äiti kertoi, kun tuli tuossa yksi päivä puhe siitä, miksei meille tullut joulupukkia pienenä. Meidän äbä on muutenkin ollut aina aika rehellinen puheissaan ja selittänyt asiat niin kuin ne on.

Kun joskus pienenä multa lähti tappelun tuoksinnassa maitohammas irti, äbä vei mut hammaslääkärille ja kertoi etukäteen, että ien puudutetaan ja hammas laitetaan takaisin. Kun sitten hammaslääkäri oli selittänyt lässytysäänellä 5-vuotiaalle, että ”nyt sun hammas menee tutimaan”, olin kuulemma käynnin jälkeen kysynyt äidiltä, oliko sillä lääkärillä kaikki kunnossa.

No, pian mun pitää alkaa tehdä jotain periaatepäätöksiä tämän joulupukkiasian suhteen. Mun suurin ongelma tähän liittyen on silkka itsekkyys. Musta tuntuu väärältä, että minä itse isolla vaivalla hankin lapselle lahjan, josta sitten annetaan kunnia jollekin lihavalle punakalle sedälle. Lisäksi sen joulupukin hommaaminen tuntuu jumalattoman hankalalta. Toisaalta, jos Tiki haluaa joulupukin, niin en mä aio sitä estelläkään. Sitä se vissiin on, kun kasvatetaan yhteistuumin lasta.

 

Kuuluuko joulupukki teidän mielestänne jouluun?

 

Kuva: Minä jouluna 1993 isoäidin sohvalla (sohva on muuten edelleen sama ja niin on ilmekin, vain mekko on jäänyt pieneksi)

 

Hyvän mielen absurdin joulukalenterin edelliset osat:

1. luukku: fanttasia

2. luukku: panhuilu tunteiden tulkkina

3. luukku: vihamuki

4. luukku: kulttuurikodin kasvatti

5. luukku: parhaat Wilma-merkinnät

6. luukku: Hannes Hynönen

7. luukku: suuren suuri puurokauha

8. luukku: Timpsin snäppijoulukalenteri

9. luukku: kaksi kuukautta

10. luukku: snapsin siemailijat

11. luukku: pepun vemputtaja

12. luukku: julhälsningar från Haga

 

 

Kommentit (5)
  1. Mukulaahan ei ole siis pakko huijata! Meille kerrottiin pieninä, että joulupukki on satuhahmo ja että sitä näyttelee joku ihminen. Ikään kuin jouluinen leikki mitä lapset ja vanhemmat voi pilke silmäkulmassa kujeilla yhdessä, eikä tässä versiossa huijattu ketään 😉 Silti oltiin kyllä siskon kanssa aivan pähkinöinä joulupukista, eikä totuuden tietäminen vähentänyt joulun taikaa yhtään 🙂

    Kiitos huippukivasta blogista ja onnea odotukseen <3

    1. Ooo, tuohan on järkevän kuuloinen kompromissi. Koska siis vaikka kuulostankin joltain raivohullulta totuuden torvelta, niin kyllä mä oikeasti haluan, että mun lapsi saa joulusta kaiken mahdollisen irti 🙂

      Kiitos ihanasta kommentista!

  2. Kun yritän ite muistella mun ”lapsuutta”, jos niin nyt voin edes sanoa ku oon aika lapsi vieläkin nii kyllä sen tais jo aika nuorena tajuta ettei se joulupukki ihan oikee juttu ollu. Sillon kuitenkin, kun vielä uskoin joulupukkiin en ollu ikinä mitenkään innoissani niistä pukin vierailuista eli en usko, että sun lapsi jäisi paljosta paitsi vaikket pukkia palkkaisikaan.

    Meillä tehtiin joskus myös niin, että ovelle oli jossain vaiheessa iltaa vanhemmat vieneet lahjasäkin & sitten jossain vaiheessa se ”huomattiin” ja todettiin vaan joulupukin käyneen jättämässä lahjat siihen. Näin säästyy ainakin siltä joulupukin hankkimiselta, mutta lapsi voi siihen silti uskoa!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *