Luukku 24: Malja ankalle!

Juliaihminen

Yhtenä vuonna oltiin taas sukulaisten kanssa kokoonnuttu juhlistamaan joulua meiän äbälään. Äbä ja sen mies Juha olivat tapansa mukaan niin sanotusti laittaneet kystä kyllä. Mielettömän tarjoilut aina kello kahdentoista glögeistä yökahdentoista juustotarjottimiin.

Yksi mun sukulainen oli kuitenkin lupautunut tuomaan tämän kaiken yltäkylläisyyden keskelle paistamansa ankan. Siis niiden kymmenien ruokalajien joukkoon.

Kun istuttiin pöytään juhlapuvut päällä, hän halusi ehdottaa ensimmäistä maljaa. Oletettiin tietenkin, että nyt maireaa suitsutusta isäntäpariskuntaa kohtaan. But little did we know.

”Malja ankalle!” hän huudahti iloisesti.

Hämillään me sitten nostettiin se malja ankalle. Myöhemmin tästä tuli kuitenkin meidän perheen bravuuri. Siitä lähtien ollaan joka joulu jossain vaiheessa nostettu ankan malja. Ja niin nostetaan tänäkin jouluna.

Disclaimerina sanottakoon, että tämä kyseinen sukulainen on kyllä kestinnyt meitä todella avokätisesti perheineen monesti sitä ennen ja sen jälkeen – ja että ankka oli oikein mureaa.

 

Ihanaa joulua kaikille!

Muistakaa jakaa Syyllisyyden lahjan lisäksi Kiitollisuuden lahjaa! (Ja mitä enemmän maljoja, sen parempi joulu.)

 

Kuva: Minä ja pikkusiskoni Sofia jouluna 1992. Meillä oli tapana tuolloin nostaa aina ”Malja Tiuhtin ja Viuhtin kunniaksi”, kuten Muumit ja taikurin hattu -jaksossa Taikuri teki.

 

Tähän päättyy Hyvän mielen absurdi joulukalenteri. Absurdit jutut eivät kuitenkaan pääty mihinkään, itse asiassa ensi vuonna niitä tulee ehkä vielä tiivimmällä tahdilla, koska eihän mulla enää äitiyslomalla ole muuta kuin aikaa.

Aiemmat luukut voi katsoa täältä:

 

1. luukku: fanttasia

2. luukku: panhuilu tunteiden tulkkina

3. luukku: vihamuki

4. luukku: kulttuurikodin kasvatti

5. luukku: parhaat Wilma-merkinnät

6. luukku: Hannes Hynönen

7. luukku: suuren suuri puurokauha

8. luukku: Timpsin snäppijoulukalenteri

9. luukku: kaksi kuukautta

10. luukku: snapsin siemailijat

11. luukku: pepun vemputtaja

12. luukku: julhälsningar från Haga

13. luukku: joulupukki-gate

15. luukku: bussi on köyhille

21. luukku: tietävätkö he?

22. luukku: syyllisyyden nurkkaus

23. luukku: erikoisuuden tavoittelija

 

Kommentit

Vau mikä vauva!

Meillä serkuksilla on ollut tapana nostaa jouluna malja jäätyneille englantilaisille. Jonain vuonna oli ollut niin kovat pakkaset, että enkuissa oli jäätynyt ihmisiä kuoliaaks, ja meidän mielestä se oli niin suuri tragedia, että ne ansaitsi muistomaljan. Rituaali on toistettu monena vuonna. Hämmentävää.

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahahah, tämä kuuostaa just sellaiselta maljalta, jota nostetaan teidän suvussa vielä parinsadan vuoden päästä ilman harmainta haisua siitä, miksi jäätyneet englantilaiset ovat ansainneet paikkansa suvun joulupöydässä.

Kommentoi