Miksei lapsilisää saisi sijoittaa?

rahapuu.jpg

rahapuut ikkunalaudalla.jpg

rahapuut.jpg

Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi ehdotti Ylen jutussa, että vanhempien kannattaisi harkita lapsen puolesta sijoittamista. Esimerkiksi jos lapsilisästä lohkaisisi 15 euroa kuussa siihen saakka, että lapsi on 16, hänellä olisi 67-vuotiaana 130 000 euron potti kasassa. Jos taas sijoittaisi koko lapsilisän, eli sen 96 euroa kuussa, tyypillä olisi miljoona euroa eläkkeellä.

No, tästähän nousi tietysti nettiraivo.

”Kaikilla ei todellakaan ole 15 euroa ylimääräistä kuussa!”

On täysin totta, ettei kaikilla ole 15 euroa ekstraa kuukaudessa laittaa säästöön lasta varten, etenkään jos lapsia on enemmän. Hesarissa oli juuri juttu, jossa kerrottiin työssä käyvästä kolmen lapsen äidistä, joka nostaa asumistukea, kuten 60 prosenttia suomalaisita vuokralla asuvista (!!!). Ymmärrän täysin, että tällöin ei ole varaa sijoitella lapsilisiä.

Mutta käsittääkseni kuitenkin suurimmalla osalla suomalaisista vanhemmista olisi varaa laittaa se 15 euroa kuussa lapselle säästöön. Kotihoidontuesta se on paljon, mutta vaikkapa kahden ihmisen palkasta se ei ole niin iso summa. Eilen Hesarissa esimerkiksi kerrottiin siitä, miten vanhemmat ostaa vauvoilleen 90 euron Gugguun jumpsuitteja. (Tätä en missään nimessä paheksu, päinvastoin, musta on ihanaa pukea lapsi kauniisti ja suomalaisen eettisesti tuotetun merkin tukeminen on ihailtavaa. Kunhan jumpsuitin tai pipon ostamista ei kutsu sijoitukseksi, koska sitä se ei kyllä ole.) Jos tällaiseen on varaa, niin on luultavasti varaa myös lohkaista se 15 euroa kuussa.

Mun mielestä tuon Martin Paasin pointti oli täysin ystävällinen: Harva ymmärtää, miten korkoa korolle -periaate toimii, vaikka se koulun matikantunnilla opetetaankin. Eli että ei siellä rahastossa tai osakkeissa ole tallella pelkästään ne sinne laitetut15 euroset, vaan ne kasvaa korkoa, joka taas kasvaa korkoa, joka taas kasvaa korkoa… (Nyt kuulostan jo joltain partiolaisten leirinuotiolla laulettavalta kaanonlaululta.)

Paasi siis ihan relevantisti mainitsee, että noin pienelläkin säästämisellä voi saada aika hyvän tuoton. Sijoittaminen ei ole vain rikkaiden pukumiesten etuoikeus, vaan ihan sopii myös meille taviksille. Mutkat vedettynä suoriksi: jos vain rikkaat sijoittavat, niin vain rikkaiden lapset rikastuvat. (Rikkaat ovat usein yllättäen kiinnostuneita rahasta ja tajuavat yleensä tämän korkoa korolle -systeemin, keskiluokka ei välttämättä.) 

 

Sitten päästäänkin suureen saatanaan:

”Lapsilisä pitää käyttää lapsen elämiseen, ei sitä saa sijoittaa!”

Ei lapsilisä siellä tilillä ole mitään korvamerkattua rahaa. Mitä luultavimmin lapselleen sijoittavat vanhemmat käyttävät reilusti yli sen 96 euroa kuussa lapsensa hyvinvointiin. Miksi se sijoitettu raha olisi juuri se lapsilisäraha? Yhtä hyvin sijoitusraha on otettu palkasta.

Okei, kyllähän se kuulostaa jotenkin irvokkaalta, että valtio antaa ilmaista rahaa sellaisille vanhemmille, joilla on jo niin paljon massia käytössä, että tommonen summa ei tunnu missään, joten sen voi laittaa sijoitukseen. Toiselle lapsilisä on oikeasti iso summa, ja tämähän kertoo eriarvoisuudesta. (Joka on oman postauksensa aihe, johon erittäin mielelläni vielä palaan!) Kyllä mäkin olin ala-asteella kateellinen kaverille, joka kertoi, että hänellä on 50 000 markkaa tilillä, koska sinne kerätään kaikki hänen lapsilisänsä. (Mulle ei siis ole koskaan säästetty yhtikäs mitään, mikä on sekin täysin ok.)

Mutta sitten tullaan siihen kysymykseen, että pitäiskö lapsilisän olla tarveharkintaista, eli että jos on kovat tulot, ei saa lapsilisää ollenkaan. Moni uskoo, että se olisi helppo leikkausten kohde. Sitä, että kaikki saavat lapsilisää, perustellaan kuitenkin väitteellä, että jos keskituloiset (eli suuri keskiluokka) eivät saisi lapsilisää, suurta äänestäjäjoukkoa ei enää kiinnostaisi lapsilisän suuruus, koska se ei koskisi heitä itseään. Tämä taas johtaisi siihen, että vain pienituloisille tarkoitettu lapsilisä voisi näivettyä pikkuhiljaa, ehkä jopa poistua kokonaan. Tarveharkintainen lapsilisä johtaisi siis kaikkien tappioksi. En tiedä, pitääkö tämä väite paikkaansa (onko sitä tutkittu?).

Olen kuitenkin sitä mieltä, että niin kauan kun kaikki saavat lapsilisää, vanhemmilla on oikeus tehdä sillä rahalla mitä vain. Siis lapsen hyväksi. (Ei ole esim ok dokailla sitä ja jättää lapsi nälkiintymään, ehe ehe.)

 

Lähiaikoina on puhuttu paljon richsplainingista, eli siitä, että hyvätuloiset kertovat köyhille, miten näiden kuuluu elää. Tämä on vastenmielinen ilmiö, ja esimerkiksi paljon ihailemani köyhyystutkija Maria Ohisalo onkin tästä (ja eriarvoisuudesta) puhunut lähiaikoina.

Mä olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä Paasin ehdotus ei ollut suoranaista richpaliningia, vaan ihan järkevä muistutus vaikkapa juuri keskiluokkaisille ihmisille, että totta tosiaan, pienellä säästösummalla voi turvata oman lapson eläkkeen. (Okei, täysin sairas ajatus, että mun lapso olisi joskus eläkkeellä.)

 

No niin. Pitkä paasaus. Kaipaan keskustelua aiheesta. Voipi olla, että mulla on aukkoja logiikassani, kommentoikaa!

 

Saako teidän mielestänne lapsilisärahoja sijoittaa lapsen hyväksi?
Entä Oletteko te säästäneet lapselle?

 

 

Lue myös:

Lapsi on huono varallisuusmuoto

 

Kommentit (42)
  1. Minun vanhemmat ovat laittaneet kaikki pikkusiskoni lapsilisät erilliselle ns. suljetulle tilille – eli jos tiliin haluaa puuttua, niin pitää mennä muistaakseni pankkiin, mikä tarkoittaa ettei sieltä kamalan helposti sitä rahaa nosteta ”pahan päivän varalle”. Ja lapsilisät kun menevät suoraan sinne tilille, niin se on ns. näkymätöntä rahaa ja sitä ei lasketa kuukausibudjettiin. Kun miettii, että siskoni on nyt 8-vuotias niin jo tällä hetkellä tilillä on aikamoinen pesämuna hänelle tulevaisuutta varten. 🙂 Silloin, kun minä olin pieni, vanhemmillani ei ollut sitä mahdollisuutta ja kaikki lapsilisäni menivät käyttöön. Mikä on ok. On minusta myös hyvin ok, että pikkusiskoni ei esimerkiksi tulevaisuudessa tarvitsisi nostaa opintolainaa taikka vanhempieni ei tarvitsisi ottaa lainaa, että saisi hänelle ajokortin maksettua. 

    Kaikilla ei ole tähän aina mahdollisuutta, ja se on ihan ok käyttää se 100€ vaatteisiin taikka ruokaan. Esimerkiksi, itse tällä hetkellä olen juuri valmistunut maisteri – olen opiskellut täysipäiväisesti heinäkuuhun saakka ja nyt olen työttömänä, ennen äitiyslomani alkua. Eli tällä hetkellä rahaa ei kamalan paljoa ole käytössä, joten hyvin mahdollista että ainakin ensimmäisen vuoden ajan lapsilisä tulee käyttöön. Jonakin päivänä sitten taas, kun minä palaan töihin on varmasti tilanne jolloin se 100€/kk ei tunnu meidän budjetissa suurelta summalta, ja varmasti pyrimme laittamaan sen säästöön. 🙂 

     

    1. Ootpa jalo sun siskoa kohtaan! Ja toki voi toivoa, että tuo huomioidaan jonain päivänä testamentissa 😉 

      Tuo on kanssa hyvä pointti, että myös yksittäisen kotitalouden menot ja tulot voi vaihdella eliniän mittaan. Ei se ole joko tai, vaan joskus saattaa olla varaa ja toisena hetkenä ei. Kaikki säästö on kotiinpäin kuiteskin. Kunhan pystyy nauttimaan nykyhetkestä eikä hampaat irvessä säästä.

      1. En jalosta tiedä, itse kun on kuitenkin 26-vuotias niin jotenkin se systeri on aina ollut minulle enemmän kuin oma lapsi, kuin pelkästään sisko. 😀 ehkä siitä tulee sitten se, että hänen helpompi tulevaisuus ei ole mitenkään iteltään pois. Saa itse olla enemmänkin rauhallisin mielin, että toisella on jotain säästöjä 🙂 

  2. Ei mun mielestäni logiikassasi ole aukkoa. Lapsilisästä kannattaa muistaa se, että se on vanhemmille perheen elättämisen tueksi suunnattu raha, ei sille lapselle korvamerkitty – muutenhan kaikkien lapsilisien pitäisi olla samansuuruiset, ja nehän nousevat lapsiluvun kasvaessa muistaakseni neljänteen lapseen asti, viidennellä taitaa sit olla samansuuruinen lapsilisä kuin neljännellä. Eri lasten lapsilisiähän ei mitenkään Kela erittele ne maksaessaan, tilille mötkähtää könttäsumma. Ja kaikki perheen lapsilisät (kuten muutkin lapsiin liittyvät Kela-tuet) maksetaan samalle tilille, ei niitä pysty edes erittelemään menemään lasten omille tileille, muuta kuin itse verkkopankissa tilisiirtoja ohjailemalla.

    Sinänsä mun mielestäni lapselle on hyvä säästää, ja sama se ottaako sen rahan nyt sit lapsilisästä vai mistä, jos pystyy siis. Yhden lapsen yhden kuun lapsilisällä taitaa saada jo esim osuuskaupan jäsenosuuden, joka poikii osuusmaksun palautuksina itsensä muutamassa vuodessa takaisin, jos alueen valitsee oikein.

    Minusta kuka vain voi itse harjoittaa lapsilisän tarveharkintaa. Jos kokee, että on niin etuoikeutetussa taloudellisessa asemassa ja haluaa kantaa vastuunsa valtion menojen kurissapitämiseksi, ei sitten hae sitä lapsilisää. Siihen kun nyt pitää oikeasti täyttää Kelan lomake. Enpä usko, että järin moni tarveharkintaisuuden puolesta paasaava rikas jättää ilmaista rahaa silti hakematta, sillä kukapa rikastuisi jollei rakastaisi rahaa tai ainakin olisi kiinnostunut jokaisesta mahdollisuudesta saada sitä.

    1. Meillä ainakin menee lapsilisät suoraan lapsen omalle tilille. Kun lapselle avattiin tili, pystyi lapsilisän ohjaamaan lapsen omalle tilille. Siihen tarvitsi vain vanhemman suostumuksen ja pankki hoiti loput. Eli ainakaan meidän tapauksessa ei ole tarvinnut verkkopankissa tehdä mitään ohjauksia.

      Yli 2 vuotta on lapsilisät jo kertyneet lapsen omalle tilille. Sieltä on muutaman kerran napsittu, kun on lapselle ostettu jotain, mutta muuten saavat olla kyllä siellä ihan rauhassa. Tarkoitus olisi sijoittaa osa rahoista.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *