Minun kolmevuotiaani

Aamulla Alppu herätti minut tuomalla Ateneumissa kukista askartelemansa rintakorun ja päiväkodin äitienpäiväkorttiaskarruksen. Ihastelin molempia taideteoksia suurisanaisesti ja -eleisesti. Kuitenkin eniten liikutti se, miten valtavan ylpeä Alppunen oli aikaansaannoksestaan. Se seisoi vakavana ja säteili omanarvontuntoa.

Pidän Alpusta valtavasti. Ihailen sitä, miten empaattinen ihminen se on. Viimeiset viikot se on pyytämättä silittänyt minun poskea tai hiuksia, ja kun olen sanonut, että nyt väsyttää tai sattuu, niin se on kertonut, miten ”minä otan sen pois”. ”Noin. Nyt se on poissa.”

Rakastan tiettyjä sanoja, jotka kuuluvat vahvasti Alpun arkipuheeseen tällä hetkellä.

”Tops!” se huutaa ja nostaa kätensä, kun haluaa, että joku pysähtyy. (Stop.)

”Aaneeksi! Ei haittaa!” Alppu kiirehtii sanomaan heitettyään taas maidot laittialle. (Oliko se Laura, joka sanoi että ’älä ikinä kaada lapselle enempää maitoa kuin mitä jaksat siivota lattialta’.)

”Minä haluan nyt olla yssin. Yssin äidin kanssa.” (Yksin oleminen on suhteellinen käsite.)

”Minä olen nyt aivan uutuinen.” (Mietittiin pitkään, mikä tämä sana on, mutta käsittääkseni tämä hänen itse keksimä sana tarkoittaa sitä, että kädet on tahmeat. Alpulle on myös hyvin tärkeää, ettei käsissä ole tahmaa tai vaatteet ole märät.)

”Missä on hieno Samala? Kaskon Myrsky on hävinnyt.” (Salama-sanaa ei olla edes yritetty opettaa sille, Jackson Myrskyä kutsutaan täällä ihan pokkana Kaskon Myrskyksi.)

”Melikoo! Melikoo!” hän laulaa. (Eli Let it go! Ei muuten olla vielä katsottu Frozenia, mutta paria kirjastosta tuotua Frozen-satua luetaan intensiivisesti joka ilta. Analysoitiin Tikin kanssa taas, millaista happosta kamaa nekin on. Miksi se muija aivastelee lumiukkoja?! Onko se joku allegoria jollekin huumetripille tai pahemmallekin sairaudelle?)

”Ei kiitos”, on Alpun yksi käytetyimmistä sanapareista. Se toimii, koska minua raivostuttaa huomattavasti vähemmän, kun lapsi kieltäytyy kohteliaasti käymästä vessassa, harjaamasta hampaita, syömästä ruokaansa loppuun tai menemästä nukkumaan.

Viime aikoina Alppu on alkanut kutsua itseään välillä siniseksi epeliksi. Etenkin jos hän on riehakkaalla tuulella, sininen epeli ilmaantuu paikalle. Kun kysyn, onko myös isi sininen epeli, käy ilmi että ei. ”Isi on Josi Tikkanen.” Totta kai. Ja äiti on Luulia.

Yksi aamu Alppu oli vihainen minulle ja yhtäkkiä hän sanoi kiukkuisesti: ”Äiti. Minä unohdan sinut!” Arvostan tätä draaman tajua.

Joskus, kun Alppu on oikein loukkaantunut (jos hän vaikka kaatuu), hän saattaa sanoa: ”Äiti, sinä teit tämän minulle!”

Sitä en myöskään koskaan unohda, kun yhtenä päivänä Alppu tuli päiväkodista ja kertoi: ”Tänään oli ihan paskaa.” (Onneksi viime aikoina, kun olemme vältelleet kiroilemista, Alppu on ikään kuin unohtanut tuon sanan ja kritisoidessaan päivänsä kulkua se sanoo: ”Oli raska päivä.”Eli vähän niin kuin raskas.)

Yhtenä lauantaiaamuna taas Alppu heitti meidän parvekkeelta alas tölkin. Tiki lähti sitä hakemaan vähän harmistuneena, ja Alppu halusi tietenkin tulla auttamaan mukaan. Muuten täysin alaston ukkeli laittoi lenkkarit jalkaansa ja juoksi rappukäytävään neloskerroksesta alas. Tiki otti sen paluumatkallaan kiinni ja sanoi: ”Ei voi juosta alasti ulkona. Poliisi tulee ja antaa sakot.”

Tähän Alppu vastasi raivokkaasti: ”Isi! Ota ne sakot!”

Arvostan tätä pragmaattisuutta (ja alastomuuden priorisointia rahanmenon ylitse, ei ole kyllä äitiinsä tullut).

Viime aikoina meillä on Melikoon lisäksi kuunneltu paljon Robinia. Ihastelen, miten upeat tanssiliikkeet Alppu on keksinyt Boom Kahin kertosäkeeseen. (Tosin Mannen mielestä näky oli kuin suoraan Ms/Romanticin tanssilattialta.)

Viime aikoina olemme katsoneet myös melko fanaattisesti uusia Muumeja. Joka maanantai-ilta koko perhe kokoontuu sohvalle ja sitten katsotaan uusin jakso. Tämän jälkeen sitä ja edeltäviä jaksoja katsotaan koko viikko. Ne on mielestäni tosi laadukkaita, ja annan Alpun katsoa niitä tuhat kertaa mieluummin kuin jotain skeidaisia Unboxing-videoita YouTubesta. Hauskaa on myös se, miten sieltä on alkanut yhtäkkiä tarttua sitaatteja:

”Tämä on teatteria!” Alppu tokaisi dramaattisesti yhtenä päivänä meidän äidin luona Turussa.

”Minä hoidan puhumisen”, Alppu saattaa kertoa.

”Se ei kyllä käy.”

Viime viikkoina iltalaulujen laulamiset ovat alkaneet tuottaa sellaista tulosta, että Alppu puhkeaa yhtäkkiä itse yhdistelemäänsä laulusikermään. ”Mistäs tiesit tänne tulla? Häääämäläisten härkäätietä. Ville ja Valle mökissänsä, piipun päällä oli hattu. Tyilyly-lyi-lyly-lyilylylyy.”

Olen myös koko Alpun eliniän loruillut sille sitä ”Hiiri keitti puuroa” -lorua, jossa laitetaan eri sormiin (eli pitkiin pulloihin) puuroa. Yhtäkkiä Alppu on keksinyt, että olisi kiva jos Samala, Kunkku, Martti tai Kaskon Myrsky voisi keittää sitä puuroa. Hiiren keitokset eivät kiinnostele.

Tuo on niin mainio ukkeli, että on helppoa olla sen äiti ja nauttia tästä äitienpäivästä sen ja Tikin kanssa. (Vaikka toki nauttisin vielä enemmän, jos minulla olisi kaksi lasta kohdun tällä puolen. Nyt mennään viikolla 41+0.) Seuraavaksi, kun taivas näyttää vähän kirkastuvan ja Alppu herää päiväuniltaan, me lähdemme pullakahville jonnekin!

Lue myös:

Puolitoistavuotias jutustaa

2,5-vuotiaan jutut ovat parhaita

Kommentit (14)
  1. Voi että miten hauska tyyppi hän on. Tuli hyvä mieli tästä.

  2. Ihania juttuja! Meillä äitienpäivän repeilyttävimmän hetken tarjosi 1 v 3 kk kuopus. Hänellä on tapana temppuilla ruokapöydässä, heitellä ruokaa lattialle ja yrittää nousta seisomaan syöttötuolissa. Virnistää vaan leveästi päälle ja siinä sitten yritetään vakavalla naamalle kieltää ja todetaan että ketään ei naurata. Sama neiti ei suostu istumaan potalla vaan lähtee aina karkuun. Kuitenkin isoveljeään matkien seisoo potan edessä ja työntää lantion eteen. Tänään mulla oli lounaalla tosi vaikeaa pitää pokka kun tytär nousi seisomaan syöttötuolissa, työnsi lantion eteen ja sanoi ”pssss”. ”Ei ole yhtään hauskaa” – eipä 😀

    Hyvää äitienpäivän iltaa! Toivottavasti olet päässyt tositoimiin!

    1. Ai että, arvostan todella tuollaista 1-vuotiaan huumoria! Humristilapset ovat ihan parhaita!! 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *