Näin löysin hyvän vuokralaisen

pihlajanmarjat.jpg

Kerroin hiljattain, että me ostettiin sijoituskämppä reilu vuosi sitten. Pian kaupanteon jälkeen meidän vuokralainen ilmoitti, että hän muuttaa muualle. Ei auttanut muu kuin etsiä uusi vuokralainen. Vaihtoehtoja oli monia: pyytää välittäjää etsimään vuokralainen, laittaa ilmoitus Oikotielle tai tori.fin tai vaikkapa heittää Hesariin ilmoitus asunnosta.

Me päädyttiin mielestämme kaikkein yksinkertaisimpaan: Ilmoitettiin asunnosta Helsingin vuokra-asunnot Facebook-ryhmässä. Siellä on yli 80 000 jäsentä, joten moni silmäpari näkee ilmoituksen heti. 

Mä sovin silloisen vuokralaisen kanssa, että hän siivoaa asunnon ja sitten tulen ottamaan kuvat. Hänellä oli motiivi siivota paikka kuntoon, sillä sovin, että vaikka hän irtisanoi itsensä vajaan kahden viikon varoitusajalla (kun vuokrasopparissa luki kuukausi), niin hänen ei tarvitsisi maksaa ylimääräistä vuokraa, jos me löydettäisiin uusi vuokralainen heti. Käytännössä tiesin, että tämä onnistuu, joten en nähnyt mitään syytä kiusata tyyppiä ylimääräisellä vuokranmaksukuukaudella. Olen itsekin ollut vuokralainen, ja tiedän miten raivostuttava yhtälö se on, että pitää irtisanoa itsensä kuukautta aiemmin mutta sitten kämpät ovat kuitenkin vapaana aina seuraavan kuun alussa. Ja koska olen asunut itse kuudessa eri vuokra-asunnossa, haluan olla kiva vuokranantaja muillekin. (Vain yksi mun vuokranantajista oli täysin peräpeilistä, tosin hänkään ei ilkeyttään vaan siksi, että mielestäni hän oli typerä kuin saapas.)

Okei. Kävin ottamassa mahdollisimman informatiiviset kuvat asunnosta järkkärilläni valoisaan aikaan. Join samalla kupposen teetä vuokralaisen kanssa. Sitten kirjoitin ilmoituksen, jossa kerrottiin asunnon sijainti, koko, vuokran ja vesimaksun hinta sekä se, että asuntoon on tulossa reilun vuoden päästä putkiremontti. Pyydettiin samaa vuokraa kuin mitä edellinenkin vuokralainen oli maksanut. Ohjenuorana on se, että kannttaa pyytää perustasoa inasen verran matalampaa vuokraa, jolloin saa pysyvän vuokralaisen. Nimittäin jos laittaa vuokrasumman tappiin, joutuu etsimään uuden vuorkalaisen heti, kun vuosi on tullut täyteen. Jos on liian korkea vuokra suhteessa neliömäärään, saa helposti sellaisen vuokralaisen, joka tarvitsee epätoivoisesti vain jonkun asunnon ja muuttaa siitä heti pois, kun löytää edullisemman.

Okei, sitten vain ilmoitus kuvineen Facebookiin ja odottelemaan. Viestejä alkoi tulla heti lukuisilta kiinnostuneilta tyypeiltä. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut pyytää kiinnostuneita laittamaan itsestään viestissä jonkun pienen kuvauksen, jotta olisi voinut vähän haravoida potentiaalisia vuokralaisia jo siinä vaiheessa. Tämän jälkeen laitoin noin viidelle ihmiselle viestiä ja sovin, että seuraavana tiistaina klo 19 meillä on näyttö tässä ja tässä osoitteessa, nähdään silloin. Muille ilmoitin ympäripyöreästi, että asunto on jo mennyt. 

Kävin pitämässä näytön yksin (Tiki oli Alpun kanssa kotona). Se oli aika jännää! Näyttöön tuli muutama tyyppi, osa ei koskaan ilmaantunut. Erityisen kiinnostunut asunnosta oli eräs kolmekymppinen mies, joka oli saanut juuri turvapaikan Suomesta. Hän ei osannut suomea eikä englantia, mutta hänen ystävänsä tulkkasi hänen puolestaan. Ystävä sanoi, että mies oli asunut pitkään vastaanottokeskuksessa ja että tämän on tosi vaikea saada vuokra-asuntoa, kun kukaan ei uskalla vuokrata turvapaikanhakijalle.

Mies vaikutti tosi mukavalta, mutta samaan aikaan mietin, että fakkers, tuleeko tästä hirmu hankalaa, kun meillä ei ole yhteistä kieltä. Päätettiin jo, että ei oteta häntä vaan valitaan yksi toinen. Se oli ainoa kerta, kun olen koskaan valvonut yötä sijoitusasioideni takia. Mulle tuli nimittäin ihan eeppisen karsea olo siitä, että täällä minä kolmekybänen länkkärinainen vain vuokraan sijoitusasuntoani ja sitten tässä on toinen kolmekymppinen mies, joka asuu vastaanottokeskuksessa, koska ihmiset eivät uskalla vuokrata hänelle asuntoa. 

pihlajanmarjat2.jpg

Aamulla sanoin Tikille, että kyllä me nyt sittenkin otetaan tämä tyyppi. Tiki oli samaa mieltä. Viestittelin hänen kaverinsa kanssa Facebookissa ja hänkaveri käski meitä soittaa vastaanottokeskukseen ja kysellä asiasta lisää. Minäpä soitin, ja siitä puhelusta jäi tosi hyvä fiilis. Siellä kehuivat miehen maasta taivaisiin ja sanoivat, että tyyppi on tosi luotettava ja mukava. Kaiken lisäksi meillä olisi kolmeksi vuodeksi varma vuokra, koska Kela maksaa kolmen vuoden ajan tietyn korkuisen vuokran turvapaikan saaneille. Ehtona on se, että turvapaikan saanut ihminen pystyy itse maksamaan takuuvuokran ja ensimmäisen vuokran – eli hänen on onnistuttava säästämään pari tonnia.

Niin Tiki sitten sopi treffit Kamppiin, ja kaverinsa tulkkaamana meidän tuleva vuokralainen luovutti käteisenä (!) takuuvuokran ja sopimus allekirjoitettiin. Me tehtiin sopimus itse, käytettiin pohjana edellisen vuokralaisen sopimusta, joka oltiin saatu Vuokraturvasta. Näitä sopimuspohjia on paljon netissä.

Tämän jälkeen edellinen vuokralainen muutti pois, ja mä kävin tekemässä lopputsekkauksen. Kun me tavattiin tulevan vuokralaisen ja hänen ystävänsä kanssa sitten typötyhjässä asunnossa, ystävä kysyi, että onkohan jossain lähistöllä kirpparia, kun tällä miehellä ei ole yhtään huonekaluja. Mulle tuli taas tästäkin aivan karsea olo, että fak! Tällä tyypillä ei tosiaankaan ole mitään huonekaluja, ei edes sänkyä. Onneksi nopeasti tajusin, että mun ystävillä on pilvin pimein käyttämätöntä kamaa vinteillään. Niinpä laitoin Facebookiin statuksen jossa kysyin, olisiko kellään antaa ylimääräistä kamaa pois.

Ja voi kuulkaa, sitä tuli! Patja, nojatuoli, ruokapöytä tuoleineen, astiasto, lamppuja, tyynyjä, lakanoita, mattoja, verhoja ja niin edelleen. Lopulta meidän vuokralainen sai aika hyvät kalusteet viikon sisällä ja kaikki voittivat. 

Nyt mies on asunut kämpässä reilun vuoden ja vuokra on aina tullut ajallaan. Meillä on hänen sosiaalityöntekijänsä numero, ja tämän kanssa voidaan jutella, jos tulee jotain isompaa. Whatsappaillaan välillä ja ne viestit on aika hauskoja, kun niitä käännetään google translatorin avulla arabiasta suomeksi. Vuodessa ollaan myös huomattu, että vuoralaisemme suomenkielentaito on vahvistunut valtavatsi.

Me ollaan pari kertaa käyty juomassa teetä hänen luonaan (hän on itse pyytänyt) ja hän oli hankkinut muun muassa pääsiäisenä pienen suklaamunan Alpulle! 

Nyt meillä kuitenkin alkaa maaliskuussa putkiremontti tuossa yksiössä, mutta onneksi meidän vuokralainen sai nyt seuraavan asunnon, ja hän muutti juuri meidän kämpästä pois. Koko hommasta jäi tosi hyvä fiilis.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei muuten ole kertoa, miten hieno ihminen minä olen, kun vuokrasin asuntoni turvapaikan saaneelle. Ennemminkin haluan tuoda esiin, että kaikki voittivat tässä: me saatiin luotettava vuokralainen, ja hän sai asunnon. Lisäksi yhteiskunta voittaa, koska vastaanottokeskuksesta vapautui kallis paikka, eikä me pyydetä tuosta asunnosta mitään riistohintaa.

Lisäksi tämä on taas avannut omaa ajattelua tosi paljon. Enää turvapaikanhakijat eivät ole mulle jotain ”lehdessä esiintyviä rassukoita”, vaan ihan oikeita ihmisiä ja oikeita kokemuksia. Olen kuullut niin karuja ja niin inhimillisiä juttuja vuokralaiseltamme ja hänen ystäviltään, että silmät ovat todella avautuneet näiden juttujen suhteen.

Tästä syystä voinkin ehdottomasti suositella vuokraamaan turvapaikan saaneelle ihmiselle asuntoaan. Voitte vaikka soittaa vastaanottokesukseen ja kysyä, josko joku luotettava tyyppi tarvitsisi asuntoa.

 

Millaisia kokemuksia teillä on asunnon vuokraamisesta?

 

Lue myös:

Näin hankimme sijoitusasunnon

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA

 

Kommentit (54)
  1. Ihan mahtavaa! Respect tälle valinnalle, jossa kaikki voittivat! 🙂

  2. Mua alkoi ihan itkettää tämä tarina. Hienoa, että jaoit tämän!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

Instagram did not return a 200.