Naiset ovat heränneet sijoittamaan (vastuullisesti)

Juliaihminen

Kirjoitin viime maanantaina siitä, miten Ylen toimittaja Heidi Sullström kysyi minulta kriittisen kysymyksen nykyajan rahapuheesta. Aiheesta virisi blogiin mielestäni hyvä keskustelu, jota lopuksi ehkä ennemminkin vain seurasin kuin enää kommentoin, mutta kaikki kommentit olivat erinomaisia. 

Nyt Sullströmin juttu on julkaistu, ja se kertoo siitä, miten naiset ovat alkaneet sijoittaa enemmän tai ainakin kiinnostuneet aiheesta. Tähän mennessä epäsuhta on ollut ilmeinen: jutun mukaan naiset omistavat alle viidenneksen kaikista kotitalouksien omistamista osakkeista. Tehdessäni omaa kirjaani, törmäsin tutkimuksiin joiden mukaan naiset käyttävät enemmän rahaa perheeseen, kun taas miehet sijoittavat niitä omissa nimissään. Tämä ei ole tasa-arvoista.

Olen siis aidosti ilahtunut tästä ilmiöstä, että naiset ovat alkaneet kiinnostua pörssistä. Tällä voi olla kauaskantoisia tasa-arvoseurauksia. Luin esimerkiksi viimeisimmästä Arvopaperista aika pahalta kuulostavan uhkakuvan siitä, miten vuonna 2016 syntyvän ihmisen eläkekertymien käy. Jutun kaikki haastateltavat kehottivat ihmisiä sijoittamaan itselleen ainakin jonkinlaista ekstraeläkettä, vaikka noin yleisesti eläkejärjestelmään uskottiinkin. 

Ja vaikka nyt ei olisi puhe eläkkeestä (monia ihmisiä varmasti kammoksuttaa tai vähintäänkin pitkästyttää ajatus eläkkeestä), niin kyllä sitä ihan vaikka kymmenen vuoden päähänkin voi olla oikein fiksu säästää ja sijoittaa rahejansa. Koska sitä mä ennen kaikkea ajattelen sijoittamisen olevan: säästämistä. En niinkään kikkailua pörssissä tai ostamista ja myymistä, vaan ihan sellaista automatisoitua "ostan sitä ja sitä rahastoa kuussa 100 eurolla" -säästämistä, johon ei tarvitse kiinnittää arjessa juurikaan huomiota.

Yle loi myös hyvän korkoa korolle -laskurin, josta saa helposti pontta omille pienillekin säästöpyrkimyksille.

No, uusi IPCC-raportti tul juuri, ja ei kyllä näytä hyvältä. Tulee vähän sellainen fiilis, että kannattaako tässä sijoittaa eläkkeitä varten, kun tulevaisuus näyttää siltä, että tässä mennään jyrkänteeltä alas seuraavan sadan vuoden kuluessa.

Pessimismiin ei kuitenkaan kannata täysin vaipua, vaan laittaa raha sinne, missä se voi auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta. Yksi fanittamani mujer, Ilmarisen vastuullisen sijoittamiseen perehtynyt senioranalyytikko Tiina Landau (kannattaa seurata Twitterissä) linkkasi juuri erinomaisen sivun Climetricsin, joka pisteyttää rahastoja ilmastovaikutusten perusteella. Siellä huomioidaan mys rahastojen hallinnointi eikä pelkästään omistuksia. Tuolla on siis erinomainen listaus kaikenmoisia hyviä rahastoja, joihin voisi alkaa tuuppaa omaa rahaa ja saada tuottoa.

Menin heti tsekkailemaan, mitä niistä löytyy esim Nordnetistä (kaikkea ei todellakaan ole tarjolla), ja löysin ihan muutamia kiinnostavia. Hassu juttu muuten: Jotkut Climetricsin viiden lehden reitaut rahastot saivat Morningstarilta vain yhden vastuumaapallon. Nämä eivät ole mitenkään erityisen simppeleitä hommia, ja pitää jaksaa vähän kaivella, jotta voi muoostaa käsityksen siitä, mikä olisi oikeasti hyvä rahasto. 

Mutta mitä tuottoihin tulee, niin 90 prosenttia 2200 akateemisesta tutkimuksesta viittaa siihen, että hyvä ESG-reittaus vaikuttaa vähintään neutraalisti tai jopa positiivisesti tuottoihin. Eli tuotoista ei tarvitse luopua, vaikka haluaisikin sijoittaa ilmastoystävällsiesti.

Jos et vielä sijoita, mutta rahaa saattaisi olla ylimääräistä, niin tämä Ylen juttu kertoo kivasti ja simppelisti homman perusteet. Ja jos juuri nyt rahatilanne ei anna myöten, niin sitä ehtii hyvin myöhemminkin. Elämä on pitkä.

Pakko mainostaa jo nyt: olen tekemässä Ylelle raha-aiheista podcastia, joka näillä näkymin alkaa tämän kuun lopussa. Wuhuu! Sijoittamisesta, ja erityisesti vastuullisesta sijoittamisesta tullaan puhumaan varmasti.

 

Sijoitatko? Miksi tai miksi et?

 

Kuvat: Raha-aiheisia postauksia on aina aivan jäätävän vaikea kuvittaa, mutta hah hah, olen ratkaissut tämän tunkemalla oman kirjan kanttani näihin postauksiin. Kirjassa on myös listaukset siitä, miten löytää vastuullisia rahastoja ja osakkeita sijoituskohteiksi.

 

Lue myös:

Vastuullisen sijoittamisen perushommia

Tämä on säästösuunnitelmani eläkettä varten (lol!)

Eläkeläinen, katse pois omasta navasta

Korkoa korolle tuonee puoli miljoonaa (tai enemmän!)

 

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 
 

 

 

Kommentit

Niina N (Ei varmistettu)

Näin ilmastouutisten saattelemana mikä olisi konkreettinen vinkkisi helppoon säästämiseen? Onko jokin passiivinen rahasto ylitse muiden ilmastonäkulmista? Toki olisi myös kiva että siinä olisi ihan jees tuotto-odotukset ja pienet hallinnointikulut. Ainakaan meidä pankissa ei osata tässä auttaa kun nimenomaan sijoittamisesta palaveerattiin.

Kirjasi on varauksessa kirjastosta, mutta tyyliin varaussijalla tuhat! Pitäisi ehkä ostaa se, mutta jo pidempään ilmastotuskan (ja pienen kämpän) takia olen pyrkinyt vähentämään ostamista. Sulla pitäisi olla joku ”lainaa kirjani vitosella” palvelu. :D

Esikko (Ei varmistettu)

Näytti löytyvän BookBeatista ja heillä on käsittääkseni ilmainen kokeilujakso.

Niina N (Ei varmistettu)

Tykkään lukea kirjat perinteisinä paperiversiona, koska sinisen valon välttely ja se kirjoissa oleva fiilis. Tulee luettua lähinnä iltaisin ja muutenkin oltua liikaa puhelimella ja tietokoneella.

Riinainen (Ei varmistettu)

Okei. Olen tätä rahastosijoittamista nyt panttaillut ja höntsäillyt kun olen ensin säästellyt hätävarastoa ihan vaan pankkitilille ja nyt siellä on hyvä summa massia jota vois alkaa siirtämään jonnekin muualle. Mutta oon edelleen ihan kujalla tässä vastuullisuushommelissa. Kävin jopa Dansken sijoitusneuvojan kanssa jonkun tunnin neuvottelupuhelun ja hän päätyi suosittelemaan yhtä heidän rahastoa mutta jäin edelleen vähän hämilleni näistä vastuulisuushommeleista. Hänen mukaansa danskan impact-invest rahastot joita on ilmastonmuutoksen torjuntaan ja puhtaaseen veteen ei sovi ainoaksi sijoituskohteeksi ja suositteli että ostan niitä sit jonkun ajan kuluttua tuon normirahastoni lisäksi.

Teenkö nyt jonku emämunauksen jos alan sijoittelemaan satastani kuussa tuohon rahastoon jossa on vaan jotain perus isoja yhtiöitä ja vaan jotkut perus eettiset ohjeistukset käytössä? Onko ainut vaihtoehtoni jos haluan jotain puhtaampaa ja kivempaa sijoitella tuon Nordnetin kautta (jonka nimestä ja logosta mulle tulee vaan nettikasino mieleen ja siksi se epäilyttää)? Jos olen jotain ymmärtänyt, niin sen, ettei tähän voi vastata mitenkään yksinkertaisesti, mutta oi rahaguru, voiks kertoo et kannattaako tää dansken (joka on ollut viime viikkoina kyllä mieltäylentävissä otsikoissa) rahasto kamala idea vai ei?

Ilargia (Ei varmistettu)

Tosi samoja ajatuksia ja kokemuksia pyörittelin! Nimittäin oman sijoittamiseni esteenä on (laiskuuden ja epävarmuuden lisäksi) erityisesti vastuullisuuskysymykset, ja sain Nordeasta ihan samantyyppisen kommentin, kun pari vuotta sitten aloitin rahastosäästämisen... Puoliso ja pankki sai mut kuitenkin silloin suostumaan tuohon matalan riskin & tuoton perusrahastoon, josta ilmeisesti merkittävä osa koostuu asuntosijoittamisesta (mikä tuntuu itsestä jotenkin ei-kaikkein-pahimmalta vaihtoehdolta). Kuitenkin siitä on koko ajan vähän sellainen epämääräinen tunne, että onkohan tää nyt ihan arvojeni mukaista tai edes taloudellisesti järkevintä.

Toisaalta koko Nordea ei enää hetkeen oo ollut arvojeni mukainen, mutta ulkomaanmuuton yhteydessä ei kapasitetti riittänyt asuntolainan siirtämiseen. Se on suunnitteilla. Varsinkin, jos jatkamme ulkomailla, koska asp-laina pitää joka tapauksessa vaihtaa johonkin toiseen, jos asuntoa haluaa vuokrata yli 2 vuotta. (Olipas muuten hyvä, että ryhdyin tätä kommenttia kirjoittamaan, koska samalla selvisi, että asp-lainalla hankitun asunnon vuokraamisesta on myös ilmoitettava Valtiokonttoriin! Tätä ei Nordea kertonut, vaikka erikseen kävimme konttorissa ennen muuttoa keskustelemassa mm. vuokraukseen liittyvät asiat...). Vinkkejä vastuullisista pankeista otetaan vastaan, jos sellaisia nyt on olemassakaan...

Mutta mielenkiintoinen postaus ja pitääpä katsoa noi linkit, kiitos niistä!

Vierailija (Ei varmistettu)

Sijoitan, koska sinä, Julia, olet inspiroinut minua siihen! :)

Okei, oli mulla aiemminkin pankista joku matalan riskin rahasto, jota pankin täti suositteli säästötilin lisäksi, mutta pari kuukautta sitten otin ohjat enemmän omiin käsiin: perustin Nordnetiin arvo-osuustilin. Toistaiseksi olen ostellut vain Superrahasto Suomea, mutta tarkoitus on perehtyä myös vastuulliseen sijoittamiseen.

Kirjasikin olen jo lukenut, koska laitoin sen varaukseen kirjastosta heti, kun se oli mahdollista. Mahtavaa kamaa! Oot mun talousguru :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Sijoitan, koska sinä, Julia, olet inspiroinut minua siihen! :)

Okei, oli mulla aiemminkin pankista joku matalan riskin rahasto, jota pankin täti suositteli säästötilin lisäksi, mutta pari kuukautta sitten otin ohjat enemmän omiin käsiin: perustin Nordnetiin arvo-osuustilin. Toistaiseksi olen ostellut vain Superrahasto Suomea, mutta tarkoitus on perehtyä myös vastuulliseen sijoittamiseen.

Kirjasikin olen jo lukenut, koska laitoin sen varaukseen kirjastosta heti, kun se oli mahdollista. Mahtavaa kamaa! Oot mun talousguru :D

Lottu (Ei varmistettu)

Välihuomiona eettistä sijoittamista pohtivalle: puhtaaseen veteen sijoittaminen ei ole mun mielestä kovin eettistä. Siinä tarkoitus ei ole tuoda puhdasta vettä köyhille, vaan tehdä voittoa vesi-infralla. Hesarissa oli vähän aikaa sitten juttu Lontoosta, jossa vesilaitos on yksityistetty ja veden hinta oli noussut huomattavasti ja saatavuus heikentynyt. Eli jos teille myydään vettä eettisenä, niin ehkä miettisin jotain muuta rahastoa. Tai ainakin ottaisin selvää miten ne firmat saa sitä voittoa :)

Riinainen (Ei varmistettu)

Moikka, mä olen tästä vähän erimieltä. Tottakai vedellä voidaan riistää ja viedä massit pois, mutta monissa konteksteissa se että loppukäyttäjät maksavat saamastaan vedestä tuottaa parempia lopputuloksia, kuin se että vesi olisi ilmaista. Esim Suomen rahoittamissa vesikehitysyhteistyöprojekteissa joissa kaivot, pumput, veden puhdistuslaitteistot sun muut on rakennettu, ja jätetty sen jälkeen vapaasti käytettäväksi, lopputuloksena on ollut usein se, että vettä on käytetty epäjärkesvästi, laitteistoja ei ole huollettu ja lopulta vesipiste on pitänyt hylätä. Mutta kun vedestä on pyydetty maksua (johon ihmisillä on ollut varaa), vesiteknologiasta on pidetty huolta ja vettä on pystytty tehokkaammin jakamaan jokaiseen kotitalouteen.

Luonnollisesti tämä ei läheskään aina ole totta, enkä ota nyt kantaa siihen, miten hyvä tai huono tuo mulle markkinoitu vaikuttavuusrahasto on, mutta en kategorisesti sanoisi että veteen sijoittaminen on huono asia, kun samaan aikaan yhä suurempi osa maailman väestöstä elää vesipulan keskellä.

Lottu (Ei varmistettu)

Tossa sijoittamisessa vs kehtysyhteistyö on se ero, että esim pörssiyritysten tärkein tehtävä ihan lainkin mukaan on tuottaa pelkästään voittoa omistajilleen. Vesifirman ei siis kannata kauheasti mennä tekemään vesiputkia köyhille alueille, koska sieltä ei tule tarpeeksi voittoa. Myöskin jos vesifirmalla on monopoli (kuten yleensä kaupungeissa on vain yhdet vesiputket) niin ne voi nostaa hintoja vaikka kuinka, eikä kukaan voi sille mitään. Tässä omistajat rikastuvat, mutta köyhät eivät saa vettä. Veteen sijoittaminen on ollut todella tuottoisaa, mikä kertoo mun mielestä, että jotkut maksavat vedestään paljon enemmän kuin ennen.

Mutta siis että jos haluat sijoittaa veteen ja eettisesti, niin suosittelen katsomaan ne firmat läpi että miten ne tekee voittoa omistajilleen. Voihan olla että siellä on tosi hyviä firmoja. Itsellä on vain kategorisesti epäilykset yksityistämistä kohtaan, mutta se on mun poliittinen mielipide ja siksi värittää mun ajattelua, eikä ole mikään totuus. Esim. Tuo mainitsemasi esimerkki kehitysyhteistyökaivoista yms. kuulostaa tosi uskottavalta.

Tsekkaa myös tämä juttu vesien yksityistämisessä Euroopassa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/07/18/ulkolinja-viimeiseen-vesipisara...

Ja kuten olet varmaan jo huomannut, nämä eettiset kysymykset ovat tosi moninaisia. Siksi halusin kommentoida yhden näkökulman asiaan.

Ilargia (Ei varmistettu)

Komppaan Lottaa. Toinen esimerkki veden yksityistämisen ongelmista on Bolivian vesisodat 2000-luvun alusta. Tiivistetysti vesihuollon myyminen Cochabamban kaupungissa pääosin länsimaisille yhtiöille johti siihen, että vesilaskut nousivat yhdessä kuukaudessa keskimäärin 35 %, joissain tapauksissa yli 50 %. Toisin sanoen, esim. perhe, joka tienasi 100 dollaria/kk (tyypillinen tulotaso ko. alueella) saattoi joutua maksamaan vedestään yhtäkkiä 20 dollaria / kk, eli suunnilleen ruokabudjettinsa verran. Tästä tietysti seurasi massiivisia protesteja, jotka johtivat kuolemantapauksiin, loukkaantumisiin, pidätyksiin ja niin edelleen. Toki tämäkin on monimutkainen asia, jossa on monia muitakin näkökulmia, eikä kyse ollut pelkästään veden hinnasta kuluttajille, mutta mielestäni jo tuo raju hinnannosto kertoo aika paljon vastuullisuuden toteutumisesta kyseisessä tapauksessa.

Aiheesta lisää esim.
https://democracyctr.org/archive/the-water-revolt/dispatches-from-the-st...
https://en.wikipedia.org/wiki/Cochabamba_Water_War
https://www.economist.com/the-americas/2000/02/10/water-war-in-bolivia
Tästä on myös tehty useampia elokuvia ja dokumentteja, kuuluisin ehkä "También la lluvia" ("Even the Rain"), mutta tuolla on lista muistakin:
https://en.wikipedia.org/wiki/Even_the_Rain

Mutta tietenkään tämä ei tarkoita, että kaikki veteen sijoittaminen olisi automaattisesti väärin. Sehän tässä juuri on, että tuntuu ylivoimaisen vaikealta selvittää, mikä oikeasti on vastuullista ja mihin voisi hyvällä omallatunnolla rahansa laittaa...

Ällä (Ei varmistettu)

Sijoitan, koska se on järkevää kun rahaa jää sivuun pistettäväksi. Minulla on muutama eri rahasto, ja lisäksi eläkesäästörahasto. Osa niistä on valittu pankin neuvojen perusteella n. 10 v. sitten, ja olisi varmaan paikallaan tsekata, ovatko vielä ok, mutta olen todellakin todella laiskaa osta ja unohda -tyyppiä... Yksi rahastoista taitaa olla (olevinaan?) vastuullinen.

viivii (Ei varmistettu)

Ihan mahtavaa että alat tehdä rahapodcastia! Olen (turhaan) etsiskellyt suomalaisia podcasteja jotka käsittelis raha-asioita arkitasolla. Kivaa, kiitos Julia!

JonnaM (Ei varmistettu)

Aloitin rahastosäästämisen noin 10 vuotta sitten, kun ostettiin ensimmäine oma asunto. Olin siihen asti ollut ihan huithapeli rahan kanssa, mutta sittemmin olen innostunut sijoittamisesta ja omistan joitakin osakkeitakin. Danskessa menee pariin rahastoon 250e/kk (josta 100e lapselle) ja nordnetiin about 100 euroa/kk. Näin 35-vuotiaana ajattelen, että sitten kun joskus pääsen eläkkeelle, on kiva ettei tarvitse kituuttaa peruseläkkeellä. Ehkä uskallan jopa jäädä jo aikaisemmin pois työelämästä? Tai sitten teen haaveilemani irtioton ja lähden perheen kanssa ulkomaille vähän pidemmäksi aikaa!

Sijoitan. Säästän sijoitusten hoitotilille kuukausittain 400e ja siirrän sieltä vähän isommissa summissa osakkeisiin tai osakerahastoihin. Varallisuuden kerryttäminen tuottaa turvallisuudentunnetta, en halua maksaa asuntolainaa vain kiireesti pois ja elää kädestä suuhun, vaan samalla myös kerryttää sijoituksia nyt kun lainojen korotkin ovat niin matalalla. Näin alle 30-vuotiaana eläkenäkymät on aika olemattomat ja maailma ehtii muuttua moneen kertaan välissä ennen noita vuosia, joten iso osa rahasta on itselleni puhtaasti eläke/turvarahaa siihen että elämän olosuhteet muuttuvat merkittävästi. Miksei joskus keski-iässä, jos työtilanne säilyy yhtä hyvänä, olisi myös kiva pitää sapattivuosia jos mahdollista ja esim. harrastaa, lähteä vaikka Lappiin vuodeksi. Varallisuus mahdollistaa myöhemmin oravanpyörästä pois hyppäämisen edes tilapäisesti.
Haaveissa on myös perhe, joten tiedän ettei välttämättä enää muutamien vuosien päästä säästäminen samalla tavalla tuloista onnistu lasten menojen ja harrastusten vuoksi. Mitä aiemmin on sitä ennen aloittanut, sen parempi korkoa korolle-näkökulmasta.. en ajatellut lopettaa säästämistä kokonaan mutta summa varmasti pienenee jossain kohtaa ainakin tilapäisesti.

Kommentoi