Nelipäiväinen työviikko on upea keksintö

reima sadevaatteet.jpg

reima sadevaatteet2.jpg

Yksi tämän vuoden parhaimmista päätöksistä oli se, että teen neljäpäiväistä viikkoa, maanantaista torstaihin. Tässä on nimittäin vähän sellainen have a cake and eat it too -meininki. Saan tehdä kiinnostavia juttuja ja toteuttaa itseni töissä (mitäköhän hittoa itsensä toteuttaminen tarkoittaa, lord knows, mutta niin tässä yhteydessä kuuluu sanoa). Kuitenkin aina torstai-iltana laskeudun täysin lattemamalife-moodiin, kun perjantaisin voi tehdä ihan mitä huvittaa, lähteä vaikka pidemmälle viikonloppureissulle tai sitten vain nauttia torikahveista lapsen kanssa. 

Mä olen tämän kevään elänyt sellaista elämää, jossa ei tarvitse odottaa mitään. Se on mulle poikkeuksellista, koska yleensä olen ollut vähän sellainen sitten kun -hahmo. En odota viikonloppua, koska se tulee joka tapauksessa niin pian. Aiemmin työssä käyminen oli normi, ja viikonloppu sellainen poikkeustila. Tämä loi viikonlopulle paineita siitä, että piti ehtiä tehdä kaikkea kivaa. Nyt kun olen torstai-illasta sunnuntai-iltaan vapaalla, myös töistä pois oleminen on arkea, eikä mikään harvinainen herkku.

reima sadevaatteet3.jpg

reima sadevaatteet4.jpg

Tästä syystä on ihan ok, jos perjantai kuluu vaikka siten, että me käydään Alpun kanssa puistossa ja lounaalla ja sitten päivä onkin siinä. En ajattele, että vapaapäivä olisi mennyt hukkaan, päinvastoin, jää sellainen olo, että Alppu on viihtynyt. Lisäksi kolmen päivän vapaaseen mahtuu paljon helpommin myös mulle itselleni täysin omaa aikaa kuin jos olisin kotona pelkän viikonlopun.

Mulla on ollut monet kaverit nyt vielä kevään hoitovapaalla, joten seuraakin on ollut. Toisaalta, moni lähtee nyt töihin syksyllä. Onneksi uusia äitiyslomalaisia astuu kehiin. Esimerkiksi pikkusiskoni Sofia (joka riekkuu Alpun kanssa tämän postauksen kuvissa) saa beebelon ihan näinä päivinä (jännittäääää!). Myös Alpun kummitäti Maria jää viikon päästä äitiyslomalle, mikä on superkivaa, etenkin kun Maria asuu tuossa yhden talon päässä meistä. (Kunnon Melukylämeininki.)

reima sadevaatteet5.jpg

reima sadevaatteet6.jpg

Oikeastaan mä jopa vähän aikaa harkitsin, että jäisin vielä itse hoitovapaalle syksyllä, kun olisi niin kivaa seuraa tiedossa päiviksi. Lisäksi ajatusleikki kotiin jäämisestä oli sellainen henkinen selviytymiskeino sille, että tunsin niin syvää haikeutta jouluna äitiysloman loppumisesta. Vihaan kaikkea lopullista, joten oli paljon helpompi ajatella, että ”menen käymään töihin”. 

Sitten työt veivät mukanaan, ja nyt olisi henkisesti vaikeaa palata takaisin hoitovapaalle. Sen sijaan sovin juuri pomon kanssa, että jatkan syksynkin tätä nelipäiväistä viikkoa. 

Taloudellisesti tämä 80-prosenttinen työaika ei ole myöskään mahdoton, kun perheessä on kahden vanhemman tulot. Palkka tippuu viidenneksellä, mutta se näkyy kevyempänä verotuksena. Lisäksi Kelalta saa osa-aikaista hoitovapaarahaa, joka sekin kompensoi. Toki sitten on yksi ylimääräinen päivä hassata rahojaan lounailla ja kahviloissa, mutta se on aika pienimuotoista kulutusta.

Mutta joo, etuoikeutettuahan tämä on monella tapaa. Se, että työnantaja joustaa tässä niin kivasti ja se, ettei talous mene liian kireälle, vaikken teekään täyttä päivää. On mulla yksi yksinhuoltajakaverikin, joka tekee 80-prossasta, ja hänkin on ollut tosi tyytyväinen tilanteeseensa tähän mennessä.

reima sadevaatteet7.jpg

reima sadevaatteet8.jpg

reima sadevaatteet9.jpg

Nelipäiväinen viikko on parhaimmillaan juuri kesällä. Kun mökille voi lähteä jo torstaina töiden jälkeen, ehtii kunnolla rentoutua ja vain olla. (Jos ”vain olemisella” tarkoitetaan päätöntä juoksentelua ja selkä kaarellaan huutavan 1-vuotiaan kantamista sisälle syömään puistosta.) Eli jos ihan rehellisiä ollaan, niin maanantaisin on myös ihana päästä töihin vähän lepäämään.

 

Oletteko olleet osittaisella hoitovapaalla? Millaisia kokemuksia teillä on siitä?

 

 

Sain kuvissa olevat Alpun vaatteet Reimalta:

TIHKU: Kurahaalarit ja sadetakki

RAINY: Sadehattu

KURA: Kurahanskat

 

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA

 

 

Kommentit (22)
  1. Ootko siis samaan aikaan joustavalla hoitovapaalla, kun lapsen isä on hoitovapaalla? Oon koittanut (passiivisesti tosin) tätä mahdollisuutta selvitellä, ja jostain Kelan keskustelupalstalta oletellut että olisi mahdollista. Silti kunnon tietoa en Kelan sivuilta löydä, pitäisi kai laittaa kysely viestinä tai asioida jossain toimipisteessä. Mutta niin, ajattelin nyt kysyä kun sinulla taitaa asiasta olla paremmin tietoa.

    1. Joo, mä kysyin tätä kanssa meidän palkanlaskennasta, ja homma menee niin, että jos työnantajalle se on ok, niin se sopii. Kela ei kuitenkaan maksa kahtaa eri hoitovapaata, eli periaatteessa tämä menisi niin, että mies saisi 80-prossasta hoitovapaarahaa ja mä 20-prossasta. Mutta koska se olisi musta niin kova säätö, niin Tikille tulee nyt se 100 % hoitovapaaraha, ja mä olen käytännössä palkattomana päivän viikosta. 

      Tiki on sitten tehnyt tuona yhtenä päivänä viikosta omia hommiaan, mikä taas on pitänyt sen mielenterveyttä (ja taloutta) yllä, kaikki siis voittavat 🙂

      1. Kiitos vastauksesta! Vaikka byrokratia monine käänteineen on lähellä sydäntäni, en tajua miksi Kelan lapsiperheasiat tuntuu ajoittain täysin Heprealta. Enkä läpikotiaisia ohjeita löydä, sivutkin ovat kuin kevytversiot aiemmasta infotarjonnasta. En silti valita, sillä kaikki tuet yms. ovat paljon odotuksiani paremmat, mutta hämilläni olen silti.

      2. Hei muuten vielä! Luin vastauksesi uudemman kerran, kun selostin miehelleni tätä järjestelyä ja tajusin, että vastasit tuosta tukiasiasta hieman eri tavalla kuin aiemmin olin asiaa selvitellessäni ymmärtänyt. Joten menin Kela-Kerttu-keskustelupalstalle ja löysin seuraavaa informaatiota:
        ”Jos lapsen pääasiallinen hoitaja on vanhempi, silloin tämän vanhemman tulisi hakea kotihoidon tuki ja toinen vanhempi voi hakea joustavan hoitorahan.” Olen ymmärtänyt tämän siis niin, ettei tämä joustava hoitoraha vaikuttaisi siihen kotihoidon tukeen (voin olla väärässä).

        Alla vielä linkki keskusteluun, josta tämän Kela-Kertun vastauksen poimin:
        https://kysykelasta.kela.fi/viewtopic.php?f=8&t=30845&p=86198&hilit=kotihoidon+tuki+ja+joustava#p86198

        Kelan sivulla sanotaan lisäksi näin: ”Hakuaika. Hae osittaista hoitorahaa viimeistään 6 kuukauden kuluessa siitä, kun haluat sitä saada.” Eli ymmärrykseni mukaan sitä voi hakea takautuvasti 6 kk:n ajalta, eli jos olet tähän oikeutettu, niin laitahan hakemus menemään 🙂

        1. Vai onko tämä joustava hoitoraha juuri se, josta puhuit, jolla olisi sitten vaikutusta siihen kotihoidon tukeen? En tiedä! Sanoinhan että nämä lapsiperhetuet ei ole minulle ihan selvää kauraa… Mutta olen siis aiemmin ymmärtänyt että ihan erillisiä ja toisiaan huomioimattomia ovat, mutta kokemusta asiasta ei vielä ole.

          1. Hahaa, tämä pitää vielä nyt varoiksi tsekata! Meidän palkkis siis vain sanoi, ettei sitä hoitovapaata voi saada kaksi ihmistä yhtä aikaa yhdeltäkään päivältä, niin siksi en lähtenyt kelailemaan tuota enempää. Mun uskomukseni on siis se, että sitten Tikin hoitovapaaraha putoaisi sen saman summan mitä mä saisin, mutta ehkä pitää vielä tsekata varuiksi!

        2. Kyllä voi saada yhtä aikaa hoitorahaa sekä joustavaa hoitorahaa. Itsekin olen saanut. Niillähän on eri peruste. Hoitorahaa maksetaan jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa eikä yksityisen hoidon tuen piirissä. Joustavaa hoitorahaa puolestaan saa jos lyhentää työaikaansa lapsen hoidon vuoksi.

          Meidän perheelle maksettiin 2016 hoitorahaa sekä molemmille vanhemmille joustavaa hoitorahaa. Molemmat teimme nelipäiväistä työviikkoa. Kolmena päivänä viikossa olimme yhtä aikaa töissä; silloin lasta hoiti tehtävään palkattu sukulainen.

          1. OMG! Ihan mahtavaa, että tämä tuli puheeksi! Nyt kyllä kysyn Kelalta tästä asap. Huippua, kiitos! 🙂

  2. Ihanaa! Olisinpa tuo mahdollista itsellenikin! Töihin paluu odottaa kuukauden päässä ja haikeus on jo nyt kamala (vaikka marraskuun harmailla minun mielenterveyttä kannattali ajatus siitä, että ”pian” pääsen jo töihin ja lapsen isä ottaa kotivastuun). Työpaikallani sairaalassa ei asemassani ole mahdollista tehdä osa-aikaista, tiedän kautta aikain vain yhden samassa asemassa olevan kollegan, joka on saanut tehdä osa-aikaista työaikaa – ja hänkin ensin uhkasi irtisanoutua, ellei asia järjesty. Minulla ole tarpeeksi munaa. 🙁

    1. Sulla on kuitenkin laki puolellasi, joten ehkä kannattaisi kuitenkin yrittää?

      Esim Erton sivuilla sanotaan näin: Työnantaja voi kieltäytyä antamasta vapaata vain, jos siitä aiheutuisi vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle, jota ei voida kohtuullisin järjestelyin välttää. Käytännössä tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Jos työnantaja kieltäytyy antamasta osittaista hoitovapaata, hänen on esitettävä selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista. Jos yksi on jo saanut raivattua tien, niin eikö voisi siihen tukeutua? Miksi en minä, jos toinenkin on saanut? 😉

      1. Olen kyllä tietoinen, että laki on puolellani ja että periaatteessa osa-aikaisuuden pitäisi onnistua. Kuitenkin se vaatisi järjestelyitä työnantajalta ja jonkun toisen tekemään työni yhtenä päivänä viikossa, ja taas sellaisen järjestäminen on vaikeaa työssäni. Myöskin, kun työpaikka on sellainen, ettei samaa työtä voi tehdä kuin muutamassa paikassa Suomessa ja tällä hetkellä lähin paikka on n.500km päässä, ei voi alkaa ”hankalaksi” 🙁 Vituttaa olla näin selkärangaton ja olla ajamatta omaa ja yhteistä etua, mutta ajattelin kuitenkin sinnitellä täydellä työajalla sillä ajatuksella, jos se (ettei ole hankala ja vaadi erityisjärjestelyitä) silottaisi tietäni jatkossa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *