Parkkeeraaminen on liian halpaa kaupungissa

vanha porche.jpg

Tavallinen henkilöauto liikkuu keskimäärin olemassaolostaan noin 5 prosenttia. Lopun ajan se on parkkeerattuna johonkin. Ja se, missä tämä johonkin on, on itse asiassa paljon kiinnostavampi kysymys kuin se, missä autot liikkuvat.

Helsingissä asukaspysäköinti maksaa tällä hetkellä 22 euroa kuukaudessa. Se on melko halpa vuokra muutaman neliömetrin tilasta kaupungissa, jossa asuminen parissakymmenessä neliössä maksaa 800 euroa kuussa. Lisäksi Helsingin keskusta-alue on ruuhkautunut. 

 

Luin The Economistista (April 8th – 14th 2017) kiinnostavan jutun, jossa väitettiin, että autojen parkkeeraaminen kantakaupungissa on yksinkertaisesti liian halpaa. Jutussa perusteltiin, miksi olisi kaikille hyödyllistä (etenkin auton omistajille), että parkkeeraaminen olisi kalliimpaa kaupungeissa. Perusteet oli mun mielestä niin hyviä, että kerron ne myös täällä:

1. Halpa parkkitila ruuhkauttaa kadut. Tutkimusten mukaan iso osa ruuhkista syntyy siten, että parkkipaikkaa etsivät kuskit kiertävät kortteleita ympäri. Jos parkkeeraus olisi kalliimpaa, ihmiset eivät tulisi autoillaan keskustaan. Tarvitseville löytyisi helpommin parkkipaikkoja, ja ihmisten hermot säästyisivät. Ja kyllä, minulla on itsellänikin ajokortti, ja parkkipaikan etsiminen neljän ruuhkassa on karseaa. Maksaisin siitä mieluusti vähän enemmän, jos parkkipaikka löytyisi helposti kadulta (kammoan parkkihalleja).

2. Halvat parkkipaikat kannustavat autoilemaan. Kallis parkkeeraaminen motivoisi käyttämään enemmän kimppakyytejä, julkisia tai pyörää. Joku saattaisi jopa kävellä paikasta toiseen! Tai vaihtoehtoisesti, kun länsimetro viimein valmistuu, niin auton voisi jättää vaikka metropysäkin parkkialueelle ja tulla itse metrolla keskustaan.

Helsingissäkin keskustellaan siitä, olisivatko ruuhkamaksut hyvä juttu. Voisin sinällään kannattaa kyllä ruuhkamaksuja, mutta sitä varten pitää sitten luoda ihan uusi byrokratia. Sen sijaan parkkipaikoista maksamisen systeemi on jo olemassa. Tällä hetkellä Helsingin kantakaupungissa parkkeeraus maksaa alueesta riippuen 1 – 4 euroa tunnilta. Euro per tunti on todella vähän. 

vanha porche2.jpg

3. Halpa parkkeeraus tekee kaupungeista tehottomia. Mitä enemmän autojen parkkipaikat vievät tilaa, sitä vähemmän tätä tilaa on puistoille, kaupoille tai vaikka asuinrakennuksille. Isot parkkipaikat kasvattavat välimatkoja kaupungissa, mikä tekee kävelemisestä vähemmän houkuttelevaa.

4. Pakollinen parkkitila tekee rakentamisesta tulee kalliimpaa. Se, paljonko parkkitilaa autoille on oltava, on yllättävän tarkkaa monissa paikoissa. Suomen säännöksiä en tunne kunnolla (joskin tiedän, että siitä kiistellään kovasti, onko joka kerrostalolla oltava omat parkkipaikat).

Huvittavana knoppina: Minnesotan St. Paulissa golf-kentän jokaista reikää kohden täytyy olla neljä parkkiruutua.

5. Parkkipaikkojen pitäisi noudattaa kysynnän hintajoustoa. Suomi on kapitalistinen maa, jossa lukuisia hyödykkeitä on tarjolla kysynnän ja tarjonnan lain mukaan: kun kysyntä nousee mutta tarjonta ei, hintojen tulisi nousta (siksi vaikkapa Kolon brunssin hinta oli noussut nyt, kun kävin siellä lauantaina!).

Itse en usko, että parkkipaikkojen pitäisi olla sellainen hyödyke, jota riittää määrättömästi kaikille puoli-ilmaiseksi. Tästä syystä hinnan pitäisi nousta. Mun mielestäni kävelykadut elävöittävät kaupunkien katuja enemmän kuin parkkipaikkojen lisääminen.

+ 1 Tulevaisuudessa toivon mukaan kaupungeissa ei tarvitse olla miltei yhtään parkkipaikkoja, kun autoista tulee itseohjautuvia. Ehkäpä ihmiset eivät enää edes omista autoja, vaan autot ovat ikään kuin yhteistä omistusta: tällöin ne eivät seisoisi 95 prosenttia olemassaolostaan, vaan olisivat koko ajan liikkeessä hyödyntäen kaikkia. Tästäkään syystä ei kannata ihan hirveästi laittaa kaupunkitilaa parkkipaikoiksi, koska toivon mukaan jonain päivänä se tila on tarpeetona.

vanha porche3.jpg

Mutta joo. Itse en omista autoa, joten olen tietyllä tapaa jäävi puhumaan aiheesta. Toisaalta, kyllä Helsinki on myös mun kaupunkini, ja kyllä mua kiinnostaa, miten tämä kaupunkitila käytetään, eli siinä mielessä koen, että voin laittaa lusikan tähän soppaan.

Helsingin parkkeerauspolitiikan tavoitteissa puhutaan siitä, miten ”saavutetuista eduista on vaikea luopua ja siksi niitä on hankala karsia”. Pysäköintipolitiikalla on kuitenkin jo nyt onnistuttu hillitsemään jonkun verran kantakaupungin autoja.

Tilanne on tietenkin eri maaseudulla tai pikkukaupungeissa, jossa julkisilla liikkuminen on hankalaa tai mahdotonta – ja toisaalta lääniä on sen verran, ettei ruuhkia synny ja parkkitilaa riittää muutenkin.

 

 

Onko jotain näkökulmaa, mitä en huomioinut? 

 

 

Kuvat: Fiilistelen sitä, kun meidän kotikadulla asuu selkeästi joku tyylikkäiden autojen harrastelija. Kadulle on parkkeerattu toinen toistaan hauskempia kaaroja

 

Lue myös:

Autot eivät elävöitä katukuvaa (vaikka niin joku saattaa kuvitella)

 

 

Juliaihminen Facebookissa // Juliaihminen Instagramissa // Juliaihminen YouTubessa // Juliaihminen Bloglovinissa

 

 

Kommentit (45)
  1. Tässä on hauska dilemma sen suhteen, olisiko syytä rokottaa enemmän autolla ajamista (bensaverot) vai auton makuuttamista (parkkimaksut). Olisin kuitenkin taipuvainen toivomaan, että auto olisi mieluummin parkissa kuin liikkellä. Toisaalta autoilun vuotuisat kiinteät kulut (plus hankintahinnan aurovero) kannustavat ajamaan mahdollisimman paljon. +1 -kohdan toteutumista odotellessa!

    Ja hei, itse asiassa pikkukaupungissa autottomuus voi siinä mielessä olla helpompaa, että monet asiointipaikat voivat olla muutaman kilometrin säteellä toisistaan. Sen sijaan pk-seudulla työmatkat ovat tutkitusti pisimmät Suomessa. Tämä yhdistettynä ympäri pk-seutua oleviin harrastuspaikkoihin ja sukulaisiin/ystäviin voi aiheuttaa sen, että pk-seutulainen viettää suuremman osan ajastaan liikennevälineissä kuin pikkukaupunkilainen. Mulle itselleni hankalin puoli näissä asioissa onkin just se, paljonko annan painoarvoa autoilun tuomalle ajansäästölle ja yleiselle elämän sujuvoittamiselle.

    1. Mä veikkaan, että vaikkapa Helsingin keskustan parkkimaksujen ylös hilaaminen vähentäisi nimenomaan auton liikkumista, kun sitten keskustaan suunnatessa punnitsisi, lähtisikö autolla vai julkisilla liikenteeseen. Mutta on totta, että kiinteät vuosimaksut kieltämättä kannustavat auton käyttöön – mikäli sen siis päätyy hankkimaan.

      Tuo ajansäästö on tärkeä pointti: Etenkin pk-seudulla joukkoliikenteen pitäisi olla niin houkuttelevaa, että se olisi jopa miellyttävämpi ja aikaa säästävämpi vaihtoehto kuin autoilu. Esimerkiksi itselleni se tällä hetkellä on, sillä asun Hermannissa, jossa on todella hyvät julkiset yhteydet ja harrastukset helposti kävelymatkan päässä, mutta autolla se on vähän sumpussa. Tämä on toki kohtuu harvinainen tilanne, jos ajattelee pääkaupunkiseutua kokonaisuutena.

    2. Mangonsiemen
      9.5.2017, 08:50

      Oman lähipiirini perusteella vaikuttaisi kyllä siltä, että auton omistamiseen käytetystä rahasta ja mahdollisesta ideologisesta taustasta autoilun minimoimiselle tai maksimoimiselle riippumatta eniten autoilua vähentää kilpailevien kulkemismuotojen a)helppous b)nopeus ja c)joustavuus, ja näin ollen kaikkialla ns.hyvien julkisten kulkuyhteyksien alueella auton omistajatkin ovat taipuvaisia käyttämään ennemmin julkisia. Näinpä julkiseen liikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn panostaminen luultavasti vähentää autoilua tehokkaammin kuin varsinainen autoilun kustannusten nousu.

      Kuitenkin mielestäni asukaspysäköintiä, ainakin keskustan parkkimaksuja, auto- ja bensaveroa pitäisi nostaa, jotta autoilun ympäristökustannukset tulisivat autoilijoiden maksettaviksi sekä autopaikkakiintiöistä rakentamisen yhteydessä luopua lähinnä oikeudenmukaisuussyistä. Autoilun kallistuminen entisestäänkin myös varmasti vähentäisi nuorten aikuisten halua edes hankkia omaa autoa (niin kuin on jo tapahtunutkin). Toki kaikkien muutosten tulisi olla maltillisia, ettei yksittäisille ihmisille aiheutuisi kohtuuttomia tilanteita.

      1. Joo, itsekin enemmän liputan julkisten/pyöräilyn helpottamista kuin autoilun hankaloittamista. Lisäksi olen huomannut, että raja-aitojen rakentaminen auton omistajien ja autottomien ihmisten välille on turhaa, tai ainakaan pyöräilyn/autoilun demonisointi ei edistä mitään yhteistä hyvää. Siksi just tuo sun pointti, että muutosten tulisi olla malitllisia, on musta olennainen.

    3. Näin pikkukaupunkilaisena täytyy muistuttaa, että meistä ihan kaikki eivät kyllä löydä työpaikkaa omalta paikkakunnaltaan. Meidän kaupungissa osuus on yllättävän suuri, vajaat 80 prosenttia, mutta tässä naapurissa on useita kuntia, joissa vain noin puolella on työssäkäyntipaikkana oma paikkakunta. Siinä väkisinkin tulee työmatkaa. Aikaa ei ehkä niinkään kulu, kun ei ruuhkia ole ja omalla autolla on melkein pakotettu kulkemaan..

      Mutta se on kyllä totta, että pienemmässä kaupungissa jos asuu keskustan tuntumassa, niin kaikkiin harrastuksiin ja kauppoihin melko varmasti pääsee kävellen tai pyörällä. Näin myös minulla! Vielä kun lakkaisi tämä lumentulo näin toukokuussa, niin olisi mukavampi pyöräillä..;)

  2. Tässä voisi käsitellä myös liityntäparkin ongelmallisuuden. Kannattaako juna- tai metroaseman viereen tehdä parkkipaikkaa autoille, jos samalle tontille voisi rakentaa myös asuntoja aivan joukkoliikenneyhteyksien viereen? Mahdollisesti parkkitalon rakentamisessa voikin olla jotain järkeä (enemmän autoja samalle pinta-alalle), mutta hiekkakentässä ei ainakaan ole!

    1. Tuo on muuten erittäin hyvä näkökulma! Hiekkakenttäparkkeeraus vie järjettömästi tilaa ja tekee vaikkapa metroasemasta ankean ja elottoman näköisen. Parkkiluola on hyvä, mutta hirveän kallis tehdä. Parkkihallit ovat kieltämättä hyviä siinä mielessä, että ne eivät vie niin paljon tilaa. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *