Pieni perintöveroränttäys

Juliaihminen

Yli 50 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen perintö- ja lahjaveron poistamisesta, joten aihe siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Oli tietenkin pakko vähän ränttää aiheesta eilen ig-storyssä, ja sain kymmenittäin vastauksia monologilleni. Mulla ei ole vielä lopullista kantaa asiaan, joten olen valmis kuulemaan aiheesta argumentteja puolesta ja vastaan.

Sen sijaan muutaman omasta mielestäni huonon argumentin perintöveron poistamiselle haluaisin tuoda esiin.

"Perintövero rankaisee surijaa läheisen poismenosta",

sanoo perintöveron poistamista ajavan vetoomuksen alullepanija Christian Pundars. Aina kun joku sanoo, että vero on "rangaistus" jostain (rangaistus työnteosta, rangaistus kuolemasta jne.) niin tulee fiilis, että tämä ihminen ei ihan täysin tajua, mistä veroissa on kyse. Vero ei ole rangaistus, vaan vero on ihmisten tapa tukea meidän hyvinvointivaltiota. Toki jos on sitä mieltä, että ei halua tukea hyvinvointivaltiota, niin se on sitten eri asia. Mutta ei siitä kuulu puhua "rangaistuksena". En minäkään puhu "palkintona" siitä, että kävelin tänään töihin verovaroilla asfaltoitua tietä pitkin tai kuuntelin eilen verovaroilla tehtyä Ylen podcastia.

Verotus ei ole rangaistus, verolla saatu etu ei ole palkinto. Veroja nyt vain täytyy maksaa, jotta tämä yhteiskunta pyörisi. Politiikkaa on miettiä, paljonko veroja maksetaan, kuka niitä maksaa ja mihin ne verot käytetään. Tässä kohdassa voidaan miettiä, mikä on reilua ja oikein.

Hesarin jutussa Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoi hyvin, että perintövero on siitä hyvä vero, että se ei esimerkiksi kannusta olemaan tekemättä töitä. Toisin kuin esimerkiksi tuloverojen kova nostaminen. Jos perintövero poistettaisiin, joko jotain muuta veroa täytyisi nostaa tai sitten leikata lisää. Nyt perintövero tuo valtion kassaan puolesta miljardista miljardiin joka vuosi.

Kumpi vaikkapa on teidän mielestä reilumpaa: Nostaa tuloverotusta eli viedä isompi osa ihmisen työn teolla ansaitusta palkasta vai pitää perintövero ennallaan, eli verottaa sellaista summaa, jonka eteen ihminen ei ole tehnyt mitään muuta kuin sattunut syntymään johonkin perheeseen?

"Joudun myymään rakkaan kesämökkini perintöveron takia."

Tämä on hankalampi homma, ja tätä argumenttia minä jo ymmärrän. Etenkin ymmärrän tuskaa siitä, että sukutilan perijät joutuvat ottamaan pankista lainaa, jotta he saisivat jatkaa oman sukunsa maatilayritystä. Se on hankalaa.

Toisaalta taas, jos tiedetään, että perintövero on tulossa, niin siihen pitäisi myös pystyä varautumaan. Jos me kaikki pelataan samoilla säännöillä, niin sitten tämä peli on reilua. Jotkut jopa sanovat, että ei ole mitenkään automaattista, että perheyrityksen olisi tehokkainta tai järkevintä pysyä perheessä, vaan paras yrittäjä saattaisi olla ihan joku muu - sellainen jolla on intohimoa ja osaamista, ja joka haluaa vaikka ostaa perheyrityksen.

"Perintöverosta on maksettu jo kerran veroa, on moraalitonta joutua maksamaan siitä uudestaan."

Oletko perinnön saaja maksanut siitä jo kerran veroa? Ei. Vaan joku muu on maksanut siitä jo kerran veroa. Mun käsittääkseni jokaiselle verotettavalle asialle löydetään kyllä helposti syitä, miksi juuri tämä vero olisi epäreilu. Vaikkapa tonttivero: kyllähän se tuntuu kenkulta, että pitää vuodesta toiseen maksaa valtiolle veroa tontista, jonka itse omistaa. Tai vaikka sitten pääomavero. Miksi minä joudun maksamaan valtiolle siitä, että otan riskiä ja sijoitan rahojani, kun valtio ei tätä riskiä kanna? Tai vaikkapa tukien verotus: Pitääkö niistä pienistäkin tuista vielä ottaa veroa?

Politiikka on sitä, että mietitään, mikä olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu. Mun mielestä on järkevää ottaa niiltä, joilla on, kun kertain joltakulta on pakko ottaa, jotta homma toimisi.

Perintöveron puolesta taas on mielestäni hyviä argumentteja. 

Esimerkiksi yhteiskuntarauhan turvaaminen.

Ranskalainen Thomas Piketty on kirjoittanut, että massiiviset suvuilla pysyvät perinnöt johtavat vielä Euroopan turmioon: Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, kun pääoma kasaantuu rikkaille. Piketty ennustaa, että mikäli vauraus jatkaa kasaantumista vauraan vähemmistön käsiin, niin meritokratia (eli se, että ihmiset menestyvät omilla ansioillaan) murtuu ja perintöyhteiskunta (eli että sosiaalinen liikkuvuus pysähtyy) palaa takaisin.

Tämä aiheuttaa hänen mukaansa lopulta yhteiskunnassa epävakautta ja demokratian luhistumista. Perusteeksi näille väitteilleen Piketty on koonnut massiivisen aineiston taloustilastoa ympäri maailmaa ja näin ollen hänen väitteensä ovat empiirisesti tutkittuja. Ratkaisuksi Piketty ehdottaa "pehmeää menetelmää", eli noin 50-60 prosentin perintöverotusta, sillä hänen mielestään "kova menetemä" olisi sota ja väkivalta. Piketty myös sanoo, että varallisuutta kannattaa verottaa mieluummin kuin työtä, jotta kannustinloukkuja ei syntyisi.

Ja sitten vielä se, minkä moni unohtaa:

Perintöverotus ei ole mitenkään hirveän korkea tällä hetkellä

Jopa yllätyin itse, miten paljon saa periä ilman, että perintöveroa maksetaan juuri lainkaan. Verottajan sivuilla on aiheesta tosi selkeät tiedot, ja superkätevä laskuri: Jos siis vaikka perisin äidiltäni yksin 100 000 euron arvoisen mökin, mun pitäisi maksaa siitä perintöveroa 8700 euroa. Jos taas perisin mökin neljästään sisarusteni kanssa, eli toisin sanoen 25 000 euron arvosta mökkiä, niin maksaisin tästä 450 euroa perintöveroa. Se ei ole mielestäni mitenkään päätähuimaava summa. Jos siis tietäisi perivänsä tällaisen summan, siihen voisi yrittää varautua. Jos kuolema tulisi yllättäen, se voisi toki olla vähän ikävämpi homma, ja tähän mulla ei ole esittää ratkaisua.

Mielestäni perintöveron suurin ongelma onkin ehkäpä se, että se pitää maksaa niin nopeasti. Homma toimii niin, että kun läheinen kuolee, perunkirjoitus täytyy tehdä kolmessa kuukaudessa, minkä jälkeen on kuukausi aikaa lähettää tästä tieto verottajalle. (Olen tehnyt aiheesta juttua, täällä siitä tarkemmin.) Tämän jälkeen verottaja tekee verotuspäätöksen noin 4-12 kuukauden sisällä, minkä jälkeen on noin kolme kuukautta aikaa maksaa ensimmäinen veroerä, ja seuraava tästä kahden kuukauden päästä. Eli suht nopeasti kuoleman jälkeen!

Näin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa varaton ihminen perii kesämökin ja joutuu myymään sen, koska hän ei saa pankista lainaa perintöveroa varten. Pahimmillaan mökkiä ei saada kaupaksi, ihminen ei saa pankista lainaa ja hän joutuu turmioon! Toisaalta hän voi myös tällöin kieltäytyä perinnöstä, mikä ei tietystikään ole mitenkään erityisen kiva vaihtoehto.

Ja ai niin: En kannata myöskään mitään 100 % perintöveroa.

Koska let's face it, kyllähän periminen on aika kivaa, ja kyllä perinnön jättäminenkin on palkitsevaa. Jos ei saisi jättää mitään perintöä, niin se kannustaisi ihmisiä kerskakulutukseen, ja sitten sitä vain lentelisi ympäri maapalloa eläkevuotensa ja ostaisi kaikenlaisia öljyperäisiä härpäkkeitä ja lasten selkänahasta tehtyjä mahdollisimman kalliita design-tuoleja, jotta saisi hassattua kaikki rahansa ennen kuolemaa - koska valtiollehan ei haluta jättää mitään! Tämä ei olisi ekologisesti kovinkaan järkevää.

Tai jotain.

Mutta juu, olen kyllä valmis muuttamaan kantaani, jos saan tarpeeksi hyviä argumentteja puolesta tai vastaan!

 

Mitä mieltä olet perintöverosta?

 

 

Lue myös:

Parkkeeraaminen on liian halpaa kaupungissa

Kuulutko samaan luokkaan kuin äitisi?

 

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Tää on kyllä vaikea juttu. Monesta seikasta samaa mieltä, mutta tiedän tapauksia, joissa ihmiset on joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin perintöveron takia. Myös itselleni kävi niin, että isäni kuoli yllättäen, ja ns lesken hallintaoikeuden (olikohan tämä oikea termi) vuoksi isäni omaisuutta ei jaettu, vaan pesä pysyy jakamattomana, tästä huolimatta minulle tuli perintövero maksettavaksi. Toisin sanoen en ole (vielä) perinyt mitään, mutta opiskelijana jouduin maksamaan tuhansien eurojen verot. No, olen siitä onnekkaassa asemassa että äitini maksoi ne puolestani...
Tiedän myös tapauksen, jossa pikkulapsiperheen toinen huoltaja kuoli äkillisesti. Lapsihan perii vanhempansa omaisuuden (tässä tapauksessa osuuden perheen kodista). Toinen huoltaja ja lapsi jäivät asumaan tähän vielä velkaiseen kotiin ja muuttotappiokunnalla kodin myyminenkään ei ole niin helppoa. Huoltaja joutui taloudellisiin vaikeuksiin joutuessaan maksamaan pikkulapsen perintöveron.

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo, nuo hallintaoikeusjutut on pahoja. Pahimmillaan käy niin, että joutuu maksamaan jostain asiasta perintöveroa niin, ettei ikinä itse pääse nauttimaan koko perinnöstä (jos vaikkapa oman eronneen vanhemman uusi puoliso on saman ikäinen kuin itse on, ja sitten leski voi asua asunnossa koko loppu elämänsä). 

Onneksi alaikäisten lasten kohdalla on vielä erillisiä vähennyksiä juuri tämän takia, että heillä tuskin on millä maksaa.

annepa (Ei varmistettu)

Lesken hallintaoikeus ei estä perinnön jakamista. Lesken hallintaoikeus koskee vain avioparin yhteistä asuntoa. Perinnönjako voidaan voidaan tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen ja muun omaisuuden saa heti käyttöönstä kun jako on tehty. Ainoa mitä ei saa käyttöönsä ja joka voi aiheuttaa kuluja on se lesken asunto. Tietysti jos muuta omaisuutta ei ole, niin sitten on hankalampi juttu.
No jos perintö kuitenkin jaetaan, niin asunnosta, jos sen arvo on ns. normaali ei tule tuhansien eurojen veroja ja kaiken lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää veron määrää.
Minun isäni kuoli joulukuussa ja perunkirjoitus on tehty. Omaisuutta oli enemmän kuin omakotitalo ja veroja tulee silti vain parisen tonnia. Minusta se ei vielä ole "tuhansien eurojen verot", tämä ilmaisu viittaa esimerkiksi 8 tai 10 tuhanteen. Ymmärrän kyllä, että opiskelijalle kaksi tuhatta euroa on iso raha, on se mullekin, mutta ei se silti "tuhansia euroja" ole.

Tämä veron maksaminen ennen pesän jakamista on ongelmallista. Veroa voisi muuttaa siten, että vero maksetaan, kun saa se omaisuuden haltuunsa, ei heti perunkirjoituksen jälkeen (ja siis eihän sitä siinä heti makseta, verohallinnolla menee viikkoja jos ei kuukausia, ennen kuin toimittavat maskulaput perilliselle). Toisaalta jokainen pesän osakas voi vaatia perinnön jakamista. Jako saattaa pitkittyä asioiden riitauttamisen vuoksi, joten siinäkin tapauksessa veron maksaminen vasta sitten, kun omaisuuden saa haltuunsa olisi hyvä juttu.

Äbä (Ei varmistettu)

Perintöveron pitää olla linjassa muun maailman kanssa, jotta kaikki rikkaat eivät tee kuten Björn Wahlroos ja muuta Ruotsiin. Sitten jäävät verot kokonaan saamatta. Eli globaali kapitalismi hallitsee tässäkin asiassa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Totta, Pikettykin oli sitä mieltä, että perinnön ja varallisuuden verottaminen vaatii nimenomaan kansainvälisiä sopimuksia, nimittäin helppo nakki se ei ole.

Torey
Näissä neliöissä

Totta tosiaan kaks piippunen juttu. Tiedän tapauksen jossa sukulainen oli laittanut pienen maatilan sukulaiselleen perinnöksi. Eivät olleet läheisissä tekemisissä... ja kakkanakki iski sitten toiselle. Ei ensinnäkään halunnut koko maatilaa ja verot olivat aivan jäätävät. Asiat taisi ratketa parhain päin, en tiedä saiko toinen myytyä perintönsä samantein pois vaiko miten. Mutta oli se aivan älytön juttu!

Ja toisaalta... jos perit vaikkapa talon, jonka lainat ja kaikki on maksettu. Esim. lapsuuden kotisi, niin onhan se vähän tyhmää joutua maksamaan siitä ties mitä! Ei ole ihme jos ennakkoperintönä vaihdellaan jo pienillä summilla nimiä omistuspapereihin jotta moisilta vältytään. Halvalla osto itselle voi olla parempi kuin saada se perintönä joskus ja maksaa sitten veroja.

Torey
Näissä neliöissä

Voi olla että hän jopa kieltäytyi perinnöstä.

Juliaihminen
Juliaihminen

Toisaalta musta sillä ei ole niin väliä, että periikö rahaa vai kodin vai mitä, ei verottaja voi oikein laittaa hintalappua tunnearvolle. 

Mutta on totta, että ihmisten kannattaa järkkäillä näitä vielä eläessään, niin voi välttyä kaikenlaisilta maksuilta. Sama koskee ihan tavallisia ansioverovähennyksiäkin, että pitää tietää, miten homma toimii, jotta osaa pelata peliä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Jos on tavoite, että järkkäillään vielä kun eletään, niin on asetelma aika epäreilu. Verotus kolahtaa pahiten juuri niille, jotka ovat vähiten osanneet menetystään odottaa. Hyvää ratkaisua ei varmaan ole, mutta se että perinnöstä joutuu uudelleen maksamaan veroa jonka toinen on jo maksanut ei sitä ainakaan ole. Veroja voi mun mielestä ennemmin kerätä esimerkiksi kulutuksen puolelta ja tällä tarkoitan makeis-, auto- ja polttoaineverotusta. Näihin lisäilisin ihan mielellään ulkomailla valmistetut vaatteet, lihan, muovin, lentomatkustuksen jne. Voitais samalla etsiä keinoja säästää ympäristöä.

Raikuli (Ei varmistettu)

Hyvä kirjoitus. Ensimmäisen kommentoijan tekstiä en kyllä ihan ymmärtänyt, koska mieheni kuoli muutamia vuosia sitten ja silloin 6 vuotias poikamme peri puolet asunnosta Helsingissä ja pojan nuoren iän vuoksi hän ei joutunut maksamaan perintöveroa ollenkaan. Toki meillä oli vielä asuntolainaa tuolloin (on yhä) mutta tolkkumäärä kuitenkin ja yhä asutaan samassa rivarin pätkässä. Itse vähän odottelen sitä aikaa kun lapsi on täysi-ikäinen ja kämppä voidaan myydä ilman, että sen myymiseen pitää pyytää lupa maistraatilta. Luvan varmaan saisi helpostikin, mutta muuttokulut, varainsiirtoverot jne. aiheuttaisivat niin ison laskun, että olen katsonut paremmaksi odotella.

Juliaihminen
Juliaihminen

Suuret pahoitteluni miehesi poismenosta.

Tosi hyvä kommentti! Musta tuntuu, että näissä perintöveroasioissa liikkuu valtava määrä urbaanilegendaa, aina on joku, jolle on ehkä käynyt jotain. Olisikin hyvä, että tätä keskustelua käytäisiin faktojen perusteella eikä erinäisten mahdollisesti epätosien kauhuskenaarioiden kautta. Verottajan sivuilla on musta nämä kyllä tosi selvästi selitettynä.

Ama (Ei varmistettu)

Ylläolevassa tapauksessa luultavasti on kyse siitä, että perinnön arvo on ollut alle sen minimin, mistä veroa menee. Asunnon velaton osuushan on vasta sitä omaisuutta, josta veroa maksetaan. Isäni kuoli, kun olin 18, mutta veljeni oli alaikäinen ja sai kyllä myöskin perintöveron maksettavaksi, vaikka emme sillä hetkellä mitään saaneetkaan. Vanhemmilla oli omaisuutena vain velaton asunto, johon jäimme asumaan. Jos äitimme ei olisi niitä pystynyt maksamaan, niin en tiedä millä ne olisin maksanut.

Kun asunto sitten 10 vuotta myöhemmin myytiin, niin isosisko, joka oli isän kuoltua jo muuttanut pois kotoa, joutui maksamaan perintöosuuden ja asunnon myyntiosuuden erotuksesta vielä myyntivoittoveroa, koska ei ollut asunut siellä isän kuoleman jälkeen 2 vuotta. Suomessa osataan siis verottaa.

En kumminkaan kannata perintöverosta kokonaan luopumista, mutta on todella surullista pistää ihmiset taloudelliseen ahdinkoon siinä tilanteessa, koska useimmilla omaisuus on kiinni asunnossa, johon jäädään asumaan.

Ja se on väärin, että ei voi pitää suvun mökkiä, koska ei ole varaa maksaa perintöveroa.

LauraEa (Ei varmistettu)

Tää on todella vaikea juttu. Itse olen perintöveron puolella, mutta en silti kiellä, että siellä olisi juttuja, jotka olis hyvä fiksata. Sun kanssa oon täysin samaa mieltä siitä, että vero ei ole rangaistus, vaan panostus yhteiskuntaan. I'm all for that!

Mun oma isä kuoli todella yllättäen, ja perin aika ison omaisuuden. Siinä ei oikeesti miettinyt näitä veroasioita, kun suru oli todella syvä ja päivästä toiseen meneminen taistelua. Näitä juttuja ei siis todellakaan voi "järjestellä" aina, toki voin nyt jo miettiä miten tähän kannattaisi varautua tulevaisuutta varten, jos joskus lapsia saan(todellakin jätän perintöä). Mua jäi vähän mietityttämään sun instastoreissa aika tyly vaikutelma, kun puhuit asiasta, ja haluaisin vielä varmistaa, että et siis ole itse perinyt koskaan mitään läheiseltäsi tai joutunut maksamaan veroa? Musta on aina tylsä vedota siihen ettei ole itse kokenut jotain, mutta ehkä tälleen nuorena "perijättärenä" koskee korvaan kun joku ränttää asiasta. Tämä toki aika tunneperäistä multa.

Enpäs tiedä tämän kommentin järkevyyttä, mutta kommentoin silti :D Tää on niin omakohtainen aihe tietenkin.

Juliaihminen
Juliaihminen

Suuret pahoittelut isäsi poismenosta ja pyydän anteeksi myös siitä, että olin vähän liian ronski nyt tämän asian tiimoilta. En missään nimessä halunnut loukata, ja nyt kun sanoit tuosta, niin tajuan olleeni liian tyly. Kuolema on aina älyttömän surullinen juttu. Multa on toki läheisiä kuollut, mutta en ole perinyt heiltä koskaan mitään - se on totta. 

Perimiseen liittyy kuolema ja tätä kautta valtava määrä surua. Ehkä aiheesta pitäisi puhua myös tunnepuolta enemmän huomioon ottaen. Jotenkin mulla lipsahti tuo välittömästi tuohon taloustiede-diskurssiin, kun Hesarin juttu oli kirjoitettu vain sen kannalta, niin ikään kuin jatkoin siitä vain kylmän rationaalisesti, mikä ei välttämättä ole se paras tapa puhua näistä asioista.

 

LauraEa (Ei varmistettu)

Tässä onkin juuri vaikeaa se, että asiassa on valtava tunnepuoli ja sit just taloustieteellinen-diskurssi, joka toki määrittelee sitä miten asiat hoidetaan. Ja musta on oikeasti tosi mahtavaa, että sä puhut näistä ja tuot esiin, for realz ihailen sua! Veroista on tosiaan vaikea yleensä puhua kovin tunnepitoisesti, perintövero on ehkä sääntö joka vahvistaa poikkeuksen?:D

Ehkä tää aihe vaan jakaa kahtia, niihin jotka on periny ja sit taas ei. Me jotka ollaan peritty osataan varmana ihaneri tavalla ymmärtämään se suru-diskurssi, kun "kokemattomien" on helppo puhua vain taloustieteellisestä näkökulmasta, koska ei ole sitä omakohtaista kokemusta. Mulla on itselläni myös aika vahvasti se fiilis, etten jaksa kuunnella läppää perimisestä ja kuinka ei saisi valittaa perintöveroista, tai siitä kuinka mun elämä on nykyään helppoa koska daddy kuoli ja sain siitä mukavat massit. että jooh näin se menikin.

Juliaihminen
Juliaihminen

Musta semmonen puhe, että jonkun elämä olisi helppoa koska tämä sai perintöä kun oma vanhempi kuoli, on totaalista idiotismia. Joka sellaista päästää suustaan on joko idiootti tai tunteeton tai ehkäpä molempia.

Sehän tässä juuri onkin se ongelma, tai toisaalta etu, etteivät kaikki perijät ole automaattisesti varakkaita eivätkä välttämättä perinnöllä suoranaisesti rikastu. Perintöveron ongelmat kerääntyvätkin pitkälti vähävaraisten harteille.

Itse olin kaksoisperijätär jo parikymppisenä ja molemmissa tapauksissa kuulun toiseen perijäluokkaan (eli ei suoraan alenevaa polvea), jossa veroprosentti on heti paljon korkeampi. Molemmissa tapauksissa osuuteni kuolinpesästä ei ole rahallisesti kovinkaan suuri, mutta tunnearvoltaan tietysti mitä suurin. Perintöveroja tuli muutaman vuoden sisään maksettavaksi useampi tuhatta euroa, eikä niistä opiskelijana olisi selvinnyt ilman vanhemien apua, joka sekään ei ollut itsestäänselvää.

Samaa mieltä olen siis ehdottomasti tuosta verojen maksuaikataulusta, jos kyseessä on esimerkiksi kiinteistö, jolloin rahat eivät ole niin helposti saatavissa. Mutta se, että kaikkiin perintöihin ei voi valmistautua eikä niiden rahallinen ja tunteellinen arvo useinkaan kohtaa täytyisi ottaa huomioon verojen perinnässä ja asteessa. Esimerkiksi nuo erilliset veroprosentit ovat mielestäni epäreiluja, kun esimerkiksi vapaaehtoinen lapsettomuuskin on lisääntymässä.

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo, tuo aikataulu on tosi tiukka. Ja piti tosiaan lisätä vielä se, että kun joku läheinen kuolee, niin elämä muuttuu äkkiä päivästä toiseen selviämiseksi eikä ole todellakaan energiaa tai halua alkaa myydä jotain suvun kiinteistöjä. Mulla on ystäviä, joiden tuskaa olen seurannut verestä ja se on ollut tosi lohdutonta. Eli tässä mielessä tuntusi reilulta, että tilanteeseen saisi jeesiä ja helpotusta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun mielestä perintöverolle pitäisi olla pidempi maksuaika ja voisi olla myös hyvä idea, jos ainakin sellaisissa tapauksissa, kun todistettavasti peritään vaikeasti realisoitavaa omaisuutta (esim maatila/omakotitalo, joka laitetaan myyntiin, mutta tarjouksia ei tule), verovelka olisi valtiolle matalalla/ nollakorolla eikä pankille. Itse kuulun näihin, joiden vanhempi kuoli yllättäen alle viisikymppisenä, ja toinen vanhempi otti lainaa ja osti meidän osuudet asunnostaan (jossa olisi siis saanut lesken oikeudella asua ilmankin), jotta meillä oli varaa maksaa useamman kymmenen tuhannen verot köyhinä opiskelijoina. Me selvisimme ihan hyvin, mutta aika tiukille veti koko perheen talouden. Kysyisin muuten sinulta, Julia, oletteko itse varautuneet miten puolisosi kanssa siihen, jos toinen yllättäen kuolisi? Toki tiedän, että sinulla on sijoituksia ja oletettavasti lainaturvavakuutukset, mutta oletteko keskustelleet, miten hoidatte perintöverot ja laskeneet, millaisista summista olisi kyse? Mielestäni tämä keskustelu olisi aina hyvä käydä, jos on omaisuutta, eli kuka perii kenetkin, mutta rn kyllä todellakaan olisi sillä tavalla, että oma vika, jos jollain nyt ei ole kymmeniä tuhansia säästössä yllättävien tilanteiden varalle.

Vierailija (Ei varmistettu)

Lisäksi se, että perintöverosta ei juurikaan ole haittaa taloudelle, eikä se juurikaan ohjaa ihmisten kuluttamista/ sijoittamista (paitsi käsittääkseni megarikkailla suvuilla), johtuu juuri siitä, etteivät ihmiset halua ajatella kuolevansa mahdollisesti huomenna tai että puoliso kuolee. Jos ihmiset oikeasti miettisivät niitä rahasummia tai ottaisivat vastuuta, että perijällä olisi myös varaa maksaa verot, asia saattaisi jo vaikuttaa esim. asuntosijoittamiseen ja vähentää syrjäseutujen houkuttelevuutta entisestään omaisuuden vaikean realisoitavuuden takia.

Juliaihminen
Juliaihminen

Tuo verovelkakirja voisi olla kiinnostava idea. 

Ja joo, mun mielestä näistäkin kannattaa kyllä keskustella, vaikka kaukaiselta tuntuisi. Puolisoni kuollessa lapseni perisi hänen osuutensa meidän omaisuudesta, joten luultavasti minä maksaisin lapseni perintöveron. Kävin tsekkaamassa summan verolaskurista, ja huomaan, että olen siitä hyvässä tilanteessa, että pystyisin kyllä irrottamaan tuon summan puskurivaroista / myymään rahastoja sen verran. Meillä ei siis ole mitenkään hirveän paljon omaisuutta kertynyt vielä.

Lisäksi mun to do -listalla on nyt ollut viimeiset puoli vuotta hankkia meille molemmille aikuisille henkivakuutus (lapselle en ajatellut hankkia). Tulin siihen tulokseen, että sellainen kannattaa olla etenkin nyt, kun olen yrittäjä, ja puolisoni kuollessa mulla ei oikein olisi taloudellista turvaa ensimmäisille kuukausille, jolloin pitäisi selvitä pahimmasta hädästä. En ole saanut aikaiseksi, mutta tämä keskusteu taas sysää mua eteenpäin, että ehkäpä nyt vain laitan sinne vakuutusyhtiööni postia aiheesta! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Tässähän on se ikävä juttu vielä lisäksi, että tässä tilanteessa te lapset maksatte perintöveroa kahteen kertaan: ensin ensiksi kuolleen vanhemman osuudesta ja toisen vanhemman kuoleman jälkeen siitä osuudesta, jonka peritte häneltä (sekä alun perin hänen omistuksessaan olleesta osasta että siitä osasta jonka olette myyneet hänelle).

iidis
Varpain jaloin

Itse koen perintöverojen ajattelun tosi vaikeana, juuri siksi, että siihen liittyy niin olennaisesti läheisen kuolema. En ole itse perinyt onneksi vielä mitään, mutta kyllä tämä laittaa jälleen ajattelemaan puskurirahaston ja oman talouden hallinnan merkitystä. Enpä ollut myöskään noita henkivakuutuksiakaan ajatellut tuolta perintöveron kannalta (lähinnä vain olen miettinyt, ettei se raha mitenkään pysty korvaamaan tai tuomaan sitä menetettyä rakasta takaisin). Yleensä pystyn ajattelemaan raha-asiat vain raha-asioina, mutta jotenkin tämä on hankala, ehkä tässä vaikuttaa aika paljon se, että mummini kuolemasta alkaa olla jotakuinkin tasan vuosi aikaa ja menetys tuntuu yhä kipeältä. Joka tapauksessa olen perintöveron kannalla nimenomaan yhteiskunnan näkökulmasta, vaikk atoki ison verosumman maksaminen yksilötasolla voikin olla hankalaa. Se, että perintövero tuntuisi vähävaraisten osalta kovemmalta, tuntuu hieman oudolta, koska vero on suhteessa perittävän omaisuuden arvoon. Toki rahakkaissa suvuissa on ehkä voitu osata varautua eri tavalla perittävän omaisuuden verotukseen, mutta en pitäisi sitäkään minään itsestäänselvyytenä, koska yllätyksiä voi tulla, oli tulotaso tai varallisuuden määrä mikä tahansa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Itselläni on käytössä 100 % perintövero, annan nimittäin koko miljoonan euron omaisuuteni testamentissa hyväntekeväisyyteen. Ei tulisi mieleenkään tuhlata kaikkea lentelemällä ympäri maapalloa!

Perukirjan käsittelyyn menee kuoleman jälkeen jopa vuosi, ja sen jälkeen on 3 kk aikaa maksaa vero. Tästä saa vielä lisää maksuaikaa pyytämällä. Jos vero on yli 1700 euroa ja kyse on sukupolvenvaihdoksesta, voi maksuaikaa saada jopa 5 vuotta. Yllätyksenä ei vero siis tule. Hallintaoikeus laskee merkittävästi veron määrää, joten sekin on kaksiteräinen miekka!

Aika selkeästi perintöveroa vastustaa se porukka, jolla on paljon saamisia luvassa ja puoltavat ne, keillä ei ole tulossa perintöjä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Siinä mielessä voi tulla yllätyksenä, että jos perittävä henkilö kuolee yllättäen tai on yllätys, että on perijä, ei tuo vuosi +3 kk tarjoa sellaiselle, jolla ei ole omia tuloja tai tulot ovat erittäin pienet, mitään mahdollisuuksia ”varautua” veroihin. Mielestäni vastuu perintöveron varautumisesta onkin nimenomaan perinnönjättäjällä henkivakuutusten tai helposti realisoitavien varojen muodosta. Toki on mahdollista, että yllättäen kuolevalla henkilölläkin on ollut vain maa-/asunto-omaisuutta ja pienet tulot, joista ei ole riittänyt säästöihin tai ylimääräiseen vakuutukseen. Me onneksi otimme aviomieheni kanssa 110% lainaturvavakuutukset mm.kuoleman varalta, ja maksut juoksevat huomaamatta lainalyhennysten yhteydessä, lisäksi nuorille ja terveille nuo ovat sangen edullisia. Mielestäni kyllä perijää ”rangaistaan” pahimmillaan siitä ilman mahdollisuuksia välttämättä itse varautua, ettei perinnönjättäjä ole varautunut kuolemaansa. Tuohon jonkun aiemman kommentoijan ajatukseen siitä, ettei rahavaikeuksilla ole rakkaimpien kuollessa merkitystä, niin voin kyllä kokemuksesta sanoa, että kyllä vaan oman kodin menettäminen on aika iso kolaus siihen läheisen menettämisen päälle.

annepa (Ei varmistettu)

Muuten jees, mutta perunkirjoitus on järjestettävä 3kk sisällä henkilön kuolemasta (Perintökaari 40/1965, 20 §1). Siihen ei siis mene vuosia. Tosin verovirasto voi antaa käsittelylle jatkoaikaa pesän laadun tai jonkun muun painavan syyn perusteella. Ei tämä kovin yleistä liene.

Lisäksi perintöveron maksuaikaa on 3kk siitä, kun verohallinto lähettää maksulaput (https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perinto_ja_lahjave... kohta Perintö- ja lahjaveron eräpäivät). Perunkirjoituksen ja lähettämisen välillä verohallitus laskeskelee perintöveron määrää jopa kuukausia.

Ois tosi kiva jos keskusteluun tosiaan osallistuttais faktoilla, eikä mutulla.

Minä olen saanut, saamassa ja jättämässä perintöä, enkä vastusta perintöveroa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Todella hyviä pointteja, silti haluan tarttua tähän:
" Aina kun joku sanoo, että vero on "rangaistus" jostain (rangaistus työnteosta, rangaistus kuolemasta jne.) niin tulee fiilis, että tämä ihminen ei ihan täysin tajua, mistä veroissa on kyse. Vero ei ole rangaistus, vaan vero on ihmisten tapa tukea meidän hyvinvointivaltiota. Toki jos on sitä mieltä, että ei halua tukea hyvinvointivaltiota, niin se on sitten eri asia. "

Ajattelen, että tässä "rangaistus"-aspektista puhuttaessa viitataan siihen, että veroilla voidaan ohjailla ihmisten käytöstä. Esimerkiksi polttoaineverolla "rangaistaan" niitä, jotka ajelevat ympäriinsä ja saastuttavat ympäristöä ja vaikkapa tupakkaverolla rangaistaan niitä, jotka sitten tulevat kuluttamaan enemmän terveyspalveluita myöhemmin. Ja sitten taas kun laskettaisiin vaikkapa kasvisruuan veroa, niin "palkittaisiin" kasvissyöjia ja rohkaistaisiin tähän käyttäytymiseen. Eli minusta ei ole mitenkään väärin puhua rangaistuksesta ja palkitsemisesta sillä niin verojen ohjailun eri paikoihin voi aina nähdä.

Minua vähän myös ärsyttää se, miten tässä tuot kovin yksipuolisesti esille talousihmisten kannan perintöveroon: ikään kuin ekonomeilla olisi sama yksittäinen konsensus. Kaikki eivät kuitenkaan ole asiasta samaa mieltä ja tutkimuksia taitaa löytyä ihan suuntaan jos toiseen - vähän niin kuin melkein kaikesta muustakin taloustieteessä.

knz (Ei varmistettu)

Valtiolla on omaisuutta, ellei se sitä jatkuvasti myisi. Valtio voisi elättää itsensä ja toimensa omalla omaisuudellaan halutessaan, eikä tällaisia perintöveroja tarvita mihinkään muuhun kuin juuri kommari-ideologiaan, jossa pyritään "tasaamaan" rahat pois rikkailta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kyllä se vaan surettaa - itsekin vanhemman menettäneenä, perintöveron erittäin mielellään maksaneena - mihin Suomessakin ollaan suuntaamassa, jos ja kun kaikki mahdollinen vero -alkuinen koetetaan "suunnitella" jos ei olemattomaksi saada niin ainakin mahdollisimman pieneksi. Samaan aikaan samat tyypit suureen ääneen kritisoi miksei tieverkkoa korjata -> tehotonta -> yksityistetään!! Sama mekkala toistuu muissakin julkisen talouden tarjoamissa rakenteissa. Eikö hetkeäkään tule mieleen että KAIKKEA ei voi saada: nollaverotusta, oli se palkka- tai perintö, ja täydelleen, tasa-arvoisesti palvelevaa yhteiskuntaa.
En vaan ikinä voi ymmärtää mihin sitä rahaa tarvitaan loputtomia määriä, että ihan pitää muualle muuttaa välttääkseen veronkantoaan?! Kun ihmisen elinaikanaan hulppeaankin elämään käyttämä määrä on kuitenkin roposia verrattuna näihin jotka eivät millään kykene l.halua muka omaisuuksistaan veroa kantaa vaikka jäljelle jääviä varoja ei koskaan pystyisi eläessään lähellekään loppuun kuluttamaan.
Tästä syystä boikotoin esim Fazeria, Onnista (Portugaliin) ja Sampoa, loputon ahneus ei tarvitse mun asiakkutta. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Siis lisäyksenä, että resurssit kutistuvat lopulta olemattomiin mikäli nyt puheissa oleva verojen välttely jatkossa sallitaan, tässä mittakaavassa mitä intoa näyttäisi olevan. Ja kun haluttomuutta veroihin vaikuttaa nimenomaan olevan niillä, joille käytettäväksi jäisi vielä enemmän kuin riittämiin varallisuutta, käytännössä mistään ei tarvitsisi tinkiä. Mutta kun tämä näyttää olevan ajan henki, yhteisöllisyys roskiin. :(

Perimisessäkin kun erityisesti painottuu sattumanvaraisuus ja oma "ansiottomuus", on se miekestäni erityisen hyvä veronkannon muoto, kohtuullisena toki mitä se nykyisellään on.

Shhhei (Ei varmistettu)

Kommentoin myöhemmin lisää mutta tähän väliin Julia: AMEN tälle tekstille!

Vierailija (Ei varmistettu)

Heihoi Sixten Korkman :D Miekkonen on hänkin perintöveron poistoa vastaan, oikein pätevin perusteluin. Näemmä myös Ruotsissa haluttaisiin se palauttaa. Hyvähyvä!

Juliaihminen
Juliaihminen

Sixten on upea!

AnLe (Ei varmistettu)

Perunkirjoituksia varten täytyy asiantuntijoilta hankkia omaisuuden hinta-arvioita (esim. kiinteistö, metsä). Nämä maksavat rahaa. Lisäksi on nippu laskuja, joita täytyy maksaa, puhumattakaan hautajaisista. Toki kaiken tämän saa vähennykseen kuolinpesän rahallisesta arvosta, mutta ensimmäisinä kuukausina vainajan kuoleman jälkeen iskee käteisvarapula, jollei kuolinpesällä ole runsaasti käteisvaroja (käteisvarojen tarpeen määrään vaikuttaa omaisuuden arvo).

Mikäli perii kiinteetä omaisuutta, jota voi olla vaikea myydä, tulisi verojen maksuaikojen olla pidemmät. Kun itse sain perinnön ja perintövero oli enemmän kuin kahden vuoden bruttopalkkani, mietin, onko tässä mitään järkeä tai kohtuuta. Onneksi perinnöstä osa oli käteistä, muuten minulla ei olisi ollut varaa saada perintöä. Ja TÄMÄ on minusta se suurin vääryys; mikäli on heikommassa ekonomisessa asemassa (ei ole sijoituksia eikä saa lainaa), niin eikö juuri silloin olisi suurin oikeus saada perintö niin, että oma taloudellinen asema paranisi? Taas tulee olo, että köyhillä ei ole varaa eikä heille anneta mahdollisuutta rikastua.

Tiedän, että perintöveroista saatuja tuloja tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen ja ettei varhaiskasvatuksesta eikä perusopetuksesta voida säästää enää yhtään (päinvastoin, ne tarvitsisivat lisää resursseja). Ehkä kuitenkin suhteuttaisin perintöveron %-määrän perijän jo olemassa olevaan omaisuuteen.

Loppuun on pakko kirjoittaa muutama idea säästöille/leikkauksille: sopeutumiseläkkeet pois ja kansanedustajien palkkoja matalammaksi sekä heidän työsuhde-etujen supistaminen. Jos yhteiskunnalla ei ole rahaa satsata lapsin, nuoriin eikä heidän hyvinvointiinsa, niin ei kyllä mielestäni myöskään politikkojen palkkoihin. Uhg. Olen puhunut.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyviä pointteja.

(itsekin sait melkoisen arvokkaan perinnön jos verokin oli kymmeniä tuhansia euroja?)

Fakta kuitenkin
on että perijän omaisuus ja tulot kasvavat huomattavasti, en vaan kerta kaikkiaan näe miten sellainen voisi tai pitäisi olla verotuksen ulkopuolella. Ilman muuta veron maksaminen pitäisi voida silti tehdä sovitellulla aikataululla, kiinteistöjen myynnin jälkeen tms.

Politiikkojen palkat, edut ja sekapäisen epäoikeudenmukaiset eläkejärjestelyt ja suhmuroinnit niiden kanssa pitäisi pistää välittömästi aisoihin, mutta tää hallitus...not gonna happen. :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Menee vähän asian ohi, mutta mä en ymmärrä valitusta poliitikkojen palkoista ja "epäoikeudenmukaisista eläkejärjestelyistä". Kansanedustajien palkkiot ainakaan ei ole missään nimessä suuria, ei todellakaan edes linjassa yksityisen puolen tehtäviin, joissa on samanlainen vastuu ja julkisuus. Lisäksi palkan ja eläkejärjestelmien on kompensoitava sitä, että kyseessä on neljän vuoden määräaikainen työ, jonka jatkuminen vaalikauden vaihteessa on melko lailla mielivaltaista ja tämä "työnhakuprosessi" maksaa hakijalle tuhansia euroja. Jotta tälläiseen hulluun hommaan saataisiin mahdollisimman hyviä hakijoita yksityisen puolen (todennäköisesti hyväpalkkaisista) huippuosaajista, kansanedustajien palkkioita tulisi mun mielestä ennemminkin kasvattaa!

Poliittinen ura voi jopa haitata työllistymistä eduskunnasta putoamisen jälkeen, ja tätä ongelmaa paikataan sopeutumiseläkkeellä. Sopeutumiseläkehän koskee vain niitä poliitikkoja, jotka ovat olleet eduskunnassa vähintään 7 vuotta ja aloittaneet uransa ennen vuotta 2011, tämän jälkeen aloittaneille maksetaan sopeutumisrahaa, joka on mielestäni "paranneltu versio" sopeutumiseläkkeestä: sen määrään vaikuttavat ansiotulojen lisäksi pääomatulot. Sopeutumiseläkettä puitaessa on myös muistettava, että tällaisiin ihmisille "jo luvattuihin" etuihin on kovin hankala puuttua, koska ihmiset ovat menneisyydessä tehneet päätöksensä niiden perusteella ja rakentaneet suunnitelmansa niiden pohjalle. Ei siis olisi oikeudenmukaista vaan ilmoittaa sopeutumiseläkettä nauttivalle poliitikolle, että "sori, sun saama eläke on epäoikeudenmukainen eikä me makseta sitä sulle enää".

(Perintöverojutuista oon sun kanssa täysin samaa mieltä! :D)

Juliaihminen
Juliaihminen

Täysin samaa mieltä. Kansanedustajat eivät mielestäni todellakaan tienaa erityisen hyvin verrattuna työmääräänsä ja vastuuseensa, ja no, ylipäänsä kaikeen shaisseen, mitä he joutuvat kohtaamaan. Kyllä siinä pitää aika paljon intohimoa olla messissä, että jaksaa.

Ja kansanedustajien palkkojen tai eläkkeiden pudottamista ehdotetaan jonain korjauksena kansantalouteen, niin siinä saisi olla aika pieni kansantalous, että se vaikuttaisi käytännössä yhtään mihinkään. :D 

Vierailija (Ei varmistettu)

Kansanedustajien palkkojen tai eläkkeiden pudottaminen olisi signaali siitä, että kaikki suomalaiset osallistuvat "säästötalkoisiin". Nythän kaikista kiristyksistä maksaa eniten pieni- tai keskituloiset. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Aikuisten oikeastiko sun mielestä kirkuvan räikeisiin väärinkäytöksiin ei tule puuttua??? Esim. Tuija Nurmen, Anne Holmlundin, Suvi Lindenin tai Tanja Karpelan? Hehän saavat elantonsa, suurin osa todella suuren sellaisen, koko ajan muualta. Miten ihmeessä eläke olisi missään todellisuudessa perusteltua?
Kaltaisesi selittävät tosiaan vaikka mustan valkoiseksi, eihän mitään epäkohtaa koskaan voitaisi muuttaa jos yuollaisia argumentteja myötäiltäisiin. Tai tartuttaisiin lillukanvarsiin kuten kokoluokkaan/saajamääriin tässä eläkeasiassa. Tahallaan halutaan unohtaa että kyse on periaatteista jotka eivät millään muotoa kestä päivänvaloa suhteessa meihin muihin kansalaisiin, ja meidän vastuisiin ja oikeuksiin. Mutta tästäkin pääsee takaisin perintöveroon ja ketkä ja miksi sitä äänekkäimmin haluavat muuttaa...

Vierailija (Ei varmistettu)

Koetin siis vastata 09:00 kommenttiin, jostain syystä heitti sinun kommenttisi perään, sopii kyllä osittain siihenkin ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Näihin väärinkäytöksiin puututtiin just tolla mun mainitsemalla sopeutumisrahalla, jonka määrittelyssä otetaan huomioon sekä ansio- että pääomatulot (sopeutumiseläkkeeseen vaikuttaa vaan ansiotulot mikä on ihan typerää) ja jota voi saada vain 1-3 vuotta. Vuonna 2017 sopeutumieläkettä sai alle 150 entistä kansanedustajaa, ja näiden määrä vähenee koko ajan tyyppien täyttäessä 65, mikä on sopeutumiseläkkeen yläikäraja. Sopeutumiseläke on mun mielestä sellainen historian havinaan pikku hiljaa hautautuva lillukanvarsi, johon ei ole järkevää laittaa järin paljon paukkuja just nyt - ollaan varmaan sitä mieltä että eduskunnalla on pikkuisen tärkeämpiäkin asioita ratkaistavanaan.

Ja hei, mielestäni en "selitä mustaa valkoiseksi", vaan esitän mielipiteeni. Saa olla eri mieltä, mutta "kaltaisteni" haukkuminen ei oo kovin kivaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

No kyllä tavallisenkin palkansaajan työuralla saattaa sattua näitä "sori"- tilanteita, joihin ei ole varautunut. Esim. yt:t, jonka seurauksena tulee irtisanominen tai työtehtävän vaihtuminen, jolloin myös palkkaa voidaan alentaa (kaikilla ei ole vaihtoehtoja valita töitään vaan otettava sitä mitä saa) tai työehtosopimus vaihtuu tai sopimuksen ehtoja muutetaan, jolloin voi tulla enemmän vaikka viikonloppu- tai varallaolovuoroja. Esimerkkejä on lukuisia, joten en näe tässä valossa ongelmana sitä, että myös kansanedustajien jo aiemmin luvattuja etuja rukattaisiin.

Juliaihminen
Juliaihminen

Okei siis kyllä munkin mielestä se, että joku nostaa 15 vuotta sopeutumiseläkettä on vähän överiä. Eli siinä mielessä kyllä pitää voida puuttua noihin. On paljon asioita, joiden sääntöjä muutetaan "jälkikäteen" siten, että jos olisi tiennyt, olisi päättänyt toisin. Kuten vaikka ihan verotus - sehän muuttuu oikeastaan koko ajan. Oikeastaan maailma on täynnä pieniä epäreiuuksia, pitää vain yrittää luistella pää kylmänä niiden läpi ja katsoa kokonaiskuvaa. :)

Ja siis no, valtavat eläkkeet tai niiden korottaminen ylipäänsä, niistä olenkin taannoin vähän räntännyt.

Vierailija (Ei varmistettu)

Joo, oon samaa mieltä että rajoittamaton aika (65 v asti) on aika typerää. Onneksi tää korjautui sopeutumisrahaan siirryttäessä, mistä mainitsinkin jo ylempänä.

AnLe (Ei varmistettu)

Jännä Julia, miten sinun kärkäs mielipiteesi muuttui tunnissa. En mielestäni sanonut, että kansanedustajien palkkojen, etuuksien yms. leikkauksella pelastettaisiin kansantalous. Kyse on enemmänkin yhdenvertaisuudest; miten toisten palkkoihin ”on varaa” tehdä leikkauksia muttei toisten.

Vislaava (Ei varmistettu)

Toi maksuaikataulu on asia, joka pitäisi korjata. Ihan mutulla arvaan että se tuskin tuottaa muuta kuin pahaa mieltä.

Se kateusargumentti on niin tylsä. Vähän kaikessa. Itseä ketuttaa sen käyttö päiväsakkojärjestelmää vastaan. Itsehän pidän päiväsakkoja liikennerikoksista ihan nerokkaana: muille potentiaalisesti hyvin vaarallista toimintaa yritetään torjua sillä, että rangaistus olisi varmasti riittävän vittumainen kaikille. Tai näin ainakin itse olen sen ymmärtänyt :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä!:)

Miten kukaan täyspäinen kehtaa edes mutista sakkojen maksuperusteiden epäoikeudenmukaisuudesta? Kun tälläkin tavalla varakasta hurjakaan ylinopeus ei samalla tavoin kirpaise; mitä merkitsee vaikka 50 000€:n sakko jos tulot on miljoonia, vs.200€:n sakko tonnin-parin tuloissa! Perintö- ja itse asiassa muukin verotus on hieman sama asia, myös vaikutuksiltaan. Rahalla saa, ja hevosella pääsee vaan kun ei sekään tunnu riittävän. :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Musta jotenkin käsittämätöntä puhua jostain, mitä itse ei ole kokenut: perinnön jättämistä lapselleen tai lähinnä sitä perintöveroa ja toki perintöä saaneena osapuolena. Jouduin itse pulaan, kun äitini menehtyi äkillisesti ja perin sekä hänen luottokorttivelat että perintöveron talosta, jota en ole vieläkään vuosien jälkeen pystynyt myymään. Peritövero pitää heti maksaa eli piti ottaa lainaa. Vain yksi pankki antoi lainaa erittäin huonoin ehdoin. Olin myös veljeni kanssa nuoria aikuisia ja ehkä olimme tyhmiä, kun suostuimme huonoihin pankin ehtoihin. Siinä vaiheessa oli pelko konkurssista ja hautajaisten maksamisesta, joten mentiin sillä.
Talon arvo on tippunut rajusti (perintövero muodostuu sen kuolinhetken perinnön arvosta) ja siinä on mukana muitakin sukulaisia, joten mulle tästä perintöverosta tuli vain hankaluuksia elämääni. Perintöverosta on ollut vain haittaa elämässäni, koska omaisuus kiinni talossa, jota ei voi myydä vuosienkaan päästä ja tiedän sen olevan tappiollinen (perintöverosta voi hakea muutosta vain ensimmäiset 5 v muistaakseni, mutta, jos talo ei tule myydyksi niin sitten jää tappiolle ja valtio saa kivat lisäverot). Olen tosin oppinut uutta, arvomaailma muuttunut lähinnä ulkomailla asuessa ja voin sanoa, että muualla asiat paremmin. Jopa muissa Pohjoismaissa asiat kivemmin ja helompaa nuorille aikuisille perintöveron sattuessa tai sitten niissä maissa, joissa ei sitä perintöveroa ole. Monessa maassa asuneena ja oman elämän paskinta aikaa viettäneenä en halua allekirjoittaa enkä ottaa kantaa hirveästi kannattaako allekirjoittaa, koska aihe on sen verran arka itselleni ja ns pakenin maasta, koska, koen että muualla hoidetaan paremmin.. vaikka olisi perintövero tai sitten ei, mutta elämänlaatu on muualla huomattavasti parempaa. Nuorta aikuista ei jätetä pulaan ja hyödytä ihmisestä, jonka lähin ihminen on äkillisesti kuollut. En haluaisi omalle lapselle samaa kohtaloa tai edes pahimmalle vihamiehelleni.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kuten sanottu, olen kokenut sekä perintöveroasian omakohtaisesti, myös sen sivusta seuraten etteivät velat automaattina periydy. Perintöä ei ola pakko ottaa vastaan, jos pesä on sen kokoinen että velkoja sieltä joutuu maksamaan. Eikä tietenkään kannatakaan mikäli realisoiminenkaan ei ole järkevää. Kummallista ettei teille tällaista vaihtoehtoa kukaan kertonut?

Puolisoni sukulaiselta jäi luottokorttivelkoja joita ei tarvinnut maksaa, kun ainoa perintö muuten oli koti-irtaimisto jonka sai pitää. Sinällään mukavaa, jotta valokuvat ym.tunnearvoltaan ainoastaan perijälle merkittävät asiat oli mahdollista ottaa. Loppu myytiin kuolinpesän ostajille muutamasta tuhannesta. Niistäkään velkoja ei ollut kiinnostunut.

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin, jos on yksin asian kanssa, on nuori niin ei sitä tee kaikkea järkevästi. Kuolipesällä pitää olla varoja tilillä, että niitä laskuja voi maksaa. Siihen menee aikaa (ja rahaa), että saa paperit kasaan, jolla pääsee kuolinpesän tiliin käsiksi ja sitä ennen pitää tietyt laskut maksaa. Kuolinpesän tili ja voi olla myös tyhjä. Jos ei maksa eräpäivään mennessä laskuja ne menee ulosottoon, kunnes sitten kuolinpesä niistä vastaa. Siinä vaiheessa on korkoa jne. Kuolinpesä on loppupeleissä ne perilliset, esim laspet.

Ei ole olemassa manuaalia, mistä katsoa näitä juttuja ja ei kaikilla ole tukiverkostoa. Kun menettää lähimmäise ihmisen tekee vain sen minkä pystyy sillä hetkellä.

Ei olisi pitänyt kirjoittaa tänne, kun se otettiin vähän väärin. Kävi monesti mielessä antaa omaisuus valtiolle, mutta senkin ajatellu tuli vasta kun siitä surusta muusta oli saanut vähän etäisyyttä. Oli siinä vaiheessa tehnyt asiat jo tyhmästi ja tehnyt tulleiden erpäivien mukaan. Vaikeaa myös, kun lähimmisen menettää tulee väistämättä ajateltua, mitä se kuollut henkilö haluaisi tai halusi ja se voi olla hankalaa päättä siinä tilanteessa mitä tehdä. Ehkä sinulla oli parempi tukiverkko ja tietämys, hyvä niin ja kuulostaa, että menny ihan hyvin. Itselle aiheutti vuosien traumat. Joten ihan yksilöllistä ja ei ole kummallista, jos menee sekä verottajalle, Kelalle ja vaikka mihin ja ei saa tukea. Sitä tapahtuu usein ja surun sattuessa ei tosiaan ajattele aina järkevästi.

Pages

Kommentoi