Pieni perintöveroränttäys

rahapuu.jpg

Yli 50 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen perintö- ja lahjaveron poistamisesta, joten aihe siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Oli tietenkin pakko vähän ränttää aiheesta eilen ig-storyssä, ja sain kymmenittäin vastauksia monologilleni. Mulla ei ole vielä lopullista kantaa asiaan, joten olen valmis kuulemaan aiheesta argumentteja puolesta ja vastaan.

Sen sijaan muutaman omasta mielestäni huonon argumentin perintöveron poistamiselle haluaisin tuoda esiin.

”Perintövero rankaisee surijaa läheisen poismenosta”,

sanoo perintöveron poistamista ajavan vetoomuksen alullepanija Christian Pundars. Aina kun joku sanoo, että vero on ”rangaistus” jostain (rangaistus työnteosta, rangaistus kuolemasta jne.) niin tulee fiilis, että tämä ihminen ei ihan täysin tajua, mistä veroissa on kyse. Vero ei ole rangaistus, vaan vero on ihmisten tapa tukea meidän hyvinvointivaltiota. Toki jos on sitä mieltä, että ei halua tukea hyvinvointivaltiota, niin se on sitten eri asia. Mutta ei siitä kuulu puhua ”rangaistuksena”. En minäkään puhu ”palkintona” siitä, että kävelin tänään töihin verovaroilla asfaltoitua tietä pitkin tai kuuntelin eilen verovaroilla tehtyä Ylen podcastia.

Verotus ei ole rangaistus, verolla saatu etu ei ole palkinto. Veroja nyt vain täytyy maksaa, jotta tämä yhteiskunta pyörisi. Politiikkaa on miettiä, paljonko veroja maksetaan, kuka niitä maksaa ja mihin ne verot käytetään. Tässä kohdassa voidaan miettiä, mikä on reilua ja oikein.

Hesarin jutussa Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoi hyvin, että perintövero on siitä hyvä vero, että se ei esimerkiksi kannusta olemaan tekemättä töitä. Toisin kuin esimerkiksi tuloverojen kova nostaminen. Jos perintövero poistettaisiin, joko jotain muuta veroa täytyisi nostaa tai sitten leikata lisää. Nyt perintövero tuo valtion kassaan puolesta miljardista miljardiin joka vuosi.

Kumpi vaikkapa on teidän mielestä reilumpaa: Nostaa tuloverotusta eli viedä isompi osa ihmisen työn teolla ansaitusta palkasta vai pitää perintövero ennallaan, eli verottaa sellaista summaa, jonka eteen ihminen ei ole tehnyt mitään muuta kuin sattunut syntymään johonkin perheeseen?

rahapuu2.jpg

”Joudun myymään rakkaan kesämökkini perintöveron takia.”

Tämä on hankalampi homma, ja tätä argumenttia minä jo ymmärrän. Etenkin ymmärrän tuskaa siitä, että sukutilan perijät joutuvat ottamaan pankista lainaa, jotta he saisivat jatkaa oman sukunsa maatilayritystä. Se on hankalaa.

Toisaalta taas, jos tiedetään, että perintövero on tulossa, niin siihen pitäisi myös pystyä varautumaan. Jos me kaikki pelataan samoilla säännöillä, niin sitten tämä peli on reilua. Jotkut jopa sanovat, että ei ole mitenkään automaattista, että perheyrityksen olisi tehokkainta tai järkevintä pysyä perheessä, vaan paras yrittäjä saattaisi olla ihan joku muu – sellainen jolla on intohimoa ja osaamista, ja joka haluaa vaikka ostaa perheyrityksen.

”Perintöverosta on maksettu jo kerran veroa, on moraalitonta joutua maksamaan siitä uudestaan.”

Oletko perinnön saaja maksanut siitä jo kerran veroa? Ei. Vaan joku muu on maksanut siitä jo kerran veroa. Mun käsittääkseni jokaiselle verotettavalle asialle löydetään kyllä helposti syitä, miksi juuri tämä vero olisi epäreilu. Vaikkapa tonttivero: kyllähän se tuntuu kenkulta, että pitää vuodesta toiseen maksaa valtiolle veroa tontista, jonka itse omistaa. Tai vaikka sitten pääomavero. Miksi minä joudun maksamaan valtiolle siitä, että otan riskiä ja sijoitan rahojani, kun valtio ei tätä riskiä kanna? Tai vaikkapa tukien verotus: Pitääkö niistä pienistäkin tuista vielä ottaa veroa?

Politiikka on sitä, että mietitään, mikä olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu. Mun mielestä on järkevää ottaa niiltä, joilla on, kun kertain joltakulta on pakko ottaa, jotta homma toimisi.

rahapuu3.jpg

Perintöveron puolesta taas on mielestäni hyviä argumentteja. 

Esimerkiksi yhteiskuntarauhan turvaaminen.

Ranskalainen Thomas Piketty on kirjoittanut, että massiiviset suvuilla pysyvät perinnöt johtavat vielä Euroopan turmioon: Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, kun pääoma kasaantuu rikkaille. Piketty ennustaa, että mikäli vauraus jatkaa kasaantumista vauraan vähemmistön käsiin, niin meritokratia (eli se, että ihmiset menestyvät omilla ansioillaan) murtuu ja perintöyhteiskunta (eli että sosiaalinen liikkuvuus pysähtyy) palaa takaisin.

Tämä aiheuttaa hänen mukaansa lopulta yhteiskunnassa epävakautta ja demokratian luhistumista. Perusteeksi näille väitteilleen Piketty on koonnut massiivisen aineiston taloustilastoa ympäri maailmaa ja näin ollen hänen väitteensä ovat empiirisesti tutkittuja. Ratkaisuksi Piketty ehdottaa ”pehmeää menetelmää”, eli noin 50-60 prosentin perintöverotusta, sillä hänen mielestään ”kova menetemä” olisi sota ja väkivalta. Piketty myös sanoo, että varallisuutta kannattaa verottaa mieluummin kuin työtä, jotta kannustinloukkuja ei syntyisi.

Ja sitten vielä se, minkä moni unohtaa:

Perintöverotus ei ole mitenkään hirveän korkea tällä hetkellä

Jopa yllätyin itse, miten paljon saa periä ilman, että perintöveroa maksetaan juuri lainkaan. Verottajan sivuilla on aiheesta tosi selkeät tiedot, ja superkätevä laskuri: Jos siis vaikka perisin äidiltäni yksin 100 000 euron arvoisen mökin, mun pitäisi maksaa siitä perintöveroa 8700 euroa. Jos taas perisin mökin neljästään sisarusteni kanssa, eli toisin sanoen 25 000 euron arvosta mökkiä, niin maksaisin tästä 450 euroa perintöveroa. Se ei ole mielestäni mitenkään päätähuimaava summa. Jos siis tietäisi perivänsä tällaisen summan, siihen voisi yrittää varautua. Jos kuolema tulisi yllättäen, se voisi toki olla vähän ikävämpi homma, ja tähän mulla ei ole esittää ratkaisua.

Mielestäni perintöveron suurin ongelma onkin ehkäpä se, että se pitää maksaa niin nopeasti. Homma toimii niin, että kun läheinen kuolee, perunkirjoitus täytyy tehdä kolmessa kuukaudessa, minkä jälkeen on kuukausi aikaa lähettää tästä tieto verottajalle. (Olen tehnyt aiheesta juttua, täällä siitä tarkemmin.) Tämän jälkeen verottaja tekee verotuspäätöksen noin 4-12 kuukauden sisällä, minkä jälkeen on noin kolme kuukautta aikaa maksaa ensimmäinen veroerä, ja seuraava tästä kahden kuukauden päästä. Eli suht nopeasti kuoleman jälkeen!

Näin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa varaton ihminen perii kesämökin ja joutuu myymään sen, koska hän ei saa pankista lainaa perintöveroa varten. Pahimmillaan mökkiä ei saada kaupaksi, ihminen ei saa pankista lainaa ja hän joutuu turmioon! Toisaalta hän voi myös tällöin kieltäytyä perinnöstä, mikä ei tietystikään ole mitenkään erityisen kiva vaihtoehto.

Ja ai niin: En kannata myöskään mitään 100 % perintöveroa.

Koska let’s face it, kyllähän periminen on aika kivaa, ja kyllä perinnön jättäminenkin on palkitsevaa. Jos ei saisi jättää mitään perintöä, niin se kannustaisi ihmisiä kerskakulutukseen, ja sitten sitä vain lentelisi ympäri maapalloa eläkevuotensa ja ostaisi kaikenlaisia öljyperäisiä härpäkkeitä ja lasten selkänahasta tehtyjä mahdollisimman kalliita design-tuoleja, jotta saisi hassattua kaikki rahansa ennen kuolemaa – koska valtiollehan ei haluta jättää mitään! Tämä ei olisi ekologisesti kovinkaan järkevää.

Tai jotain.

Mutta juu, olen kyllä valmis muuttamaan kantaani, jos saan tarpeeksi hyviä argumentteja puolesta tai vastaan!

 

Mitä mieltä olet perintöverosta?

 

 

Lue myös:

Parkkeeraaminen on liian halpaa kaupungissa

Kuulutko samaan luokkaan kuin äitisi?

 

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

 

Kommentit (63)
  1. Tää on kyllä vaikea juttu. Monesta seikasta samaa mieltä, mutta tiedän tapauksia, joissa ihmiset on joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin perintöveron takia. Myös itselleni kävi niin, että isäni kuoli yllättäen, ja ns lesken hallintaoikeuden (olikohan tämä oikea termi) vuoksi isäni omaisuutta ei jaettu, vaan pesä pysyy jakamattomana, tästä huolimatta minulle tuli perintövero maksettavaksi. Toisin sanoen en ole (vielä) perinyt mitään, mutta opiskelijana jouduin maksamaan tuhansien eurojen verot. No, olen siitä onnekkaassa asemassa että äitini maksoi ne puolestani…
    Tiedän myös tapauksen, jossa pikkulapsiperheen toinen huoltaja kuoli äkillisesti. Lapsihan perii vanhempansa omaisuuden (tässä tapauksessa osuuden perheen kodista). Toinen huoltaja ja lapsi jäivät asumaan tähän vielä velkaiseen kotiin ja muuttotappiokunnalla kodin myyminenkään ei ole niin helppoa. Huoltaja joutui taloudellisiin vaikeuksiin joutuessaan maksamaan pikkulapsen perintöveron.

    1. Joo, nuo hallintaoikeusjutut on pahoja. Pahimmillaan käy niin, että joutuu maksamaan jostain asiasta perintöveroa niin, ettei ikinä itse pääse nauttimaan koko perinnöstä (jos vaikkapa oman eronneen vanhemman uusi puoliso on saman ikäinen kuin itse on, ja sitten leski voi asua asunnossa koko loppu elämänsä). 

      Onneksi alaikäisten lasten kohdalla on vielä erillisiä vähennyksiä juuri tämän takia, että heillä tuskin on millä maksaa.

    2. Lesken hallintaoikeus ei estä perinnön jakamista. Lesken hallintaoikeus koskee vain avioparin yhteistä asuntoa. Perinnönjako voidaan voidaan tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen ja muun omaisuuden saa heti käyttöönstä kun jako on tehty. Ainoa mitä ei saa käyttöönsä ja joka voi aiheuttaa kuluja on se lesken asunto. Tietysti jos muuta omaisuutta ei ole, niin sitten on hankalampi juttu.
      No jos perintö kuitenkin jaetaan, niin asunnosta, jos sen arvo on ns. normaali ei tule tuhansien eurojen veroja ja kaiken lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää veron määrää.
      Minun isäni kuoli joulukuussa ja perunkirjoitus on tehty. Omaisuutta oli enemmän kuin omakotitalo ja veroja tulee silti vain parisen tonnia. Minusta se ei vielä ole ”tuhansien eurojen verot”, tämä ilmaisu viittaa esimerkiksi 8 tai 10 tuhanteen. Ymmärrän kyllä, että opiskelijalle kaksi tuhatta euroa on iso raha, on se mullekin, mutta ei se silti ”tuhansia euroja” ole.

      Tämä veron maksaminen ennen pesän jakamista on ongelmallista. Veroa voisi muuttaa siten, että vero maksetaan, kun saa se omaisuuden haltuunsa, ei heti perunkirjoituksen jälkeen (ja siis eihän sitä siinä heti makseta, verohallinnolla menee viikkoja jos ei kuukausia, ennen kuin toimittavat maskulaput perilliselle). Toisaalta jokainen pesän osakas voi vaatia perinnön jakamista. Jako saattaa pitkittyä asioiden riitauttamisen vuoksi, joten siinäkin tapauksessa veron maksaminen vasta sitten, kun omaisuuden saa haltuunsa olisi hyvä juttu.

  2. Perintöveron pitää olla linjassa muun maailman kanssa, jotta kaikki rikkaat eivät tee kuten Björn Wahlroos ja muuta Ruotsiin. Sitten jäävät verot kokonaan saamatta. Eli globaali kapitalismi hallitsee tässäkin asiassa.

    1. Totta, Pikettykin oli sitä mieltä, että perinnön ja varallisuuden verottaminen vaatii nimenomaan kansainvälisiä sopimuksia, nimittäin helppo nakki se ei ole.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *