Vauva paranee pienellä imuroinnilla

Ystäväni esikoisvavvelselle tuli nuha, ja minä sitten ryhdyin tällaisella kahden lapsen vanhemman uskomattomalla kokemuksen karkelolla kertomaan, millaisilla tykötarpeilla minä olen selvinnyt tuosta ilmestyskirjan aikojen kärsimyksestä, jota myös lapsen sairasteluksi kutsutaan.

Lapsen sairastaminen on nimittäin täydellisen arsesta. Etenkin vauvan nuha, aivan kammottavaa kakkaa. Kun pikkuruisen vauvan pikkiriikkiset sieraimet ovat täynnä sielunvihollista eli räkää ja se ei onnistu edes kunnolla syömään ilman, että sen pitää välillä haukkoa suulla happeaan, on kyllä äidin sydän niin syrjällään, että se löytyy synkmetsästä saakka, ellei vieläkin syrjemmästä.

Tästä syystä olen varustanut kotini näillä neljällä esineellä, joiden avulla kaikenmoiset nuhat ja räät taltutetaan, tuhotaan ja räjäytetään taivaan tuuliin.

Nenäsumute.

Ja nyt puhun nimenomaan sumutteesta. Sellaiset nenään tiputeltavat suolatipat eivät ole mistään kotoisin, koska kuka onnistuu tiputtelemaan huutavan vauvan sieraimiin mitään. Sen sijaan tällainen hc suihkepullo truuttaa vavvan nenään kamaa semmoisella paineella, että siinä on liuosta nenä täys! On myös nopea toimenpide.

Olen joskus epätoivon hetkinä suihkinut tuollaista myös omaan nenääni, kun ei ole ollut aikuisten nenäsuihketta saatavilla, ja hyvin on toiminut.

Baby-Vac-nenäimuri

Jos  jotain kadun Alpun vauva-ajassa, niin sitä, etten hankkinut tätä jo silloin vaan lusin nenä-Fridan kanssa ne nuhat läpi. Kun meidän vauva sai parin kuukauden ikäisenä Alpun päiväkodin alettua Alppuselta nuhan, niin sydäntä kouraisi. (Alppu sairasteli itse ekat kerrat paljon myöhemmin, kun ei ollut isosisarusta tuomassa keittiön tervehdyksiä.) Ystäväni Alina oli maininnut tästä Baby-Vacista aiemmin mutten ollut jostain syystä saanut sitä hankittua. Nyt pyysin Tikiä tuomaan sellaisen apteekista.

Ja herra mun vereni! Tämä on siis sellainen kapistus, joka kiinnitetään pölynimuriin ja sitten ZURPS! Imastaan lapselta räät pois. Kun lapsen nenästä tuli paineella aivan valtavat löllöklimpit – oikein sieltä syvältä ontelosta – koin niin syvää tyydytyksen tunnetta, että luultavasti osa aivoistani räjähti.

Tuo on täysin turvallinen (ei esim ime lapsen aivoja pois sellasella Egyptin faaraoiden balsamointi -tavalla), sillä se säätelee sitä, ettei imuteho ole liiallinen.

(Pitikö teidän muuten ala-asteella opetella se, miten ne faaraot balsamoitiin? Meidän piti, vieläpä melko tarkastikin. Muistan vieläkin jotain välähdyksiä siitä, että ”40 päivää ruumista liuotettiin nesteessä, aivot kaivettiin nenän kautta tikulla…”. Miksi 11-vuotiaan pitää opetella joidenkin vanhojen raatojen muumioimisprosesseista?!)

Panadol.

It’s the shit. Tai siis ei ole paskaa, vaan on hyvää ainetta. Siitä ihanaa, että lapset (useimmat) rakastavat tuota makeaa, ätläkkää makua ja vetelevät sitä innoissaan. Ikään kuin palkinto sairastamisesta. Ja minä en tätä säästele. Sama kuin se, että otan aina päänsärkyyn itse tabletin, niin annan kärsiville lapsille melko matalalla kynnyksellä särkylääkettä. Minun lasten ei ole syytä tuntea fyysistä tuskaa!

(Maailmantuskaa sitten senkin edestä.)

Tuota voi antaa ruiskula tai lusikalla.

Korvakuumemittari.

Se äitiyspakkauksen mittari on tehty jollekin premium-vanhemmille. Vai kuka saa lapsen pysymään kipeänä paikallaan 90 sekuntia? Merkeistä en tiedä, meillä on vain eka joka löytyi apteekista, mutta on erinomaista, että kuumeen pystyy mittaamaan alle kahdessa sekunnissa lapsen korvasta.

Itse kuulun niihin ihmisiin, joiden kuume on mitattu lapsena vielä pepusta. Miten hitossa se on edes mahdollista? Miten se lapsi saadaan pidettyä paikoillaan? Ehkä balsamoinnila?

Tällainen on meidän selviytymispakkaus kipeänä. Nykyään Alpun selviytymispakkaukseen kuuluu toki myös herkkuja, elokuvia ja huomattava määrä sylissä vetkuilua.

Lue myös:

Lapsi on kolme päivää kipeänä ja tältä asunto näyttää

Lapsi on kipeä, äiti on itsekäs

Kommentit (30)
  1. Olin jo unohtanut muumioinnin, mutta kirjoituksesi palautti elävästi mieleen nuo historiantunnit. Ehkä vähän epäloogiselta tuntuu, mihin siellä käytettiin aikaa!

    1. Näin jälkikäteen, kun asiaa analysoi, niin mietin että jäikö tämä erityisen hyvin mieleen siksi, että se oli niin ällöttävän karmaisevaa (ja lapset rakastavat kaikkea ällöttävää ja karmaisevaa)… Toisaalta ehkä tuohon aikaan ei myöskään itse osannut hahmottaa, että mikä tässä on olennaista ja minkä muistaminen ei niinkään. No, en tiedä osaanko edelleenkään hahmottaa.

      Mutta kyllä muistan, että olen vanhana hikarina ihan tuskassa tankannut tuota muumiointiprosessia!

    2. Sama, minäkin olin (armollisesti) unohtanut tämän 😀 Tästä tuli mieleen myös jäämies-Ötzi joka oli ihan ensimmäisen ala-asteen historiantunnin aiheena!

      1. Ootte te nuoria! <3 Mulla oli jo 3-v. taapero kun Ötzi paikannettiin 😀

        1. On täysin relevantti kysymys kysyä itseltään: Missä olit, kun Ötzi paikannettiin?

  2. Me ollaan operoitu nenäfriidan kanssa vielä toistaiseksi. Jotenkin babyvacin liittäminen keskusimurin 12 m pitkään letkuun tuntuu aika hc-toimenpiteeltä :DD

    1. I know! 😀

      Ja on nenäfriidallakin aikansa ja paikkansa, ei tee esim keskellä yötä mieli alkaa huristella imurilla.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *