Taloudellinen väkivalta ei ole normaali osa parisuhdetta

IMG_0341 (1).JPG

Onko ok, että puoliso kyttää puhelinlaskua ja valittaa, jos se on liian suuri? Saako hän tarkistaa kauppalaskun kuittia? Entä onko normaalia, jos hän siirtää luvatta yhteiseltä tai toisen tililtä rahaa omalle tililleen tai ottaa kumppanin nimissä kertomatta asiasta? Mitä jos hänellä on reilusti isommat tulot, mutta hän ei suostu jakamaan mitään menoja, vaikka muutettaisiin yhteen, mentäisiin naimisiin tai perheeseen syntyisi yhteinen lapsi? Entä mitä jos ex ei ikinä maksa elatusmaksua ajoissa vaan pakottaa kuukaudesta toiseen lähivanhemman anelemaan summia? Onko ok, jos puoliso junailee asunnon omistuksen niin, että molemmat maksavat lainaa mutta asunto on vain hänen nimissään?

Ei ole ok. Ei saa. Ei ole normaalia.

IMG_0342 (1).JPG

Normaalisti vältän käyttämästä sanaa normaali, sillä mikä nyt on normaalia. Tämän aiheen otsikossa kuitenkin käytän sitä painavin perustein. Olen tehnyt lehtijuttuja ja kirjoittanut yhden kirjan luvunkin parisuhteen väkivallasta, ja ilmiössä olen huomannut sellaisen piirteen, että uhrin (ja myös tekijän) normaali hämärtyy.  Ei enää tiedetä, millainen käytös on normaali ja hyväksyttävä osa parisuhdetta. Hälytyskellot periaatteessa soivat, mutta korvat on helpompi ummistaa.

Taloudellinen väkivalta on itselleni melko uusi termi. Törmäsin siihen kirjoittaessani Kaikki rahasta -kirjaa, kun päädyin lukemaan Anniina Kaittilan väitöskirjaa aiheesta. Se voi saada monenlaisia muotoja, mutta käytännössä se siis kohdistuu uhrin rahankäyttöön ja omaisuuteen. Se voi olla toisen kontrolloimista, häneltä varastamista, hänen työskentelyn estämistä ja niin edelleen.

IMG_0344.JPG

Kun kysyin Insta storyssäni, minkälaisia kokemuksia ihimisillä oli taloudellisesta väkivallasta, yllätyin kovasti. Niitä oli nimittäin todella paljon. Sain 50 vastausta. Osa niistä esiintyy tänään ilmestyvässä podcast-jaksossa, osa taas Ylelle kirjoittamassani jutussa. Osa esimerkeistä taas on noita tämän postauksen ensimmäisenä kirjoittamiani kysymyksiä.

Huomasin tästä yhden asian: Ihmiset kyllä mielellään kertovat, kun heiltä kysyy, vaikeistakin aiheista. Sama pätee myös fyysiseen väkivaltaan. Haastattelin kerran ihmistä, joka tutkii parisuhdeväkivaltaa, ja hän kertoi, että mainitessaan asiasta hän on saanut kuulla hyvin graaveja ja omakohtaisia kokemuksia. Usein ihmiset eivät kerro, koska kukaan ei kysy. Neuvoni onkin: Jos epäilet, esiintyykö suhteessasi taloudellista tai muuta väkivaltaa, kysy ystävältä, kuulostaako puolison tekemiset ihan normaaleilta. Tai jos epäilet, että ystäväsi kokee väkivaltaa, kysy häneltä siitä sopivan paikan tullen.

Vastuu väkivallasta on tietenkin aina tekijällä, mutta uhri voi hakea tilanteeseen apua. Vaikkapa nyt Naisten linjalta, jonka toiminnanjohtajaa haastattelin tuohon Ylen juttuun. Heti perään on kuitenkin sanottava, että parisuhdeväkivallassa, oli kyse sitten henkisestä, fyysisestä tai taloudellisesta, miehet ovat yhtä lailla uhreja.

IMG_0340 (1).JPG

Ja vaikkei teillä olisi mitään kokemusta taloudellisesta väkivalasta (näin tietenkin toivon), niin kuunnelkaapa ihan yleisen kiinnostuksen vuoksi tämän viikon Melkein kaikki rahasta -jakso. Se avaa ilmiötä mielestäni hyvin, juttelen siinä juurikin tuon asiaa tutkineen Anniina Kaittilan kanssa.

 

Kuuntele taloudellista väkivaltaa käsittelevä podcast-jakso

Sekä tietysti:

Lue Ylen artikkeli, jossa Naisten linjan Kaisa Åberg taloudellisen väkivallan keissejä

Tämän illan ig-liven aiheena on se, miten parisuhteessa voi puhua rahasta ilman riitaa – ja mistä rahaan liittyvistä aiheista riidellään. 

Kysy, kommentoi ja katso insta live tänä iltana kello 21!

 

 

Onko taloudellinen väkivalta tuttu terminä tai ilmiönä teille?

 

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin aiemmat jaksot:

Entä kun rahasta tulee pakkomielle?

Sijoitin häihin 13 000 euroa enkä kadu (paitsi vähän)

Lopeta jo se richsplainaus!

Neljän päivän työviikko tuo elämään luksusta

Kannattaako asunnon ostaminen?

Haluatko lisää rahaa? Hanki sivutyö!

Miten fiksu ihminen päätyy ottamaan pikavippejä?

Kääk, olen väärällä alalla!

Näin kasvatamme lapset halvalla

Kun raha hiertää ystävyyssuhteisssa

Vastuullinen sijoittaminen trendaa nyt

Sijoittamisen ABC

Näin säästät vuodessa 3000 euroa ja 1500 kiloa kasvihuonepäästöjä

Älä jää taloudelliselle tappiolle parisuhteessa

Haluaisitko olla tyytyväisempi palkkaasi?

 

 

Lue myös:

Näin siskoni esti raiskauksen

 
 

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 
 
 

Kommentit (33)
  1. Tosi mielenkiintoinen aihe!
    Itsellänikin on kokemusta aiheesta ja olen tämän huomannut jakavan mielipiteitä ihan joka suuntaan. Entinen kumppani muutti lainarahalla ostamaani asuntooni muutaman kuukauden seurustelun jälkeen ja kävimme tuolloin pienimuotoista kädenvääntöä raha-asioista. Vaadin häntä nimittäin maksamaan minulle vuokraa ja hän taas olisi ollut valmis maksamaan vain puolet juoksevista kuluista. Ymmärrän, ettei toisen lainaa ehkä tee mieli maksaa pois, jos siitä ei itse hyödy,mutta toisaalta ei minulla ollut myöskään innostusta majoittaa ketään ilmaiseksi ja kantaa yksin riskit mm. asunnon mahdollisesta arvonlaskusta, kulumisesta, korkojen noususta jne.
    Lopulta päädyimme siihen, että kumppani maksoi puolet juoksevista kuluista sekä puolet markkinahintaisesta vuokrasta (tai siis puolet tuosta puolikkaasta, koska jaoimme toki asunnon). Minusta tämä oli win-win-tilanne. Hän sai asua huomattavasti edullisemmin verrattuna siihen, että olisimme asuneet vuokralla ja minä sain helpostusta lainan maksuun. Muutaman vuoden jälkeen erosimme tosin. Ex muutaman kerran mainitsi, että hänestä oli ikävää että hän oli maksanut lainaani pois eikä hänelle jäänyt käteen mitään vaan joutui muuttamaan etsimään uuden kodin. Toisaalta hänellä olisi ollut mahdollisuus laittaa joka kuukausi asumiskuluissa säästämänsä summa säästöön tai sijoittaa se ja käyttää vaikka pääomana omistusasuntoon. Joten en tuntenut huonoa omaatuntoa ja toimisin edelleen samalla tavalla.

    1. Hah, mä olen täysin sun kanssa samalla linjalla. Totta kai toisen pitää osallistua kustannuksiin (toki tietenkin siinä mielessä tilanteesta riippuen, että jos toinen on tyyliin toimeentulotuella ja toinen isopalkkaisessa duunissa, niin asia on eri, mutta jos ollaan suht samatuloisia, niin juuri näin).

      Toki voidaan harkita sitä, että toinen ostaa osan asunnosta omiin nimiinsä, mutta tällöin myös lainan pitää tietenkin olla hänen nimissään. Tiedän monia pariskuntia, jotka ovat ostaneet asunnon esimerkiksi 35/65-prosenttosuudella.

      Jos tällainen tilanne alkaa hiertää kovasti toista, niin aina sitä voi sitten vaikka ostaa yhdessä uuden asunnon. Tärkeintä on, että aiheesta keskustellaan niin pitkään, että molemmat ovat aidosti tyytyväisiä. 

  2. Heippa, en tiedä onko vain mulla mutta podi ja juttulinkeissä näyttäisi olevan ongelmaa. Kiitos kivasta podistasi, kuuntelen sen joka viikko 🙂 Erityisesti Sarandan kanssa tehty jakso oli huippumielenkiintoinen vaikkei häät itselleni olekaan ajankohtainen aihe!

    1. Joo, linkit ei toimi minullakaan. :/

    2. Ah, hitto, olen mokaillut jotain. Kiitos kun sanoitte! Nyt pitäisi toimia! 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *