Taloyhtiö voi säästää valtavasti energiaa ilman isoja remppoja

Kaupallinen yhteistyö: Vahanen

Olen tänä keväänä innostunut valtavasti taloyhtiön energia-asioista. (Vielä vuosi sitten en olisi uskonut kirjoittavani tätä lausetta.) Vietin juuri neljä tuntia siivoten kotia ja kuunnellen Isännöintiliiton Energiaseminaaria. Tajusin muutaman aika ison asian asumiseen liittyen:

Asumisen hinta nousee, sillä seuraavien vuosien aikana sekä lämmitys että vesi hyvin todennäköisesti kallistuvat. Tähän syyt ovat esimerkiksi investoinnit (vaikkapa Helsingissä vesijohdot ovat heikossa kunnossa ja kaipaavat rankkaa remonttia). Lisäksi energiavero noussee, sillä Suomesta pyritään saamaan hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä ja tämän jälkeen peräti hiilinegatiivinen.

On kaikkien etu, että talojen ja veden lämmittämiseen kuluisi jatkossa yhä vähemmän energiaa. Tähän on tarjolla sekä keppiä että porkkanaa – ja hyvä niin. On kuitenkin selvää, että energia-asioista kannattaa olla hereillä juuri nyt.

Ajattelen taloyhtiön energia-asioista, että: 

  •  Minulla on oikeasti konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa niihin.
  • Energiasäästöt ovat suoraa rahan säästämistä (ja pidän rahan säästämisestä).
  • Energiasäästöt ovat yksi suurimmista ilmastoteoista, joihin minä voin elämässäni vaikuttaa. Kyse ei ole enää vain siitä, että minä yksikseni veivaisin patteria pienemmälle, vaan paljon isomman mittakaavan asiasta.

Ja koska haluan tietenkin innostaa mahdollisimman monet tähän mukaan (sillä tällöin vaikutus on suurempi), niin teen tänä keväänä – ennen taloyhtiön vuosikokousten aikaa – postaussarjan taloyhtiön energia-asioista.

Postaussarja taloyhtiön energiasta

Minulla on yhteistyökumppanina seuraavassa kolmessa postauksessa suomalainen rakennus- ja kiinteistöalan konsulttikumppani Vahanen-yhtiöt. Jos teitä kiinnostaa jotkin energia-aiheet, niin laittakaa blogiin tai instaan kommenttia, niin yritän käsitellä myös niitä (vähän samalla tavalla kuin toissa keväänä tein sen Muovi-postaussarjan).

Ajattelin käsitellä seuraavia aiheita:

1) Miten taloyhtiön energiankulutukseen voi vaikuttaa ilman investointeja?

2) Mitä investointeja taloyhtiön kannattaisi tehdä ja milloin ne ovat rahan arvoisia?

3) Mitä on ARA-rahoitus ja miten taloyhtiö voi saada sitä?

Tässä ensimmäisessa postauksessa kirjoitan siis siitä, mitä taloyhtiöissä voidaan tehdä energia-asioiden suhteen pienellä rahalla ja vaivalla, niin, ettei lähdetä remonteeraamaan mitään. Haastattelin aiheesta Vahasen energia-asiantuntija Matti Hellgréniä.

Mihin energia kuluu? 

Taloyhtiöissä on yllättävän paljon asioita, joita voidaan parantaa ilman sen suurempia remppoja tai rahanmenoa. Nykypäivänä tekniset järjestelmät ja laitteet ovat yhä monimutkaisempia, tehokkaampia ja parempia, mutta samaan aikaan huoltoyhtiön tyypit eivät välttämättä osaa käyttää niitä kunnolla – ja niinpä säädöt ovat usein vähän sinnepäin.

“Minulla on tapana sanoa puolileikillään, että yksi parhaista energiaa säästävistä toimenpiteistä on ottaa huollolta teknisten tilojen avaimet pois, niin etteivät he pääse ropaamaan säätöjä”, Hellgrén sanoo.

Vahasen asiantuntijat tekevät taloyhtiöille Energiatehokkuustarkastuksia, joissa tarkastetaan laitteiden asetusarvot ja säätökäyrät, venttiilien ja pumppujen kunto ja toiminta, siirtimen tiiveys, paisuntasäiliön paine ja lämpötila.

“Säätökäyrän ja asetusarvojen trimmaaminen sopiviksi on lähestulkoon ilmaista energiansäästöä”, Hellgrén kertoo.

Lisäksi konsultaatioon kuuluu se, että huoltoa opastetaan kunnolla laitteiden käytössä ja analysoidaan, mihin energia kuluu. Lopuksi taloyhtiölle raportoidaan viat ja mikäli jotain laitetta käytetään väärin, rikkinäiset laitteet ja mahdolliset uusimistarpeet.

Konsultti tekee myös ehdotuksen siitä, mitä isompaa remonttia taloyhtiössä voitaisiin tehdä, mikäli siihen päätettäisiin ryhtyä.

No, kaikki taloyhtiöt eivät tietenkään pysty ryhtymään mihinkään sen suurempiin remppoihin. Meillä on esimerkiksi putki- ja sähköremontti tehty vajaa kymmenen vuotta sitten, enkä tiedä, miten vaikkapa johonkin maalämpöremonttiin suhtauduttaisiin. Tosin olen nyt vakaasti päättänyt kokeilla keväällä, josko hallituspaikka lohkeaisi, ja ainakin tätä voi kysyä kevätkokouksessa. Ja aina näistä kannattaa kysyä!

Joka tapauksessa, vaikkei isompiin remontteihin ruvettaisi, niin jo se, että kaikki monimutkaiset lämmityslaitteet on säädetty juuri kyseisen taloyhtiön kannalta optimaaliseen asentoon, säästää usein jo paljon energiaa. Vähän sama kuin että jos minä pyöräilen alamäkeen ykkösvaihteella ja mietin, että miksi joudun vispaamaan jalkoja niin paljon (tai ylämäkeen seiskavaihteella ja ihmettelen, miksi on niin raskasta).

Tätä Energiatehokkuuskartoitusta ei muuten kannata sekoittaa perinteiseen taloyhtiön energiakatselmukseen, joka on paljon raskaampi ja kalliimpi versio – usein sellaisessa tarkastellaan aivan liikaa asioita verrattuna siihen, mistä taloyhtiö hyötyisi.

Tämä Vahasen Energiatehokkuuskartoitus suunniteltiin sitä varten, että se olisi kevyt tilata mille tahansa taloyhtiölle. Sen työnimi oli “Tonnin tarkastus”, mutta siitä luovuttiin, sillä jotkut tarkastukset maksoivat vähemmän ja toiset vähän enemmän, riippuen tietenkin taloyhtiöstä. Mutta kartoituksen hintaluokka pyörii näissä lukemissa – eli varsinkaan ison taloyhtiön budjetissa hinta ei ole suuri. (Esimerkiksi meillä on suht iso yhtiö.)

“Jos ei tiedetä, mihin ja milloin energia ja vesi kiinteistössä kuluu, ei voida ratkaista ongelmia”, Hellgrén sanoo.

Hänen mukaansa ihan pelkästään sillä, että laitteita käytetään ja huolletaan oikein, voidaan säästää 10–30 prosenttia energiankulutuksessa.

Asukkaat voivat vaikuttaa itsekin energiankulutukseen

Hellgrénin kokemus on, että ihan jo sillä, että asukkaat tajuavat oman toimintansa vaikutuksen talon energiankulutukseen ja toimivat fiksusti, voidaan saada viiden prosenttiyksilön energiasäästö.

“Sen sijaan, jos asukas toimii tyhmästi, vain taivas on rajana energian kulumiselle”, Hellgrén sanoo.

Otetaan esimerkki: asunnon patterit ovat aivan täysillä, ja asunto kuumenee, minkä jälkeen asukas tuulettaa lämpöä pois – ja patterit hohkaavat lisää lämpöä harakoille.

Energiansäästön kannalta tämä on huonompi homma, mutta olen huomannut, että tämä on myös tosi yleistä. Samaan aikaan muissa asunnoissa taas saattaa olla tosi kylmä, ja sitten taloyhtiön kaikkien kämppiä lämmitetään niiden kylmimpien asuntojen säädöillä.

“Jos koti on ylilämmin, siitä pitää ilmoittaa huoltoyhtiölle eikä vain tuulettaa lämpöä pois. Liian lämmin asunto voi olla myös merkki siitä, että patteriverkosto pitäisi perussäätää kuntoon, mikä tosin on jo vähän isompi investointi.”

Kodin lämmitykseen vaikuttaa myös sellainen käytännön juttu kuin että patterin edessä ei ole ylimääräisiä asioita. (Kaikki ruotsalaiset kaverini osaavat vain yhden lauseen suomeksi: “Ei saa peittää.” Kehotus lukee myös ruotsalaisten patterien päällä – ja syystä!)

“Eräs asukas valitti juuri, että kodissa on kylmä. Sitten kävi ilmi, että patterin edessä on sohva. Patterien venttiilit täytyy olla esillä, muuten termostaatin lämpötilan mittaus ei toimi.”

Jos patterin edessä on vaikka verho, niin termostaatti kuvittelee, että huone on lämpimämpi kuin mitä oikeasti, jolloin patteri ei menee turhan viileälle.

Myös veden kulutuksella voi vaikuttaa paljon, sillä rakennuksen lämmönkulutuksesta neljännes kuluu lämpimään käyttöveteen. Pienikin hanavuoto tai vessanpöntön valuttaminen tulee nopeasti kalliiksi, ja tällaisesta pitäisikin laittaa heti viestiä huoltoyhtiölle. (Heh, tässä kohdassa tunsin piston syömessäni, meidän bideesuihku vuotaa. Pitää korjata se heti.)

“Eikä suihkuun mennä lämmittelemään tai vettä valuteta samalla kun pestään hampaita.”

Monilla pienillä jutuilla voi tehdä paljon säästöä, jos kaikki taloyhtiössä ryhtyvät niihin. Minusta on hyvä, että vesimaksua aletaan pikkuhiljaa periä yhä enemmän käytön eikä pääluvun mukaan, sillä usein raha motivoi ihmisiä parhaiten henkilökohtaiseen tsemppaamiseen näissä arjen pikkujutuissa.

(Ainakin minua se motivoi! Haha.)

Ongelmat jäävät kiinni kulutusseurannassa  

Energian kulutuksen seuranta on taloyhtiön kannalta super tärkeää. Sillä voi nähdä heti, onko hommat kunnossa.

“Mielestäni energiatodistuksen ei pitäisi olla lakisääteinen, sen sijaan tasokkaan kulutusseurannan pitäisi olla”, Hellgrén sanoo.

Hänen mielestään energiatodistus ei kerro rakennuksen energiatehokkuudesta juuri mitään verrattuna kulutusseurantaan.

Meilläkin on taloyhtiössä energian kuluseurantaa, mutta oman kokemukseni mukaan se tarkoittaa sitä, että keväällä taloyhtiön yhtiökokouksessa papereissa lukee, että “tämän verran energiaa meni, lämmintä vettä kului enemmän kuin viime vuonna” ja that’s about it. Käytännössä kulutusseurannan hyöty tuntuu olevan se, että tiedetään paljonko rahaa kannattaa seuraavana vuonna budjetoida energian kulutukseen.

Hellgrénin mielestä tämän tyyppinen kulutusseuranta ei ole oikeastaan seurantaa vaan jälkikäteen tehtävää toteamista. Siitä ei ole energiansäästön kannalta mitään hyötyä.

Nykyään on olemassa helppoja ja edullisia palveluita tarkkailla energiankulutusta ihan tuntitasolla. Esimerkiksi Vahaselta saa taloyhtiöön jo ihan noin kolmensadan euron vuosimaksulla sähkön, lämmön ja vedenkulutuksen seurannan.

Seuraamalla kulutusta voidaan bongata taloyhtiöstä nopeasti ongelmat. Jos vaikka vedenkulutus kasvaa yhtäkkiä paljon, yhtiössä voi olla vesivuoto jossain kohdassa. Jos energiaa tai vettä alkaa kulua yhtäkkiä yllättävän paljon, ohjelma hälyttää automaattisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoto tai säätövika voidaan myös korjata heti seuraavana päivänä – ja rahelssia säästyy!

Taloyhtiö tarvitsee puolueetonta tietoa

Mikä tällaisissa ulkopuolisissa konsulttifirmoissa, kuten Vahasessa on erityisen hyvä taloyhtiön kannalta, on se, että ne eivät oikeastaan myy mitään remonttia tai laitetta.

Jos riippumaton konsultti on sitä mieltä, että taloyhtiön energiajutut ovat reilassa eikä niihin saataisi sen rahanarvoisia säästöjä remontilla, niin se ei sellaista ehdota. Riippumaton asiantuntija ei lupaile liikoja tai lähde myymään pakolla mitään laitetta, josta ei sitten lopulta olekaan niin suurta rahan tai energian säädön hyötyä.

Toisaalta aika moni taloyhtiö myös hyötyisi modernista energiaremontista – sellaiset maksavat itsensä yleensä aika nopeasti takaisin.

Mutta niistä puhun seuraavassa postauksessa lisää!

Kommentit (7)
  1. Mielenkiintoinen kirjoitus! Suurin osa kavereistani asuu älyttömän lämpimissä asunnoissa. Huomasin tämän muutettuani Berliiniin, jossa kaikissa asunnoissa sen sijaan on ensisijaisesti viileää, osan mielestä jopa kylmää. Sähkö on kallista ja monet asunnot vanhoja (tuulettaa pitä[isi] joka päivä 20 minuuttia, koska muuta ilmanvaihtoa ei ole). Helsingissä kuuluin silti itsekin näihin liian lämpimissä kämpissä asujiin. Suureksi osaksi aina viluisen poikaystäväni vuoksi. Olisin tosin varmasti ilman tätäkin seikkaa asunut nykynäkökulmastani katsoen turhan lämpimässä asunnossa. Mutta. Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi, että vika voisi olla taloyhtiön patteriverkoston säädöistä, enkä etenkään sitä, että asukkaiden erilaiset patteriensäätö-tuuletussuhteet vaikuttavat itse asiassa kaikkien asuntojen lämpötiloihin! Erittäin kiinnostavaa.

    1. Joo! Minäkin opin tästä vasta nyt!

      Meidän 1950-luvun talossa on painovoimainen ilmanvaihto, joka mielestäni toimii ihan ok. Ongelmaksi tämmönen muodostuu silloin, kun moni tukkii ja peittää niitä ilmanvaihtoreikiä. Musta on ihan käsittämätöntä, että monissa remonteissa ihan raksatyypit ovat innokkasti peittämässä niitä aukkoja, ja sitten ihmetellään, kun himassa on tunkkaista. Eli paljon tässä on ihan vain tiedon jakamisesta kyse.

  2. Asuttuani yli 10 vuotta 40-luvun kerrostalossa ylimmässä kerroksessa (yläpuolella kylmä vintti) ja kulmahuoneisto (lähes kaikki seinät ulkoseinää), oppi hyvin että patterit on syytä pitää vapaina, että lämpö pääsee kiertämään ja myös sen, että paukkupakkasilla ikkunaverhot on hyvä olla kiinni myös. Tuli myös opittua, että yleensä oli kiva olla kovilla pakkasilla (silloin patterit puskivat lämpöä minkä kerkesi), mutta auta armias, kun sää lauhtui, niin saatiin kärvistellä vilussa (se on joku fysikaalinen ilmiö, jonka nimen oon unohtanut, mutta kylmät seinät luovuttaa sitä kylmyyttään kivasti). Ko. taloyhtiössä tehtiin juuri ennen poismuuttoa lämpöjärjestelmän remontti (systeemi oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän) ja asennettiin älytermostaatit. Vaikka noiden kanssa oli alkuhäikkää, niin lopputulemana lämpöremontti näkyi asumismukavuuden nousuna (tasaisempaa lämpöä), ainut vaan että en tajua kuinka vaikeeta se olisi laittaa lämpömittari johonkin muuhun kohtaan kuin termostaattiin, esim, meillä oli pakko pitää patterin säätö 24-25 asteessa, jotta sisälämpötila oli about 20 astetta asunnossa).

    No joo, mutta nyt kun muutin 60-luvun asuntoon, niin on suorastaan hämmentävää, että (ulko)seinät ei hohka kylmää ja patterit saa olla nippanappa lämpimät ja silti on mukava lämpötila sisällä. Ilmeisesti seinien eristys on ihan eri luokkaa kuin 40-luvun sota-aikaan rakennetussa talossa 🙂 Sen näkee toki myös talon energialuokituksessa…

    1. Tämä seinien eristäminen on super kiinnostavaa! Mun seuraavassa postauksessa käsittelen sitä, että mikä osa lämmöstä haihtuu seinistä, mikä katosta ja mikä vedestä pois. Siitä huomaa myös, että minkälaisiin energiaremontteihin kannattaa oikeasti ryhtyä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *