Tarvitaanko Women in Tech -päivää?

women in tech3.jpg

Eilen vietettiin maailman tyttöjenpäivää, ja minä vietin sitä asianmukaisesti Women in Tech -päivässä. Tapahtuman ideana on saada naisia teknologia-alalle ja yhdistää niitä naisia keskenään, jotka jo ovat alalla.

Ilkamoin päivästä mun Insta Storyssä, ja sain saman tien vastauksen mun yhdeltä tämän hetken suosikkiystävältäni (koska öö, mulla on aina ”tiettyjen hetkien suosikkiystäviä”). Olen itse melko kyyninen kanttura, mikä näkyy pahana kriittisyytenä aika monia asioita kohtaan. Tämä mun ystäväni on vielä ”pahempi”, se vierastaa kaikkea hurmoshenkistä (ja tämä kriittisyys tekee hänestä yhden suosikeistani).

Okei, eli mä iloitsin Insta Storyssä siitä, että täällä sitä ollaan täpö täydessä Women in Tech -päivässä ja fiilikset on katossa.

Ystäväni vastasi:

”Mulla on vähän ristiriitainen suhtautuminen näihin ’naiset jossain ammatissa’ -kerhoihin. Olen käynyt itse tietyissä naisten ammatti-illanvietoissa. Ne ovat jotenkin kiusallisia. Koen hengenheimolaisuutta tietyntyyppisten kollegoiden kanssa, mutta raja ei mene sukupuolessa.”

Tästä kehkeytyi kiinnostava keskustelu, ja mä ymmärrän ystäväni kritiikin. En itsekään erityisemmin haluaisi mennä Naistoimittajat-kerhoon. (Joskaan sellaista ei ole olemassa.) Jos pienin yhteinen nimittäjä on oma sukupuoli, homma tuntuu kummalliselta, etenkin kun samaan aikaan yritetään koko ajan korostaa sitä, miten ”sukupuolella ei ole väliä”. (No, tämä nyt on tällainen feminismin ikuinen koetinkivi.)

Toista kertaa osallistuttuani Women in Tech -päivään kuitenkin ajattelen, että tällaisella juuri naisille suunnatulla tapahtumalla on paikkansa tämän hetken Suomessa. Kuten olen kirjoittanut, teknologia-alalle hakeutuu liian vähän naisia. Syitä on monia. Rakenteet, lasten kasvatus, alalla tapahtuva syrjintä ja sen semmoinen. 

Musta tässä asiassa syyllisten etsiminen ei ole yhtä hedelmällistä kuin ratkaisujen keksiminen.

women in tech2.jpg

Ystäväni ei ollut vaikuttunut siitä, että WiT olisi oikea foorumi edistää teknologia-alan tasa-arvoa:

”Sukupuolten mukaan jaoteltu toiminta ylläpitää ihmisten jaottelua sukupuolen mukaan. Jos naisille luodaan alan sisälle omat rinnakkaistapahtumat, samalla tavallaan epävirallisesti nimetään se ’kaikille suunnattu’ tapahtuma miesvetoiseksi tapahtumaksi. Tämä ei johda toivottuun tulokseen eli tasa-arvon etenemiseen. Ongelma on nimenomaan se tapahtuman nimeäminen vain naisille. Sen sijaan ihan hyvin voisi järjestää erityisesti naisille suunnatun tapahtuman (jossa siis paljon naispuhujia ja naisia koskettavia aiheita) siten, ettei kuitenkaan virallisesti nimeä sitä vain naisten tapahtumaksi ja antaisi miesten halutessaan osallistua. Tää on nyt vähän hiusten halkomista mutta miesvaltaisella alalla tasa-arvoa edellyttäneenä olen miettinyt asiaa paljon.”

Tämä kommentti kieltämättä vähän horjutti mun uskoani erityisesti naisille suunnattuihin tasa-arvotapahtumiin, ystävälläni on ihan validi pointti. Toisaalta kuitenkin ajattelen, että nyt ollaan vielä siinä vaiheessa teknologia-alalla, että tarvitaan naisten välistä tsemppihenkeä, että hei, me naisetkin kuulumme tälle alalle. Ala on ollut jo vuosikymmeniä miehistynyt, eli tuollaiset ”kaikille” suunnatut tapahtumat eivät ole toimineet siten, että ne houkuttelisivat naisia alalle. Näin ollen, eikö tämä ikään kuin ole uusi tapa kokeilla, saataisiinko naisia innostumaan teknologiasta?

Usein rakenteet ovat juuri sellaisia isoja taustalla pyöriviä asioita, jotka pitää sanottaa ääneen, ennen kuin niille voi tehdä mitään. Ja joskus asiat pitää vääntää vähän rautalangasta, ja siksi musta on ihan hyvä, että jo tuossa nimessä on: Women in Tech.

Sanottakoon vielä, että WiTissä on se kiva juttu, että siellä ei ole minkäänlaista uhriutumista. Siellä ei puhuta naisasiaa vaan teknologia-asiaa. (En tarkoita, että naisasian puhuminen olisi uhriutumista, jos olisi, niin mähän olisin yksi määkivä uhrilammas itsekin.) Ystäväni jatkoi:

”Miehiä tarvittaisiin lisää lastentarhaonpettajiksi ja sairaanhoitajiksi. Olisiko freesi ajatus järkätä miessairaanhoitajien tai mieslastentarhanopettajien tapahtuma?”

No, itse asiassa ei ehkä lainkaan huonompi ajatus. Toisaalta, tietyllä tapaa tällaisessa leimataan nyt sitten miessairaanhoitaja miessairaanhoitajaksi. Sitähän me aina hoetaan, ettei ole naisinsinöörejä (tai kukkaisinsinöörejä, kuten jotkut ilkeät sanovat) vaan insinöörejä.

”Ennen kaikkea tuollaiset kerhoilut jarruttaa ammatillista tasa-arvoa, eivät edistä sitä. Mielestäni tyypit, jotka tällaisia naiskerhoja perustavat, ajavat itsensä entistä enemmän marginaaliin vaikka varmaan muut hakevat.”

Hankalaa, tosi hankalaa!

WiT-päivässä oli mun mielestä karnevalistisen iloinen tunnelma, mutta samalla kuitenkin älykäs, keskusteleva ja eteenpäinmenevä. Siellä tuli sellainen fiilis, että teknologia-ala todellakin on myös naisia varten, maailma luodaan itse se rakentamalla. Vaikka en liittyisikään välttämättä naistoimittajien kerhoon (voisin toki liittyä kerhoon, jossa on sattumalta pelkkiä naisia), niin kyllä mä myönnän sen, että joissain tilanteissa tunnen oloni mukavammaksi ja vapautuneemmaksi silloin, kun paikalla on vain naisia, joilla on sama agenda ja kiinnostuksen kohteet.

Olin esimerkiksi maanantaina Ompeluseuran Talousgurujen sijoitusillassa Nordealla, ja siellä oli semmonen mukavan sisarellinen meininki. Oli helppo jutella ihmisille ja olla oma itsensä. Tiedän, että kaikki eivät koe näin, mutta tämä kuitenkin kertoo itselleni, että tietyillä aloilla tällaisille hyvä sisko -kerhoille on paikkansa. Tietenkin tämä on valtavassa ristiriidassa sen kanssa, että hyvä veli -kerhot kuulostavat nihkeiltä. Suurin ero tässä kuitenkin on se, että tietyillä aloilla (kuten talous tai teknolgia), naiset ovat altavastaajia. Näin ollen hyvä sisko -kerhon lähtökohta ei ole poissulkea muita vaan nostaa tiettyä ryhmää muiden tasolle. 

Loppujen lopuksi mä en oikein osaa enää sanoa muuta kuin että tuo WiT oli superkiinnostava tapahtuma, opin siellä paljon ja mulle jäi semmonen hauskan inspiroitunut olo. (Teen myös teknologia-alan juttuja, siksi siis moinen kiinnostaa.)

Ja edelleen, WiTissä ei kamalasti puhuttu naisasiaa, joten onkin vähän nurinkurista, että päädyin nyt sitten kuitenkin jankkaamaan tätä naisasiaa täällä blogissa. Musta tämä on kuitenkin ihan kiinnostava pohdinto, ja kaipaankin aiheesta hyviä kommentteja, vähän puolesta ja vastaan:

 

Edistävätkö naisille suunnatut kerhot, tapahtumat tai seurat sukupuolten välistä tasa-arvoa vai jarruttavatko ne sitä?

 

 

Lue myös:

Mikseivät naiset koodaa?

Tilastoja ja juttuja naisista teknologia-alalla:

Women in Tech -foorumin sivulla

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA

 

Kommentit (51)
  1. Pakko kommentoida!

    Lissabonissa pidetään marraskuussa ”The largest tech conference in the world”, WebSummit. Lipuista saa pulittaa 850 euroa, PAITSI jos olet nainen. Naisten Women In Tech-lippu nimittäin kustansi 85 €. Itsellenihän tämä sopii naisena vallan mainiosti, mutta en silti voi olla miettimättä, miten epäreilu käytäntö tämä on. Kyllä – naisten osuus tapahtumassa jäisi ilman tätä etua häviävän pieneksi, mutta houkutteleeko ”ale” paikalle myös sellaisia naisia, jotka haluavat vain mennä paikalle fiilistelemään, kun lipun kerran niin halvalla sai? Vaikea sanoa.

    Mukavaa lähestyvää viikonloppua 🙂

    1. Vähän epäreilu käytäntö työnantajiakin kohtaan, jotka messuille porukkaa lähettävät.

  2. Itse vierastan tällaisia tilaisuuksia ja ihmettelen myös sitä miksi on niin huono juttu, että naisia edelleen hakeutuu teknologia- alalle vähemmän kuin miehiä.
    Nykyään tyttöjä kuitenkin kannustetaan opiskelemaan miesvaltaisille aloille ja edelleen naiset, jotka sitten päätyvät esim. teknilliseen korkeakouluun, valitsevat eniten tiettyjä aineita (poikkeus vahvistaa säännön)… voisiko johtua siitä, että naisia keskimäärin vain kiinnostaa erilaiset asiat kuin miehiä?

    Itse työskentelen miesvaltaisella it- alalla ja minusta olisi kamalaa, jos minut olisi vaikka otettu nykyiseen tiimiin, koska olen nainen. Meillä ihmiset valitaan kuitenkin osaamisen perusteella; toki vanhoja hyvä veli- rakenteita ja asenteita saattaa olla jäljellä etenkin vanhempien kohdalla, mutta heihin tällaiset naistapahtumat varmaan vain vahvistavat sitä samaa ajatusmaailmaa naisten erilaisuudesta työpaikalla ja työtehtävissä.)

    1. Mielestäni naisten kannustaminen teknologian alalle on vielä niin uusi juttu, että tulokset eivät varmaan vielä näy. Olen nainen ja koen, että en lukiossa opiskelupaikkaa valitessani osannut oikeasti ottaa teknologia-alan paikkoja huomioon, vaan jotenkin automaattisesti enempiä miettimättä laitoin ne ei-kategoriaan. Tässä on taas tämä, että emme voi tietää, kuinka paljon tämä johtuu ihan omasta persoonastani ja luonteestani ja kuinka paljon kulttuurista ja kasvatuksesta, mutta väitän kyllä, että jälkimmäisellä on osansa. Saa nähdä, millainen tilanne on sitten, kun nykyiset tyttövauvat valitsevat tulevaisuudessa opiskelupaikkoja. Olisivatko asenteet ja kasvatus siihen mennessä jo muuttuneet…

      1. Minusta taas ainakin viimeiset 20 vuotta naisten hakeutumista tekniseen koulutukseen on kyllä tuettu, jos omaa mielenkiintoa on ollut. Itse aikoinaan selasin opiskelupaikkoja ja hylkäsin ne, jotka eivät kiinnostaneet, mm. tekninen ala ja hoitoala. Sinua siis kiinnosti teknologia, mutta et osannut hakea ko. alalta opiskelupaikkaa, kun sinua ei siihen kehotettu? Toki vaatii pokkaa kulkea valitsemaansa tietä, jos lähipiiri on hyvin lannistavaa, jos valitsee heidän mielestään väärin. Minusta tuntuu, että nykyään monet vanhemmat karsastavat sitä, jos tyttö on liian tyttömäinen pojasta puhumattakaan.

        Matematiikan ja fysiikan pariin tyttöjä kyllä voisi enemmän kannustaa koulussa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *