Valitsimme romanttisen avioehdon

Kaupallinen yhteistyö: Lexly

Avioehtosopimus on kummitellut minun to do -listalla parisen vuotta. Kerroin edellisessä postauksessa kaikki ne syyt siihen, miksi tulin lopulta siihen tulokseen, että avioehdon tekeminen todella kannattaa.

Seuraavaksi kerron, miten homma hoituu. Sopimuksen tekeminen oli yllättävän helppoa ja edullista verrattuna siihen, mitä etukäteen olin ajatellut.

Suuntasin Lexlyn verkkopalveluun. Loin itselleni tunnuksen ja kirjauduin palveluun verkkopankkitunnuksilla. Omat tiedot ovat palvelussa turvassa, ja Lexly ei esimerkiksi lähetä niitä sähköpostilla koskaan, vaan avioehtosopimuksen voi lopuksi ladata omalle koneelle pdf-tiedostona suoraan.

Avioehtosopimusta tehdessä pitää vastata näihin kysymyksiin

Lexlyn palvelu opastaa vaihe vaiheelta, mistä sopimuksessa on kyse.

”Avio-oikeus toteutetaan, kun avioliitto päättyy. Avio-oikeus tarkoittaa, että liiton päättyessä kummallakin on oikeus saada puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Avioehtosopimuksella voitte sopia, että avioliiton päättyessä omaisuuttanne ei jaeta avioliittolain mukaisesti tasan.”

Selkeää. Me haluamme rajoittaa lain mukaista omaisuuden jakoa.

Ensin syötetään molempien nimet.

Onko teidät vihitty?

On.

Milloin?

Kääk! Ensimmäinen ajatukseni on, että en minä muista jotain byrokraattisia päivämääriä. Sitten tajuan, että ai niin, se on meidän hääpäivä. 14.6.2014 – kyllä minä nyt SEN muistan!

Teettekö ensimmäistä kertaa?

Kyllä.

On huomionarvoista, että avioehtosopimusta voi muuttaa koska vain molempien osapuolten suostumuksella. Se on sopimus, ja sopimuksia voi muuttaa.

Täysin poissulkeva vai räätälöity avioehtosopimus?

Sitten tullaan hankalaan kysymykseen. Millainen sopimus tehdään? Vaihtoehtoja on kolme.

1) Avioehtosopimuksenne voi poistaa avio-oikeuden kokonaan – eli kummallakaan ei ole oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen.

2) Avioehtosopimuksenne voi olla yksipuolinen ­ – että jommallakummalla ei ole oikeutta.

3) Avioehtosopimuksenne voi olla myös yksilöllinen. Räätälöity versio. Tällöin voi jättää osan omaisuudesta avio-oikeuden alaiseksi ja osan rajata ulos.

Olemme puhuneet tästä paljon. Omistamme lähestulkoon kaiken yhdessä. Asunnon, kaksi sijoitusasuntoa ja kaiken irtaimiston. Meillä on kaikki lainat puoliksi.

Sen sijaan molemmilla on omat tilit, omat säästöt ja omat pörssisijoitukset, joihin toisella ei ole ollut asiaa tähän mennessä. Minun rahoistani osa on oman osakeyhtiöni tilillä, ja haluan pitää ne rahat itselläni.

Sen sijaan tuo meidän suvun huvilan omistus on vielä auki. Jos ihan totta puhutaan, niin en oikeastaan haluaisi omistaa sitä yksin. Omistaminen tuo aina vastuuta ja kuluja, ja haluaisin eronkin sattuessa mieluummin jakaa ne Josin kanssa. Hyvä puoli on se, että tätä ei tarvitse nyt päättää. Voimme nimittäin merkitä huvilasta jonkin osan Josin nimiin aikanaan. (Paikkaa ei ole vielä siirretty minun nimiini, prosessi on kesken.)

On tärkeää, että kaikista omistamisen asioista puhutaan avoimesti ja niin, että molemmat tietävät ja tajuavat, mihin ryhtyvät.

Onko avio-oikeus voimassa kuoleman kohdalla?

Lopulta päätämme, että teemme täysin poissulkevan avioehtosopimuksen.

Seuraava kohta on niin ikään tärkeä. Milloin avioehtosopimus on voimassa?

1) aina eli riippumatta siitä, päättyykö avioliittonne avioeroon vai puolison kuolemaan

2) vain, jos avioliittonne päättyy avioeroon tai

3) vain, jos avioliittonne päättyy toisen osapuolen kuolemaan.

Ehdottomasti vaihtoehto kaksi, vain avioeron kohdalla. Jos jompikumpi kuolisi, toivoisimme ilman muuta, että toinen ottaisi mahdollisimman paljon yhteistä omaisuutta nimiinsä. Itse asiassa nyt kun tätä kuolema-asiaa alkaa ajatella, niin meidän kannattaisi tehdä myös testamentit. Meillä on alaikäisiä lapsia, ja heille olisi valtava taakka joutua omistamaan yhtäkkiä kaikki jommalta kummalta vanhemmalta tulevat perinnöt. Mutta testamentti pitää tehdä kyllä sitten erikseen, palataan avioehtoon.

Seuraavaksi kysytään vielä myöhemmin saatavasta omaisuudesta – poissuljemme sen myös.

(Tätäkin kohtaa kannattaa oikeasti miettiä. Jos toinen vaikka voittaisi lotossa tai kirjoittaisi Finlandia-palkitun kirjan, niin toisella ei ole erotilanteessa osaa tai arpaa niihin rahoihin. Jos vaikka toinen hoitaisi lapsia kotona ja näin mahdollistaisi toisen kirjoittamiset, niin silloin voisi olla ihan reilua, että tulevaisuuden tuotot laitettaisiin erossa puoliksi. Eli jälleen kerran: näistä pitää keskustella.)

Epäselvissä asioissa kannattaa kysyä juristilta

Lopussa mainitaan myös siitä, että jos toinen puolisoista on jonkin muun valtion kuin Suomen kansalainen tai pari asuu muualla kuin Suomessa, kannattaa ottaa Lexlyn asiakaspalveluun yhteys.

Ylipäänsä missä tahansa vaiheessa voi ottaa yhteyden Lexlyn juristiin: joko chatissa tai sitten sopia tapaamisen etänä tai paikan päällä Helsingissä, Tampereella tai Turussa.

Mikäli avioehto on yksinkertainen, sen voi kätevästi tehdä tuolla Lexlyn verkkopalvelussa, jolloin sen tekeminen maksaa 95 euroa.

Sen sijaan jos omistusasiat ovat vähän monimutkaisempia, niin kannattaa varata aika Lexlyn juristille. Juristin kanssa avioehdon tekeminen maksaa 250 euroa tunnilta. Se on mielestäni ihan käypä hinta ammattitaitoisesta työstä.

Vaikka meidän avioehto on täysin selkeä, haluan soittaa vielä Lexlyn Katariina Kuusiluomalle ja Ulla Raskille. Minua kiinnostaa tietää avioehdon ja testamentin erosta. Tässä on nimittäin verotuksellinenkin puoli.

“Kuoleman kohdalla avio-oikeuden mukaan tulevasta tasingosta puolison ei tarvitse maksaa veroja. Sen sijaan jos avioehtosopimus sulkee avio-oikeuden kuoleman kohdalla ja puoliso testamenttaa toiselle omaisuutensa, siitä joutuu maksamaan perintöveron.”

Aivan aivan, ja tämä tarkoittaa sitä, että jos ei olla naimisissa vaan avoliitossa, toinen osapuoli joutuu joka tapauksessa maksamaan kuolemantapauksen jälkeen perintöveroa omaisuuden siirtymisestä nimiinsä, jos omaisuutta perii puolisolta testamentin perusteella.

En todella ollut ajatellut tällaista!

Ulla piirtää vielä omaisuusasioita selkeyttävät esimerkkikuvat. Nämä ovat simppeliä matikkaa – sitten kun tämän asian kunnolla tajuaa.

Nämä kuvat selkeyttivät asiaa entisestään. Tietenkin ajattelen, että emme kuole koskaan tai ainakaan eroa koskaan, mutta elämä ei välttämättä aina mene niin kuin ajattelee.

On tärkeää, että nyt tiedän ja olemme tehneet tietoiset päätökset siitä, miten asiat menevät, jos jotain ikävää tapahtuu.

Kun kysymyksiin on vastattu Lexlyn palvelusta, avioehtosopimus ladataan ja printataan, allekirjoitetaan itse ja siihen pyydetään kaksi esteetöntä todistajaa. Sitten lähetetään Digi- ja väestötietovirastoon rekisteröitäväksi. (Rekisteröintimaksu on 55 euroa.)

Suosittelen suuresti avioehtoa Lexlyn palvelussa. Se on helppo ja selkeä tehdä!

Lue myös:

Miksi päätin tehdä avioehdon?

Kommentit (9)
  1. Meillä on samanmoinen avioehto, eli täysin poissulkeva avioerossa, mutta avio-oikeus voimassa kuolemassa (pl. tietyt miehen tulevaisuudessa saamat perinnöt joista testamentilla aviopuolisot on rajattu pois). Hauska termi tuo romanttinen avioehto 🙂

    Testamentti pitäisi kyllä tehdä, miehellä ja mulla on tasan yksi perijätär (aka lapsemme) ja jos tosiaan tosiaan tyttärelle omaisuuden puolikas kaatuisi, niin ehkei olisi optimaalista (muistelen, että aviopuoliso saa kohtuusuuren perinnön saada ilman perintöveroa). Miten se onkin niin vaikeaa hoitaa kuntoon (avioehdon sentään rekisteröimme pari viikkoa häiden jälkeen ja se puhuttiin selväksi ennen häitä). Oma oppitunti avio-oikeuden kiemuroihin tuli isän kuoltua (vanhemmilla ei avioehtoa ja kaikki yhteistä noin lähtökohtaisesti, eli helppo case, siellä sitä perunkirjoituksessa mietittiin sitten kaikenmaailman peräkärryjen arvoa sun muuta). Pullamössösukupolven edustajina jätettiin vanha äitimme vastaamaan kuolinpesän varoista ja makselemaan satunnaiset mökkikulut sun muut.Miehen suvussa taas kokemuksia repivistä avioeroista, kaikennäköistä sitä voi sattua ja tapahtua.

  2. Siis, ensin maksetaan sopimuksen tekemisestä, ja sitten vielä erikseen rekisteröinnistä? Eli koko homma kustantaa 150€?

    1. On kyllä aika edullinen hinta, kyllä se tavallisesti voi maksaa huomattavasti enemmän.

      Meillä ei ole avioehtoa, sillä olen asunut monta vuotta ulkomailla miehen työn takia, joten en todellakaan ole suostunut avioehtoon ja mies on ymmärtänyt tämän. Minä muutenkin hoidan sijoituksiamme ja erotilanteessa suurin osa rahoista menisi kuitenkin omien lastemme hyväksi ja turvaksi. Olemme molemmat saaneet aika paljon perintöä isovanhemmilta, ja näihin ei testamentin takia kummallakaan ole oikeutta.

      Joka paikassa sanotaan jatkuvasti, että on pakko tehdä avioehto mutta jokaisen kannattaa ajatella omaa tilannettaan. Jos esim. muutta vuosiksi ulkomaille puolison työn takia niin kannattaa hieman miettiä mitä allekirjoittaa.

      1. Okei joo siis, tämmösessä tilanteessa on musta hyvä, että ei tee mitään poissulkevaa sopimusta. Mutta tässäkin huomionarvoista on se, että tää on sovittu erikseen ja avoimesti, että näin halutaan. Usein naimisiin mennessä ei edes tajuta, mihin ryhdytään liityyen omaisuuteen ja rahaan (tai ainakana minä en tajunnut).

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *