Vastuullinen sijoittaminen. Nyt.

Juliaihminen

Vastuullinen sijoittaminen. Hah, siinä on aihe, jota olen viimeisen puolen vuoden aikana pähkäillyt kovasti. Ja niin olette pähkäilleet tekin. Minulta on kysytty blogissa, ig-storyssä, livenä ja sähköpostitse keinoja sijoittaa vastuullisesti rahojaan. Aihe on mielettömän tärkeä, ja siksi olen nyt perehtynyt siihen antaumuksellisesti viimeisten kuukausien aikana.

Olen haastatellut kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartialaa, vastuullisen sijoittamisen yhdistys Finfisin hallituksen puheenjohtaja Mika Leskistä, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landauta ja yrityksille vastuullisuusraportteja tekevää Kaisa Kurittua. Olen jubaillut myös Lumituuli Oyn toimari Sampsa Harion kanssa aiheesta.

(Lumituulesta muuten mun pitää kirjoittaa pian oma postauksensa: Jos haluaa seuraavan kuukauden aikana täsmäsijoittaa eettisesti vaikka tonnin tai pari, niin sanoisin, että laita rahasi Lumituuli Oyn debentuurilainaan 5 % kiinteällä tuotolla. Itse ajattelin laittaa tuonne rahaa kiinni, saa suhteellisen hyvää ja kiinteää tuottoa + on aivan varmasti eettinen kohde.)

Huom! Vaikka olen haastatellut näitä tyyppejä, niin he eivät ole lukeneet näitä postauksia mun etukäteen läpi, joten otan vastuun virhetulkinnoista, ja toisaalta, kuten blogin luonteeseen kuuluu, kyse on paljon omista mielipiteistäni ja tulkinnoistani. (Sen sijaan syksyllä julkaistavaan taloustietokirjaani tulevan vastuullisen sijoittamisen osuuden he ovat kyllä lukeneet ja kommentoineen, eli siellä on sitten viimeistään faktat kunnossa - joskin kyllä näidenkin pitäisi olla melko oikein.)

Olen myös käynyt presseissä, jutellut vastuullista sijoittamista harjoittavien ihmisten kanssa, käynyt sähköpostinvaihtoa muun muassa suuren Suomessa toimivan pankin kanssa heidän vastuullisista rahastoistaan. Ai että, olen antanut kaikkeni tähän yritykseen!

Sanoisin, että ymmärrän vastuullista sijoittamista huomattavasti paremmin kuin puoli vuotta sitten. Ja samalla olen huomannut myös sen, että epäilyni osoittautuivat oikeaksi: vastuullinen sijoittaminen ei ole yksinkertaista ja yksiselitteistä.

Entä sijoitanko minä vastuullisesti? Yritän. Mutta olen alkanut ajatella näitä asioita vasta nyt enemmän, joten en voi sanoa, että salkkuni olisi täysin vastuullinen, mutta viimeisen puolen vuoden aikana olen alkanut pyrkiä siihen yhä enenevissä määrin. Olen vaihtanut ja vaihtamassa erinäisiä kuukausisäästökohteita sekä alkanut tehdä täsmäiskuja eettisiin kohteisiin. (Ah, raha tuo valtaa, niin hyväsäs kuin pahassa!) Mitään erityisen epävastuullista suoraa osaketta mulla ei ole salkussa, joten se asia on about kunnossa, mutta parantaa toki voi!

 

Ylipäänsä olen sitä mieltä (ja moni saattaa ärsyyntyä tästä), että jo pyrkimys on jotain. Maailma ei ole mustavalkoinen. Sekin jo kannattaa, että pyrkii sijoittamaan ainakin jonkun verran rahoistaan vastuullisesti, ehkä jopa eettisesti.

Unelmoin etukäteen siitä, että saisin tehtyä viiden kohdan listan siitä, miten sijoittaa vastuullisesti, mutta tämä ei ikävä kyllä ole täysin mahdollista. (Aion silti tehdä tuon listauksen, eli bear with me, pyrin tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja.)

Koska materiaalia kertyi paljon, ajattelin jakaa nämä vastuullisen sijoittamisen postaukset näin alkuun kolmeen osaan. A) Vastuullisen sijoittamisen perusteet. B) Miten sijoittaa vastuullisiin rahastoihin. C) Miten sijoittaa vastuullisesti osakkeisiin. Nyt seuraa siis ensimmäinen osuus, jossa on jonkun verran teoriaa ja sanahirviöitä. Mutta tämä on sivistävää, joten jatka lukemista!

Tajusin, että vastuullisen sijoituskohteen löytäminen on samankaltaista kuin vastuullisen ihmisen löytäminen: Joissakin ihmisissä on pieniä vikoja ja moraalittomuuksia, toiset ihmiset ovat pahuutta täynnä. Eli en usko, että ihan täydellisen vastuullista sijoituskohdetta, kuten rahastoa tai yritystä löytyy. Maailma ei ole mustavalkoinen.

Mutta melko hyviä varmasti on. Mielestäni jo se, että asiasta puhuu ääneen, vaatii palveluntarjoajalta vastuullisia sijoituskohteita ja sitten ihan konkreettisesti laittaa rahansa juuri vastuullisuuteen satsaaviin rahastoihin tai yrityksiin, on selkeä signaali siitä, että nämä asiat kiinnostavat sijoittajia. Ja siellä missä on rahaa, siellä tapahtuu. Nimittäin loppujen lopuksi rahamaailmassa kysyntä luo tarjontaa, ja harva yritys ihan vain hyväntekeväisyysmielessä satsaa vastuullisuuteen, joka lyhyellä aikavälillä voi olla kalliimpaa kuin sellainen verot paratiiseihin, raiskataan ympäristö ja kohdellaan työntekijöitä kuin saastaa -tyyppinen yrityksen hallinnointitapa. Esimerkiksi Norjan öljyrahastojen tuotto laski, kun siellä päätettiin vetää rahat pois tupakkateollisuudesta. (Hyvä Norja!)

Pitkällä aikavälillä kuitenkin on näyttöä siitä, että vastuullinen sijoittaminen on tuottoisaa. Ja ihan maalaisjärjelläkin vastuullisuus kannattaa: Yritykset joutuvat koko ajan varautumaan kaikenlaisiin riskeihin. Maineriskeihin, ympäristöriskeihin, siihen että joku tuote ei myykään. Vastuullisuus on ikään kuin yksi tapa varautua taloudellisesti tulevaisuuden riskeihin: Miten fossiilisten polttoaineiden käyttämiselle tapahtuu, jos ja kun ilmasto lämpenee – kielletäänkö ne esimerkiksi lailla jossain vaiheessa? Mitä jos ihmiset eivät halua enää ostaa tuotteita, jotka on tehty epäinhimillisissä olosuhteissa – loppuuko yrityksen vaatteiden kysyntä? Mitä jos suuret institutionaaliset osakkeenomistajat, kuten isot pankit tai vakuutusyhtiöt, vetäytyvät yrityksestä, joka harrastaa aggressiivista verosuunnittelua – laskeeko firman tase hälyttävän alas? Vastuulliset yritykset tekevät korjausliikkeitä ja varautuvat näihin asioihin, koska se on taloudellisesti järkevää.

Näin ajateltuna vastuullisiin yrityksiin sijoittamista voi pitää yksinkertaisesti taloudellisesti järkevänä sijoittamisena.

Mitä vastuullisella sijoittamisella ylipäänsä tarkoitetaan? Vastuullinen sijoittaminen on nimittäin eri asia kuin eettinen sijoittaminen. Eettinen sijoittaminen tarkoittaa, että sijoitetaan yrityksiin, jotka noudattavat tiettyjä eettisiä periaatteita. Nykyään puhutaan kuitenkin enemmän juuri vastuullisesta sijoittamisesta, jossa pointtina on valita yrityksiä, jotka suoriutuvat mahdollisimman hyvin sosiaalisista velvotteistaan, ympäristövastuustaan ja hallinnollisista velvoitteistaan. Yrityksissä voi olla vikoja, mutta idea on se, että ne yrittävät parantaa toimintaansa.

Toisaalta monelle pelkkä vastuullinen sijoittaminen ei riitä, vaan halutaan nimenomaan oikeasti eettistä sijoittamista, eli että ei laiteta rahaa vaikka rahastoon, jossa on jotain kyseenalaista yritystä - vaikka tuo kyseenalainen yritys pyrkisi parantamaan. Se on siis kunnianhimoisempaa - ja vaikeampaa - hyvissijoittamista, ja aion puhua näistä molemmista vaihtoehdoista.

Kun lukee vastuullisesta sijoittamisesta, kaksi kirjainyhdistelmää tulee aika nopeasti vastaan:

ESG-asiat (Environment, Social and Governance) tarkoittaa ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun (kuten työntekijöiden olojen ja oikeuksien) sekä hyvän hallintotavan huomioimista (kuten verojen maksamista). Analyytikot, sijoittajat tai arvioijat tekevät ESG-analyysejä sijoituskohteista. Arviot perustuvat usein siihen, mitä firmat kertovat omissa raporteissaan.

ESG:n koko sisältöä kannattaa tsekata Finsifin sivuilta, todella informatiivista settiä! 

Toinen tärkeä kirjainyhdistelmä on PRI (Principles for Responsible Investment). Sillä tarkoitetaan YK:n vuonna 2006 julkistamia vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Instituutiosijoittajat voivat sitoutua julkisesti PRI:hin.

Seuraava homma on mun mielestäni kiinnostavin: Vastuullisia sijoitusstrategioita on erilaisia. Jaottelen ne nyt vähän keinotekoisesti näin, tämä ei siis ole mikään yleinen jaottelutapa vain oma näkemykseni asiasta. Yleensä institutionaaliset sijoittajat, jotka sitoutuvat vastuulliseen sijoittamiseen, tekevät ainakin kahta ensimmäistä. Jotkut jopa tuota kolmatta, mutta siinä voi joskus tuotto kärsiä.

1. Passiivinen strategia: Suljetaan pahikset pois

Poissulkeva vastuullisuusstrartegia tarkoittaa, että sijoittaja jättää sijoittamatta tiettyihin vastuuttomina pitämiinsä toimialoihin, yrityksiin tai rahastoihin, jotka omistavat näitä toimialoja tai yrityksiä. Useimmiten tällaisilla listoilla on ase-, tupakka, alkoholi- ja pornoteollisuus, ja niihin en itsekään sijoita.

Listalta voi löytyä myös vahvasti fossiilisista polttoaineista riippuvaista firmoja, kuten vaikka autoja valmistava yritys. Riippuu sijoittajasta, mitä hän pitää vastuuttomana: yksi voi ajatella, että ydinvoima on huono juttu, toinen taas jättää sijoittamatta vaateteollisuuteen, sillä ala on usein kytköksissä työntekijöiden huonoihin työoloihin, ja niin minäkin aika lailla ajattelen.

Jos sijoittaa vastuulliseen rahastoon, jolla on näitä poissulkuperiaatteita, kannattaa tsekata, mitkä ne periaatteet ovat. Rahastoista enemmän seuraavassa postauksessani, se on mielenkiintoista settiä se!

2. Aktiivinen strategia: Patistetaan kehityskelpoisia yrityksiä

Ensin on suljettu kaikkein toivottomimmat alat pois, joita ei saa hyviksiksi, vaikka Luke Skywalker kuinka houkuttelisi niitä takaisin valon puolelle. Tämän jälkeen sijoittaja voi kuitenkin laittaa rahojaan sellaisiin yrityksiin, joilla on parannettavaa vastuullisuusasioissa mutta selkeä halu sitoutua parannusten tekemiseen. Tarkoitus on siis ohjata näitä yrityksiä kohti vastuullisempaa toimintatapaa.

Suursijoittajilla, kuten eläkeyhtiöillä, pankeilla ja muilla institutionaalisilla toimijoilla on piensijoittajia enemmän valtaa, ja suomalaiset suursijoittajat ovatkin kunnostautuneet aktiivisessa omistajuudessa. Ne voivat vaatia yrityksiltä esimerkiksi ESG-raportteja, joissa olevia riskikohtia pyritään seuraamaan. Suursijoittajat voivat uhata vetää sijoituksensa pois, mikäli edistystä ei tapahdu. (Mitä ne ovatkin tehneet, mikä on erinomaista!) Yksittäinen piensijoittaja taas voi vaikka lähettää vaikka sähköpostia omistamansa yrityksen johdolle tai nostaa jonkun aiheen esille yrityksen yhtiökokouksessa, johon hänellä on oikeus osallistua omistajan ominaisuudessa. (Siskoni aviomies on esimerkiksi tehnyt tällaista, nostan hattua!)

Piensijoittajalla ei yleensä ole valtaa yhtiökokouksessa, mutta jos oikein intoutuu, niin voi ostaa yksittäisen osakkeen, mennä kokoukseen ja alkaa riehua siellä epäkohdista. Tällä lailla voi kiinnittää median huomion, ja silloin yritystä alkaa taas kiinnostaa.

3. Eettinen strategia: Tuetaan hyvisfirmoja maailman parannuksessa

Pisimmälle vietyä vastuullista sijoittamista edustaa sijoitusstrategia, jossa pyritään tukemaan sijoituksilla maailmaa parantavia yrityksiä. Sijoittaja voi valita vaikka jonkun tietyn teeman, johon haluaa sijoittaa, vaikkapa uusiutuvaa energiaa tuottavat yritykset tai clean techiin sijoittavan ETF-teemarahaston. 

Lisäksi on erinäisiä joukkorahoituskamppiksia ja pienlainoja, joiden avulla pyritään tukemaan myös hyvisyrityksiä. Niitä esittelen lisää kanssa myöhemmin, olen itsekin tumpannut rahojani johonkin tällaisiin, mutta enemmän ehkä hyväntekeväisyysmielessä kuin sijoitusmielessä. (Sillä sijoittamisesta pitää olettaa saavansa voittoa, ja näissä mun mielestä se voiton saaminen ei ole kovinkaan selkeää + mahdollinen voitto on aika pientä.)

Sekä suoriin osakkeisiin että rahastoihin voi sijoittaa vastuullisesti. Molemmissa on puolensa: Yksittäisiin yrityksiin sijoittamalla tietää tarkasti, mihin rahansa laittaa. Osakerahastoissa saattaa olla satoja yrityksiä, ja voi olla hankalaa käydä läpi jokaista yritystä vastuullisuusnäkökulmasta. Toisaalta piensijoittajan voi olla helpompi sijoittajaa rahastoon, jonka ylläpitäjä kertoo, että se pyrkii aktiiviseen omistajuuteen, kuin pyrkiä itse aktiiviseen omistajuuteen osallistumalla vaikka juuri yrityksen yhtiökokouksiin.

Seuraavissa postauksissa aion käydä läpi, miten voi sijoittaa vastuullisesti suoriin osakkeisiin tai rahastoihin, ja kerron myös esimerkkejä omista sijoituksistani!

Ja tähän loppuun haluan vielä vähän provota: Sijoittamatta jättäminen on myös päätös sinällään. Jos annat rahojesi olla pankkitililläsi, pankkisi voi lainata niitä omiin sijoituksiinsa ja tällöin annat määräysvallan pankille. Jos haluat täysin irti tästä "saastaisesta kapitalismista", niin sitten on parempi ottaa rahe pois pankista ja laittaa se käteisenä patjan alle. Tällöin täytyy tosin varoa, ettei tule luteita, kuten Broad Cityn Ilanalle kävi.

On hemmetin tärkeää, että vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan koko ajan enemmän. Se nimittäin aivan selkeästi on nyt trendaamssa, omasta mielestäni sen takia, että naiset ovat ryhtyneet sijoittamaan enemmän. Tämä voi olla stereotypinen mielipide, mutta oman kokemukseni mukaan naisia kiinnostelee enemmän se, tuleeko tuotto jonkun lapsen selkänahasta tai Golfvirran hidastamisesta (eli ilmastonlämpenemisen edistämisestä). 

Toisaalta, kuten sanoin, vastuullinen sijoittamien ei vain ole kauhean yksinkertaista, sillä tällä hetkellä markkinatalous ja yritysten tuotot perustuvat siihen, että uutta kamaa valmistetaan ja myydään, ja se ei ole kovinkaan kestävää ympäristön kannalta. Siksi munkin on vaikea kirjoittaa tästä aiheesta sortumatta jeesusteluun, koska mä kuitenkin sijoitan rahaa joka kuukausi, eikä se välttämättä edistä mitään hyvää maailmassa.

 

Oletko pyrkinyt tekemään sijoituspäätöksiä vastuullisesti? Jos, niin millaisia päätöksiä olet tehnyt?

 

Kuvat: Vastuullinen sijoittaminen kiinnostaa jo ihan siitä itsekkäästä syystä, että haluaisin maailman olevan parempi paikka lapselleni. Ai että, miten ylevää!

 

Lue myös:

6 hyvää syytä, miksi olen alkanut puhua rahasta ääneen

Sijoitusstrategiani on laiskuus

Markkinatalous on rikki, tarvitaan uutta ansaintalogiikkaa

 

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

 

Kommentit

Riinainen (Ei varmistettu)

Mä oon vaan niin iloinen että sulta tulee ihan fyysinen kirja josta voi maksaa rahaa, koska musta tuntuu täysin laittomalta lukea näitä ilmaisia, ei sponsoroituja blogipostauksia tietäen, miten helvetisti olet laittanut aikaasi tähänkin juttusarjaan!

Kiitos!

Juliaihminen
Juliaihminen

Ei hitto miten kivasti sanottu!! Kiitos! <3

Totta puhuakseni mä vain haluan tumpata nämä mun kelat jonnekin, kun olen pyöritellyt näitä juttuja vähän niin kuin omien sijoitusmietintöjen takia + tiedän, että tänne tulee niin hyvää keskustelua ja haastamista aiheesta, että opin siinä lisää tästä asiasta. Blogin lukijat ovat useimmiten älykkäämpiä kuin minä itse!

Liäsksi kustannustoimittaja ei halua tästä vastuullisesta sijoittamisesta näin pitkää horinaa kirjaan, kun siitä ei tule pelkkää sijoituskirjaa, joten jonnekin tämä setti on laitettava, hahahah! :D Onneksi on blogit! Internetissä tilaa riittää!

biegga (Ei varmistettu)

Minä oon varmaan eettisen sijoittamisen tiukkapipo - eli en sijoita, koska toistaiseksi eettisen sijoituskohteen löytäminen epäilyttää liikaa. Mun silmät avasi case Dakota Access Pipeline 2016-2017 ja siihen liittyvät Standing Rockin tapahtumat. Dakota Access Pipeline uhkasi paikallisen sioux-heimon maita, pyhiä paikkoja ja puhdasta juomavettä. Heimo yritti pysäyttää hankkeen ennen sen alkamista, ilman tulosta. Samaan aikaan mm. Nordea sijoitti projektiin rahastojen kautta. Rakennustyöt alkoi ja Standing Rockiin pystytettiin iso protestileiri suojelemaan aluetta. Rakentajat ja paikallinen poliisi vastasi mielenosoittajien rauhalliseen läsnäoloon väkivaltaisesti: mielenosoittajia vastaan käytettiin kyynelkaasua, pamppuja, koiria ja vesitykkejä pakkasessa. Tilannetta seuranneet aktivistit ja alkuperäiskansayhteisö ympäri maailmaa alkoi painostaa rahoittajia vetämään sijoituksena pois. Itsekin olin yhteydessä omaan pankkiini, eli Nordeaan, vaikka en sijoittaja olekaan. Nordeassa otettiin huoli vakavasti, mutta koin heidän toiminnan tuskallisen hitaaksi. Nordea veti loppujen lopuksi sijoituksensa pois, mutta sillä aikaa öljyputken tieltä ehdittiin tuhota mm. yksi hautausmaa ja väkivalta mielenosoittajia kohtaan jatkui. Ymmärrän, että ison yrityksen toiminta on aina hidasta, mutta samaan aikaan seurasin päivittäin, miten väkivalta Standing Rockissa vain jatkui ja jatkui. Silloin päätin, että isot rahastot, joiden kautta raha voi päätyä tällaisiin ja joiden korjausliikkeet on hitaita, ei ole minua varten. Pyrkimys parempaan ei riitä, jos siitä ehtii seurata samanlaisia asioita kuin Standing Rockissa. Tässä harmitti myös se, että Nordea alkoi selvittää asiaa vasta kansainvälisen painostuksen jälkeen. Minulle ei jäänyt oloa, että voisin luottaa, että pankki aktiivisesti seuraa sijoitusten vastuullisuutta.

Dakota Access Pipeline oli toki fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä projekti, mutta ei uusiutuva energiakaan ole ongelmatonta. Pohjoismainen tuulienergia on ihmisoikeuskysymys, sillä erityisesti Ruotsissa ja Norjassa on viime aikoina rakennettu tuulivoimaa saamelaisten maille, tärkeille porolaitumille. Tämä rikkoo saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana. (tuolla Lumituulella näyttäis olevan asiat kunnossa toistaiseksi) Just tämän tasapainoilun ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten välillä koen kaikista suurimmaksi esteeksi sijoittamisen aloittamisessa. Harva rahasto ottaa huomioon molemmat, ainakaan sellaisella tasolla, johon minä olisin tyytyväinen. Yksittäiset yritykset taas on riskialttiita ja vaatii enemmän vaivaa kuin mitä olen valmis panostamaan.

Odotan innolla tulevia postauksia, ihan mahtavaa, että kirjoitat tästä aiheesta!

VV (Ei varmistettu)

Mä oon aika samoilla linjoilla. Vaikka omat sijoitukseni olisivatkin pieniä, en halua, että rahani tukevat mitään sketchyä paskaa mihin en usko. Kiitos tästä Nordean tapauksen avaamisesta. Olen harkinnut sijoittamista vuosikaudet, mutta vasta nyt tästä vastuullisuus ja eettisyysaspektista puhutaan. Toisaalta onneksi myöhään kuin ei milloinkaan!

Uusiutuvassa energiassakin on haittapuolensa, esimerkiksi Kiina satsaa hirveästi isoon vesivoimaan kehittyvissä maissa (esim Kaakkois-Aasissa) ja vaikka paperilla hiilidioksidipäästöt fossiilista energialähteistä vähenisivätkin, voi todellisuus olla kaadettua sademetsää, valtavat metaanipäästöt, pakkohäädettyjä ihmisiä, häiriintyneet kala- ja sedimenttivirrat, ruokaturvan vaarantuminen alajuoksulla, jne. Siksi pelkkä pyrkimys parempaan ei vielä vakuuta itseäni. Toki on tyhmää olla laittamatta rahojansa minnekään koska rahalla sitä valtaa ja muutosta kuitenkin saa aikaan, ja yksityisen sektorin hyviksiä haluaisin ehdottomasti tukea. Suora osakesijoittaminen olisi varmasti läpinäkyvin ratkaisu, mutta perehtyminen vie aikansa. Aihe on ihan hiton vaikea ja toistaiseksi silti tuntuu, että tyynynalustaktiikka olisi varmaan paras. Pankissa lepuuttamisessakaan ei tosiaan ole järkeä. Toisaalta olen myös pohtinut sijoittamista perustavanlaatuisena tasa-arvokysymyksenä: on tosi absurdia, että me länsimaissa tienaamme enemmän kuin tarvitsemme, koska meillä on varaa säästää ja sijoittaa. Iso osa maailman ihmisistä elää kädestä suuhun, ja me tällä ylimääräisellä rahallamme voimme sitten valita mihin suuntaan heitä tuupimme, ja vielä tienata lisää. Ällöttävää.

Suurkiitos Julia asian kansantajuistamisesta ja tästä postaussarjasta! Jään odottelemaan henkilökohtaista oivallusta siitä mitä hittoa tässä pitäisi tehdä :D

Juliaihminen
Juliaihminen

Tosi kiinnostava esimerkki. Mun mielestä on tosi hienoa, että painostuksella on väliä, ettei eletä enää ihan sellaisessa 1800-luvun meiningissä, että kaikki sallitaan kapitalismin nimissä. Pankki voisi kyllä vielä enemmän seurata aktiivisesti näitä asioita - ja ehkä myös julkisesti uutisoida, kun se painostaa firmaa / aikoo vetää sijoituksiaan pois. Sitten on sekin kysymys, että miksei pankin kaikki sijoitukset ole vastuullisia rahastoja, miksi vain osa on. Ei ole yksinkertaista.

Tuo on ihan totta, että luonto ja ihminen menevät välillä vastakkain, ja näissä päätöksissä pitää ehkä punnita omaa mielipidettä asiasta eniten. Itselleni esimerkiksi menee usein ympäristöasiat ihmisten edelle, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että jonkun tuulimyllypuiston pitäisi olla juuri siinä saamelaisten porolaitumella. 

Mä odotan kanssa seuraavien postauksien kommentteja :D

Sopa (Ei varmistettu)

Hei, kiitos tästä infosta! Mä luulen, että mun on lopetettava rahastosijoittaminen - munkaan etiikka ei kestä tällaista :( tietysti mun olisi pitänyt tiedostaa, että näin se menee, mutta olin vaan naiivi ja innostunut. No more.

Vierailija (Ei varmistettu)

Onko muuten muiden pankkien, esimerkiksi OP:n sijoitustoiminnasta tietoja vastaavista eettisistä ongelmista kuin Nordealla? Mietin parhaillaan pankinvaihtoa, (se tavallinen syy, asuntolaina), ja tällä hetkellä näyttäisi että vaihdan Nordean OP:hen.

Kaa (Ei varmistettu)

Kiitos, kun jaksat ottaa selvää ja jakaa tietoa! Kiinnostaa erityisesti se, mitä Finnwatch on sanonut aiheesta.

Kirjavinkki vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneille: Anna Hyrskeen ym. Vastuullinen sijoittaminen. Törmäsin joskus tähän kirjaan kirjastossa ja vaikka osa asiasta meni aivan yli hilseen, avasi kirja kuitenkin näitä samoja perusasioita kuin mistä sinäkin kirjoitit (ESG, eri sijoitusstrategiat jne.).

Minäkin haluaisin aloittaa sijoittamisen, mutta vastuullisuusnäkökulman pohdiskelu aiheuttaa empimistä. En oikein tiedä, mitkä olisivat minun vastuullisuuskriteerini. En minäkään haluaisi tukea rahoillani mitään paskaa, mutta toisaalta ihan kuluttajanakin kuitenkin tuen koko ajan kaikenlaista paskaa. Toki voin pyrkiä kuluttamaan arvojeni mukaisesti, mutta en voi mitenkään onnistua siinä täydellisesti. Ehkä minun pitäisikin suhtautua sijoittamiseen samaan tapaan kuin kuluttamiseen - eli yrittää vain tehdä parhaani. Vai onko vastuullisuuteen pyrkivä sijoittaminen jollain tapaa huonompi kuin vastuullisuuteen pyrkivä kuluttaminen?

Juliaihminen
Juliaihminen

Musta tämä on äärimmäisen kiinnostava ja tärkeä kysymys: kumpi on vaikuttavampaa, ostaa yrityksen osakkeita jälkimarkkinoilta vai ostaa yrityksen tuotteita - tuotteita ostamallahan tukee yritystä käytännössä suoraan. Usein mietityttääkin, että miski ihmiset pitävät sijoittamista niin epäeettisenä mutta sitten ostavat surutta erinäisten yritysten tuotteita. 

 

hende (Ei varmistettu)

Ekaksikin kiitoksia mielenkiintoisesta postauksesta ja hyvästä käsitteen avauksesta sekä tietopaketista vastuullisen ja eettisen sijoittamisen suhteen! :)

Jäin miettimään tuota kommenttiasi ja kysymystäsi. Eli kumpi tosiaan on vaikuttavampaa, ostaa yrityksen osakkeita kuin tuotteita. Olisi kiinostavaa kuulla aiheesta tutkimustiedon valossa. Äkkiseltään itsellä heräsi kysymys: Miten niin osakkeita ostamalla ei tue yritystä suoraan? Silloinhan ostetaan osaomistus yrityksestä ja saadaan myös osakkeiden määrää vastaavaa äänimäärää tai valta yrityksessä. Toki eroa on piensijoittajalla ja suursijoittajalla - suursijoittaja on varmasti esimerkiksi aktiivisemmin mukana esim. yrityksen hallituksessa ja päätöksenteossa.

Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna voidaan ajatella, että yrityksen tuotteiden ostaminen (esimerkiksi ruoka) voi olla ns. välttämättömyys. Sijoittaminen ei kai sinällään ole välttämätöntä vaan sitä tehdään ylimääräisellä rahalla. Jos sinulla on vähän rahaa, niin mahdollisuudet eettisten tai vastuullisten tuotteiden ostamiseen ovat rajalliset. Voidaan myös kysyä, missä määrin se, millaisia tuotteita yrityset tekevät olisi kuluttajien harteilla. Minusta esimerkiksi Mika Pantzar on tuonut esille sitä, että tehokkainta olisi puuttua lainsaadännöllisni ja pakottavin keinoin yritysten tuotantoprosessien vastuullisuuteen ja eettisyyteen.

Ja vielä tuohon sijoittamiseen: osakemarkkinathan vaikuttavat osakkeiden arvoon ja kun yrityksen osakkeilla on kysyntää, myös yhtiön pääoman arvo kunnossa.

Lopuksi "laajemmasta näkökulmasta" tarkasteltuna ajattelisin, että vastuullinen sijoittaminen ja eettinen sijoittaminen ovat varmaan keinoja vaikuttaa sisältäpäin yritysten muuttumiseen mutta niiden kautta ei ehkä onnistu itse puitteiden muutos tai korjaus. Tarkoitan esimerkiksi sitä, että haastettaisiin käsityksiä yritysten ja yhteiskunnan suhteesta tai laajemmin talouden, kulttuurin ja moraalin suhteista. Kärjistettynä nykyinen "voittoa omistajille" mallihan kannustaa lyhyen aikavälin toimintaan, jossa ei esimerkiksi työntekijöillä tai ympäristökysyyksillä ole niin isoa painoarvoa. Toki yritys voi näihin omilla strategioillaan vaikuttaa, mutta viime kädessä toimitaan tuon toimintalogiikan mukaan. Omistajien "valta" yrityksissähän on myös juridinen kysymys, mistä näkökulmasta sitä voi myös lähteä tarkastelemaan.

Miihk (Ei varmistettu)

Suomalaisella keskiluokalla on kyllä varaa valita mitä ostaa, kuinka paljon ostaa tai, aika usein, ostaako ollenkaan. Tuo "ostaminen on välttämätöntä" argumentti on osuva aika harvoissa tapauksissa.

Sijoittamista on jotenkin helppo pitää pahana ja epäeettisenä. Helpompi kuin vaikka lastenkutsuja, joihin lahjaksi tuodaan pehmoleluja, kesteillä syödään suklaata ja läksiäislahjaksi saa muovikrääsää. Ja siitä tehdään lapsille se uusi normaali jo 2-vuotiaasta lähtien.

Ei kovin kestävällä pohjalla sekään.

hende (Ei varmistettu)

Ostaminen on välttämätöntä kommentti taitaa kyllä nykyään päteä jokaisen kohdalla ellei sitten elä omavaraistaloudessa. Toinen kysymys on se, onko mahdollista ostaa ns. eettisiä tai vastuullisia tuotteita. Se taas voi johtua niin tuotteiden saatavuudesta kuin hinnastakin. Ja mitä tulee keskiluokkaisuuteen, olet varmasti oikeassa siinä, että suomalaisella keskiluokalla on keskimäärin varaa valita. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan ole keskiluokkaisia.
Toiseksi voidaan kysyä, onko tehokasta ja järkevää ajatella, että kuluttaminen voisi muuttua kestävämpään suuntaan vain yksilöiden omantunnon ratkaisujen myötä. Tehokkaampaa olisi olisi ohjata yrityksiä tekemään vastuullisia tuotteita poliittisin ja lainsäädännöllisin keinoin. Toinen nopea tapata ohjata kulutusta on varmasti hintojen nousu.

Mitä tulee sijoittamisen eettisyyteen, sitä voidaan nähdäkseni tarkastella kahdella eri tasolla. Ensiksikin voidaan kysyä, onko nykyinen markkinaliberalistinen/kapitalistinen järjestelmä paras mahdollinen taloudellinen/yhteiskunnallinen järjestelmä. Sen puitteissa voidaan kysyä, onko sijoittamarkkinat perusteltu ja hyvä asia. Toiseksi sijoittamista voidaan tarkastella postauksen tapaan siitä näkökulmasta, mihin rahat oikein laittaa.

Sijoittamisen kohdalla on mielestäni erittäin tärkeää hahmottaa siihen liittyvä valta. Mitä enemmän sijoitat, sitä enemmän sinulla on myös valtaa. Valta liittyy toisaalta sijoittamarkkinoihin (jotka vaikuttavat siihe, mitkä ovat haluttuja sijoituskohteita) ja toisaalta siihen, miten mahdollisesti käytät valtaa yrityksessäsi. Yksinkertaisesti ja kärjistetystä näkökulmastahan sijoittaminen on voiton maksimointia ja sen tavoittelua, että sijoitettu pääoma kasvaisi. Sijoittajan näkökulmasta yrityksen tehtävä voi olla ainoastaan tuottaa voittoa omistajalleen. Se on rikastumista muiden selkänahasta otetulla työllä (tämän nyt voi sanoa pätevän ainakin hikipajojen kohdalla). Ymmärtääkseni tästä näkökulmasta on melko helppoa ymmärtää, miksi sijoittaminen herättää monissa kaiun epäeettisestä toiminnasta.

Mielestäni onkin ehkä vähän turhaa kysyä, kumpi on eettisempää sijoittaminen vai kuluttaminen? Molemmathan kuuluvat samaan systeemiin, jossa sijoittajat tarvitsevat kuluttajia ja toisinpäin. Vaikuttavuuden suhteen väittäisin kuitenkin, että valtaa ja siten vastuuta on enemmän sijoittajilla kuin kuluttajilla. Kuluttajien valta on näennäistä: kuluttajapäätökset voivat vaikuttaa tarjontaan, mutta myös markkinat vaikuttavat siihen, mitä ostetaan.

Mielestäni on hyvä, että keskustellaan vastuullisesta ja eettisestä sijoittamisesta. Sitä kautta keskustelu toivottavasti laajenee myös markkinataloutta ja esimerkiksi sijoittamarkkinoita käsitteleväksi ja myös niiden toimintaperiaatteita kyseenalaistavaksi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos, kiitos, kiitos! Tätä postaus(sarjaa) on odotettu.

Nyt vasta alkaa valkenemaan, miten monitahoinen asia on kyseessä – ja miksi täydellisten sijoituskohteiden löytäminen on niin vaikeaa! On sosiaalinen vastuu, on ympäristövastuu, ja siihen päälle jos vielä ei haluaisi täysin rinnoin tukea kapitalismin perusperiaatteita ja koroilla elämisen mahdollisuutta... huh. Tämä on kuitenkin näkökulma, joka pitäisi varmaan jokaisen sijoittajan ottaa huomioon, siis että haluaako sijoittaa ylimääräiset rahansa saadakseen niille tuottoa, vai haluaako niillä ohjailla maailmaa paremmaksi paikaksi (pienellä tai olemattomalla tuotolla), sillä voi olla vaikea saada molemmat samalla kertaa.

Mutta tuo lopun provo oli kyllä toimiva; ehkä on aika laittaa ne rahat johonkin edes aktiivista strategiaa käyttäen – kun se eettinen strategia tuntuu liiiian vaikealta – kuin antaa pankin käyttää niitä kaiken maailman fossiilisiin polttoaineisiin ja lapsityövoimaan. Kiva, että aiot kirjoittaa myös joukkorahoittamisesta ja muusta pienemmän luokan sijoitustoiminnasta, niistä on varmasti monen kaltaiseni ensikertalaisen helpompi lähteä liikkeelle!

Johj (Ei varmistettu)

Hei! Kiinnostais ihan älyttömästi, mitä mieltä oot sib-rahastoista? tai ylipäätään sibistä toimintatapana?

Juliaihminen
Juliaihminen

Moi! Hyvä kysymys! Mä olen vähäsen niihin perehtynyt ja tsekkaillut noita Sitran SIBejä. Niissä minimisijoitus on ilmeisesti 100 000 euroa, eli ei toimi ihan tällaiselle perus piensijoittajalle, vaan ennemminkin ne on institutionaalisia sijoittajia ja yrityksiä varten. Mutta idea on mielestäni hyvä, ja siistiä, että rahoituksessa kehitetään tällaisia uusia instrumenttejä. Mitä itse ajattelet niistä?

Ja muille tiedoksi: SIB eli Social Impact Bond, on nouseva (vastuullinen) sijoittamistapa. Esimerkiksi Sitra kumppaneineen on lanseeraamassa tulosperusteisia SIB-rahastoja, joihin myös yksityishenkilöt voi sijoittaa. Ideana on, että institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistäviä palveluita ja saavat sijoituksilleen tuottoa, jos hyvinvoinnille asetetut tavoitteet saavutetaan. Suomessa toimii jo esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön lanseeraama Kotouttamisen SIB-rahasto, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa nopeassa aikataulussa. Työn alla on myös lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia edistävä SIB.

 

 

Sijoittaminen tukee markkinataloutta, ja markkinatalous on kaiken pahan alku ja juuri.

Ratkaisu tuleviin ympäristöongelmiin on lisääntymiskielto yhdistettynä köyhyyteen ja paikallisuuteen. Koska sijoittamisen tarkoituksena on kaikkea muuta kuin pysäyttää talous, ei se millään tavalla tehtynä voi olla eettistä.

Jos tahtoo kunnioittaa ihmisoikeuksia, erityisesti tulevien sukupolvien, kannattaa ryhtyä köyhäksi ja mielellään kuolla nuorena. Lapsettomuudesta saa valtavasti lisäpisteitä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kaino toive sijoitusjutusta: Mitä jos elää aika niukasti epäsäännöllisillä tuloilla, mutta välillä sitten taas on enemmän ekstraa? Onko jotakin tapoja kerryttää varallisuutta ja hyödyntää korkoa korolle -efektiä niin, että lykkää aika ajoin tonnin (tai muutama sataa euroa) talteen ja välillä ei mitään?

Vierailija (Ei varmistettu)

Ja siis tämä pienikin rahatoiminta olis kiva tehdä eettisesti!

Juliaihminen
Juliaihminen

Ehdottomasti! Rahastoihin voi hyvin laittaa rahaa ihan silloin kun haluaa. Kuukausisäästöminen sopii sellaisille laiskoille ihmisille, joilla on suht vakituiset tulot. Mutta ihan yhtä hyvin voi sijoittaa silloin tällöin johonkin hyvään rahastoon tai sitten jopa osakkeeseen, jos saa kerralla sijoitukseen yli 500 e rahen. :)

Emmaliina (Ei varmistettu)

Mun ideologiaan taitaa parhaiten sopia se, että vähennän kuluttamisen minimiin ja teen töitä palkkani eteen vain sen verran, ettei sitä jää sijoitettavaksi tai pankkitilillä makuutettavaksi. Samalla kasvatan kulttuurista pääomaa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kuulostaa erinomaiselta! Kulttuurinen pääoma kasvaa saleen myös korkoa korolle :)

Mutta on siis kyllä ihan oikeastikin hyviä sijoituskohteita, joiden avulla voi tukea kestävää kehitystä ja säästää itselleen vaikka vanhuuden turvaa.

Emmaliina (Ei varmistettu)

Ja paljon kiitoksia tästä postauksesta! Sun pitäis saada joku blogipalkinto :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Onko Loudspring yhtiö tuttu? Mainostaa paljon tekemisissään kuinka paljon luonnonvaroja salkkuyhtiöt ovat säästäneet. Omistaa siis osuuksia pienemmistä kasvuvaiheen yrityksistä.

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo! Se vaikuttaa kyllä kiinnostavalta sijoituskohteelta, tosin ehkä melko isoriskiseltä, mutta oon miettinyt, josko sinne laittaisi jotain rahee, koska voihan olla, että joku niiden sijoittamista yrityksistä lähtee upeaan nousukiitoon! :) Ja idea on erinomainen.

Tämä on aivan mielettömän mielenkiintoinen postaussarja, kiitos siitä! Kuten joku tuolla ylempänä sanoikin, tuntuu melkein ryöstöltä lukea tällaisia informaatiopommeja ilmaiseksi, kun tietää kuinka paljon postauksen kirjoittamiseen on saanut kulumaan aikaa.

Koen tällä hetkellä järkyttävää maailmantuskaa aivan kaikesta; muovin typerryttävästä määrästä, ilmastonmuutoksesta ja halpaketjujen globaaleista alihankkijaketjuista, joissa tuotto revitään kehittyvien maiden selkärangasta... Olen karsinut kulutustani aika rankalla kädellä ihan tästä syystä, tarkoittaen, että rahaa jää yli yllättävän paljonkin. Tähän asti olen vain heitellyt rahojani pankkien eri rahastoihin, ja tämän postauksen innoittamana kävin tarkistamassa mihin yrityksiin rahani menevät eikä mennyt kyllä aivan yksiin omien arvojeni kanssa... Odotan siis innolla sarjan seuraavaa osaa! Onko sulla muuten mitään lukuvinkkejä blogien tai kirjojen osalta, jos näitä asioita haluaisi tutkia enemmän?

Mäkin kannattan sulle jotain blogipalkintoa! 

Tämäpä hyvä palsta! =)

Itselläni on enempi tai vähempi aktiivista taustaa sijoittamisesta ja "sijoittamisesta" alkaen Lumituulen perustamisesta. En siihen osallistunut rikastuakseni vaan tukeakseni pioneerityötä ja tavoitetta. Sittemmin olen ostanut sisarusten lapsille sieltä osakkeet esim. 18-vuotislahjoiksi, toki itsekin tuota tuulisähköä käytän.

Suuria summia en ole koskaan pystynyt säästämään, mutta aina olen pistänyt etusijalle rahojeni vaikutukset enkä tuottoa. Pankissa oli joskus joku ympäristömyönteinen rahasto, mutta sekin meni tuohon kateogoriaan pahikset karsittu ulos. Sitten kesällä 2005 törmäsin Merkur-pankin esitteeseen ja laitoin säästöni sinne. Harmillisesti eivät enää taida toimia Suomessa. Nykyään vapaaehtoiseen eläkerahaastoon menevät muutamat sataset avittavat kotimaisia pienyrityksiä ja ilmastotyyppisiä valintoja. Tuohon osallistuminen ei ehkä alunperinkään ollut tarpeellinen veto...

Joskus olen nähnyt kommentin, että paras tapa varautua eläkepäiviin on rahallisen eläkesäästämisen sijaan toimia paremman ympäristön tulevaisuuden puolesta. Sitäkin tulee tehtyä: toiminimeni myy ja asentaa aurinkosähköä sekä pyörittää bussiliikennettä biokaasun voimalla. Tosin tätä varten pitää käydä palkkatöissäkin. Huom. tekstin alussa "sijoittaminen". Toki lehdenjakoakin voi tehdä joko fossiilisella polttoaineella tai sitten varustaa auto käyttämään kotimaista&uusiutuvaa etanolia; taas pääsi siis valinnoillaan vaikuttamaan.

Kysymys: Onko tietoa YEL-vakuuttajien rahankäytöstä? Vaikka putiikkini on vuodesta toiseen tappiollinen, kolkuttelee liikevaihto kuitenkin eläkevakuutuksen ottamisen minimirajaa. En ole saanut aikaan ottaa vakuutusta, koska en ole saanut selvitettyä, että mitä rahani missäkin eläketalossa tekisivät? Aivan summamutikassa en viitsisi. Syksyllä kävin eräällä vakuuttajalla, mutta tällaisiin kysymyksiin heillä ei ollut vastauksia.

Tuuli H (Ei varmistettu)

Kiitos erinomaisesta blogista! Sun juttujen avulla olen innostunut näin 24-vuotiaana ensi kertaa "harrastelemaan" säästämistä ja luulen, että 20 vuotta vanhempi minä kiittää vielä moninkertaisesti! :D

Vastuullinen rahastosijoittaminen kiinnostaa, mutten löytänyt postausta, jossa sitä käsiteltäisiin. Meniköhän vain multa ohi vai jäänkö odottamaan kirjaa, että päästään aiheeseen?

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.