Vastuullinen sijoittaminen: Rahastot

Juliaihminen

Muistatteko kun keväällä kunniakkaasti lupasin tehdä vastuullisen sijoittamisen postaussarjan? Sain ensimmäisen postauksen tehtyä, mutta sitten kiire vei mennessään. Ensimmäisessä postauksessa puhun vastuullisesta sijoittamisesta yleisesti: mitä se on, mitä tarkoittaa ESG, mikä tekee siitä vähän monimutkaista. Lukekaa se, jos ette ole lukeneet!

Tässä postauksessa ajattelin puhua vastuullisista rahastoista. Niitä nimittäin on olemassa, ja niitä tarjotaan koko ajan enemmän. Ideana on, että rahaston sisältämät yritykset toimivat vastuullisesti ja myös parantavat koko ajan toimintaansa ympäristön, työntekijöiden kohtelun ja hallinnon kannalta (puhutaan ns ESG-kriteereistä: environmental, social, governence). Yleensä rahaston sisältämiä yhtiöitä ESG-reitataan, eli niitä arvoidaan näiden kolmen kohdan mukaan.

Aktiiviset ja passiiviset rahastot

Kaikki rahastot (eivät vain vastuulliset) voidaan karkeasti jakaa aktiivisiin ja passiivisiin. Aktiivista rahastoa hallinnoi salkunhoitaja. Hän miettii, mitä ostetaan ja mitä myydään, missä suhteessa tuotteita kannattaa rahastossa olla ja miten tuotto voitaisiin maksimoida. Passiivisissa taas sijoitetaan aika lailla jonkun ennalta määrätyn säännön mukaan, yleensä indeksin mukaan. Esimerkiksi OMXH25-indeksin mukaan sijoittava rahasto sijoittaa 25 Helsingin vaihdetuimpaan yritykseen. Tällöin tuotto on sitä, mitä indeksin yleistuotto on.

Usein puhutaan siitä, että aktiivinen salkunhoitaja harvoin onnistuu voittamaan vuodesta toiseen indeksin. Aktiivisen rahaston hallinnointikulut ovat kuitenkin yleensä paljon korkeammat kuin passiivisen indeksirahaston - ymmärrettävästi. Kyllä siitä pitääkin maksaa, että korkeasti koulutettu ihminen pohdiskelee työkseen sijoituksia ja ottaa niistä vastuun. Ongelma vain on ollut se, että jos aktiiviset eivät sitten kuitenkaan tuota paremmin kuin passiiviset, niin miksi sijoittaa niihin, kun joutuu maksamaan vain korkeampaa hallinnointikulua turhaan. 

Omistamissa passiivisissa rahastoissa hallinnointikulu, eli se prosenttiosuus jonka joudun maksamaan joka vuosi rahaston omistamisesta palkkioksi palveluntarjoajalle, vaihtelee 0 ja 0,3 prosentin välillä. Eli kyse on pienestä summasta. Usein aktiivisissa rahastoissa hallinnointikulu voi olla vaikka 1,5 prosenttia, mikä on jo selvästi isompi. Jos haluatte tietää, miten iso vaikutus kululla on, testatkaa korkoa korolle -laskurilla niin että laitatte 1,5 prosenttia pienemmän tuottosumman laskuriin. Jos vaikka sijoittaa satasen kuussa 25 vuotta 7 prosentin tuotolla tai 5,5 prosentin tuotolla, niin ero on 15 000 euroa. Se on paljon.

Tavallisesti en siis halua, että joudun maksamaan noin paljon palveluntarjoajalleni siitä, että hän hallinnoi sijoituksiani - kun kerran pienemmälläkin kululla pääsee. Mutta. On kuitenkin poikkeus. Olen nimittäin miettinyt paljon näitä vastuullisen rahastosijoittamisen hommia, ja tullut siihen tulokseen, että mikäli salkunhoitajani on valmis näkemään vaivaa ja käyttämään analysointitatojansa siihen, että rahastossa olevat yritykset parantavat toimintaansa ja tätä kautta ehkäisevät ilmastonmuutosta, niin kyllä, silloin olen valmis maksamaan tästä palvelusta.

Passiiviset rahastot vain poissulkevat tai sijoittavat ESG-reittauksen mukaan

Kuten kirjassani mainitsin, on olemassa myös vastuulliseksi määriteltäviä passiivisia ETF-rahastoja, ja näissä kulut ovat pieniä. Sijoitan kahteen tällaiseen. Minulla sattuu olemaan arvo-osuustili Nordnetissä, mutta tämän saman homman voi tehdä minkä tahansa rahasto/osakevälittäjän kautta.  Nordnet on tarjonnut maaliskuusta saakka mahdollisuuden kuukausisäästää kuluttomasti neljään vastuulliseksi määriteltyyn etf-rahastoon (niin että vain itse rahastolle tarvitsee maksaa kuluja, muttei Nordnetille). 

Minäpä otin syyniin yhden tällaisen rahaston. Kirjassani kerron, että rahastonsyynäysproseduuri voi olla piensijoittajalle vaikka tällainen:

1. Kun löydät hyvältä vaikuttavan rahaston, lue sen tuoteseloste: Millä perusteella rahaston salkkuun on valittu kyseiset yritykset? Mikä tekee rahastosta vastuullisen?

2. Katso konepellin alle: Mitä kaikkia yrityksiä ja toimialoja rahasto ylipäätään pitää sisällään? Entä miten rahaston salkunhoitaja tarkkailee rahastossa olevia yrityksiä?

3. Tämän jälkeen voit vielä tehdä niin sanotun pistokokeen ja poimia kyseisestä rahastosta yhden yrityksen. Katso vaikka yrityksen sivuilta sen vastuullisuusraportti: mitä vastuullisuusriskejä kyseinen yritys pitää sisällään?

4. Mieti, täyttääkö rahasto sinun kriteerisi vastuullisuudesta. Jos, niin ala ostaa.

Katsoin näistä ensimmäisen, tällaisen sanahirviön kuin iShares MSCI Europe SRI UCITS ETF. Kiitos tästä nimestä. Kyseessä on siis BlackRock-nimisen yrityksen kokoama rahasto, joka pitää sisällään eurooppalaisia yrityksiä, joiden ESG-luokitus on "yli määritellyn tason". Se, mitä tämä tarkoittaa, on tietenkin vähän epäselvää.

Nyt seuraa tiukkaa tekstiä, bear with me: 

(Tai skipatkaa kaksi seuraavaa kappaletta ja jatkataa sen jälkeen.)

Tämä rahasto kertoo toimivansa niin, että aluksi pois suljetaan yhtiöt, jotka indeksinhoitaja katsoo kiistanalaisten aseiden, siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden, ydinvoiman tai tupakan tuottajiksi tai jotka saavat myyntituloja geneettisesti muunnelluista kasveista (paitsi jos kyseessä on puhtaasti tutkimus- ja kehitystyö) tai jos niiden liiketoimintaan kuuluu seuraavia asioita enemmän kuin indeksinhoitajan määrittelemät kynnysarvot sallivat: alkoholintuotanto, uhkapelit tai niiden tuki, tupakan jakelu ja vähittäiskauppa, siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden jälleenmyynti, ydinvoimateollisuuden alihankinta ja aikuisviihteen tuotanto.

Indeksinhoitaja luokittelee jäljelle jäävät yhtiöt sen perusteella, kuinka hyvin ne pystyvät hallitsemaan ESG-asioihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Luokitus ratkaisee kelpuutetaanko yhtiö mukaan indeksiin. Sellaiset yhtiöt suljetaan pois, joiden toiminta on niin kiistanalaista, että se vaikuttaa niiden liiketoiminnan tai tuotteiden ja palveluiden ESG-uskottavuuteen. Vertailuindeksi pyrkii kattamaan kumulatiivisesti 25 % MSCI Europe Index -indeksin kunkin GICS-toimialaluokituksen sektorin vapaasti vaihdettavasta markkina-arvosta, mikäli kullakin sektorilla on riittävästi kriteerit täyttäviä yhtiöitä. Osatekijät painotetaan vapaasti vaihdettavan markkinapääoman perusteella. Vapaasti vaihdettavalla tarkoitetaan, että vertailuindeksin laskemiseen käytetään vain kansainvälisille sijoittajille saatavilla olevia osakkeita, ei kaikkia yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita. Vapaasti vaihdettava markkinapääoma on yrityksen yhden osakkeen hinta kerrottuna kansainvälisille sijoittajille saatavilla olevien osakkeiden määrällä. 

Summa summarum: rahasto on poissulkenut kaikenlaista skeidaa ulos ja ostaa ok:t ESG-arvosanat saaneita yrityksiä.
 

Etsin BlackRockin sivuilta voi kyseisen rahaston ja "kurkistin rahaston konepellin alle" (milloin musta tuli tämä ihminen, joka käyttää samoja vertauskuvia kuin Turun YTHS:n gynekologi?) ja katsoin, millaista kamaa rahasto pitää sisällään. Suurimmista osuuksista lötyyy Vodafonea, Unileveria, Lorealia... Aika tällaisia perus firmoja, joista ei nyt suoranaisesti voi sanoa, että ne edistäisivät hyviäa asioita maailmassa. Tässä kohdassa sijoittaja jää vähän tyhjän päälle. Mikä tekee vaikkapa Lorealista vastuullisen yrityksen?

No kokeillaan, löytyisikö Lorkun saitilta jotain vastuullisuusraporttia? Tässä vaiheessa minä yllätyin. Googlaamalla "loreal vastuullisuus", löysin tiedon, että Lorkku on rankattu peräti vastuullisimmaksi yritykseksi Newsweekin Green Rankingissa. Jos googlaa "l'oreal sustainability report", löytyy vuodelta 2016 suhteellisen kattava raportti. Ilahduttavaa on, että rapsassa ei vain kehuta, vaan puhutaan myös riskeistä (sivulla 26), joihin kuuluu esimerkiksi eläinten hyvinvointi. 

Mutta no, eipä vielä innostuta Lorealin pyhyydestä. Jos katsoo, mitä riippumaton Finnwatch on kirjoitanut yrityksestä viime aikoina, niin ei ilahduta. Organisaation mukaan Loreal ei mainitse raportissaan riskinä mica-kiilteen käyttämistä, jolla saadaan meikkeihin hehkua. Neljäsosa maailman micasta tulee Koillis-Intiasta, jossa noin 20 000 lapsen arvioideen työskentelevän sadoissa mica-kaivoksissa. Mutta tämä on vain olemassa oleva riski, ei fakta!

No, minä siis sijoitan tuohon ESG-reitattuun passiiviseen rahastoon, sen kulut ovat niin pienet ja se läpäisee oman seulani (näissä jokainen ihan itse voi päättää, mikä läpäisee). Olen sitä mieltä, että mieluummin ostan etf-rahastoa, jonka agenda on sijoittaa ESG-analyysissä menestyneisiin yrityksiin kuin rahastoa, jossa vastuullisuus ei kiinnosta tuon taivaallista. Tämä on kuitenkin signaali sekä yrityksille että rahastojen salkunhoitajille, että sijoittajia kiinnostaa sosiaalinen, ekologinen ja hallinnollinen vastuu. Haluan, että suuret yritykset parantavat toimintaansa ja pyrkivät koko ajan parempaan, ja haluan, että he tietävät, että haluan tätä.

Aktiiviset rahastot pyrkivät aktiiviseen maailman parannukseen

Mietin kuitenkin, että haluaisin tämän lisäksi sijoittaa myös sellaiseen rahastoon, jonka salkunhoitaja pyrkii päätöksillään siihen, että firmat oikeasti petraisivat ja ilmastonmuutosta ehkäistäisiin aktiivisesti. Juttelin Finsifin puheenjohtajan ja S-ryhmän vastuullisen sijottamisen johtajana toimivan Mika Leskisen kanssa, ja hän kertoi, että aktiivisia rahastoja hoidetaan niin, että omistaja äänestää tiettyjen vastuullisten periaatteiden mukaan omistamiensa yhtiöiden yhtiökokouksessa. Okei, tämä rahastonhoitaja itse ei lentele ympäri maailmaa äänestelemässä, vaan hän ostaa tietyltä palveluntarjoajalta a) analyysin siitä, millaisista asioista kokoyksessa päätetään ja b) mitä kannattaisi äänestää ja c) palveluntarjoaja äänestää hänen puolestaan.

Tällaisia aktiivisia teemarahastoja löytyy nykyään miltei joka pankista. Minä en ole perehtynyt niihin vielä kunnolla, ja se onkin seuraava projektini: Löytää aktiivinen rahasto, joka edistää sellaisia arvoja (eli luultavasti joku ympäristöpainotteinen rahasto), joka vastaa omia arvojani. 

Kelasin tutkailla suomalaisten pankkien aktiivisia vastuullisia rahastoja, niitä perustetaan lisää koko ajan - juuri siksi, että sijoittajat ovat alkaneet pitää aiheesta meteliä ja ennen kaikkea: ovat valmiita laittamaan rahaansa niihin.

 

Ja nyt, hyvät ystävät, on torstain podcastsuosituksen aika!

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin vastuullisen sijoittamisen jakso.

Lupaan että se ei ole yhtä puiseva kuin tämä teksti. (Nauhoitettiin se Kaisa Kuritun kanssa iltapäivällä ja molemmat alkoivat olla jo aika iloluontoisella tuulella, eli semmosta öhöhöhöhö-läppää on luvassa.) 

Kirjoitin Yle Oppimiseen aiheesta myös selventävän jutun, jossa vielä käydään kädestä pitäen, miten voi löytää vastuullisia osake- tai rahastosijoituksia. 

Ja vielä muistutus:

Pidän tänä iltana Insta Liven vastuullisesta sijoittamisesta omalla ig-tililläni (Juliaihminen), eli saa kysyä ennakkoon kaikenmoista!

 

Mimmosiin rahastoihin te sijoitatte? Jos jollakulla on vinkata jotain hyvää aktiivista rahastoa, niin kertokaa!

 

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin aiemmat jaksot:

Sijoittamisen ABC

Näin säästät vuodessa 3000 euroa ja 1500 kiloa kasvihuonepäästöjä

Näin et jää tappiolle parisuhteessa

Haluaisitko olla tyytyväisempi palkkaasi?

 
 

Lue myös:

Vastuullisen sijoittamisen perushommia

Miltä tuntuu, kun sijoitukset menevät miinukselle?

Sijoitusstrategiani on laiskuus

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

Kommentit

MiW (Ei varmistettu)

Aika kiinnostava tuo BlackRockin määrittelemä 'eettisyys'. Ydinvoima ei käy, mutta öljy- ja hiiliteollisuus ovat ok? Alkoholintuotanto, eli siis jos joku laadukas samppanjatuottaja laittaisi osakkeita myyntiin, niin se ei täytä näitä kriteerejä? Aikuisviihde: ei myöskään eettisesti tuotettua ja palkattua aikuisviihdettä? Kuulostaa hyvin... amerikkalaiselta listaukselta :D Kuten aiemminkin kirjoitit, nämä eivät missään nimessä ole mustavalkoisia asioita, mutta vaikuttaa siltä, että rahastojen eettisyyden määrittely on osittain myös kulttuurisidonnaista. BlackRockin edellyttämät asiat eivät ehkä niinkään ole eettisiä, vaan moraalisia, mikä ei ole sama asia.

Juliaihminen
Juliaihminen

Paha sanoa, että voiko hiilivoimaa käyttävä yritys olla kuinka korkealla noissa ESG-kriteereissä. Tästä asiasta olisi kiinnostava tietää enemmän. Esimerkiksi Suomessa tyyliin OP ja käsittääkseni moni muu on sulkenut hiilivoimayhtiöt pois vastuullisista rahastoistaan.

Ja tuota alkoholia olen aina ihmetellyt: miksi se nyt niin pitäisi pois sulkea tuolta listalta? :D Okei, alkoholin haitat joo, mutta kyllä esimerkiksi hiilituotanto on isossa mittakaavassa paljon huonompi. Ydinvoima on asia, johon en vain saa millään päätettyä kantaani, niin hankala homma.

MiW (Ei varmistettu)

Energiantuotanto on kyllä vaikea määritellä eettiseksi, koska monet firmat tuottavat eri tavoilla sähköä. Ts. se ei tee yrityksestä eettistä sähköntuottajaa, että tuulivoiman osuutta kasvatetaan, mikäli mukana on yhä hiili, öljy tai vaikka turve. Sikäli oma salkunhoitaja voisi olla hyvä, että olisi joku, jolle voisi esittää omia spekulointejaan! Mua kiinnostaisi myös tietää elektroniikan, autoteollisuuden ja lääketeollisuuden eettisyydestä tarkemmin. Toisaalta, kuinka tuottoisaa se nyt sitten taas olisi, jos sijoittaisi vain biodynaamisiin puutarhoihin ja kotimaiseen puolukkaan. Tarkoitan, että niin kauan kuin sijoituksistaan haluaa oikeasti saada tuottoa, onko mitään mahdollisuutta saada edes 80% eettistä rahastoa vielä moneen vuoteen?

Juliaihminen
Juliaihminen

Täytyy muuten vielä sanoa, että eettisyys ja vastuullisuus on kaksi eri asiaa, ja puhun tässä enemmän nimenomaan vastuullisuudesta. Eettisyys on enemmän semmosta oman moraalin seuraamista, vastuullisuus taas sitä, että yritys toimii vastuullisesti. Mutta siis sijoittaja tarvitsee itselleen jonkinlaisen eettisen ohjeistuksen päähänsä, jotta voi tehdä päätöksiä helposti. Se, että jos koko yrityksen bisneslogiikka on vaikkapa kertakäyttövaateteollisuus (tai siis sellainen, että käytetään t-paitaa 10 kertaa ja heitetään mäkeen), niin vaikka se kuinka miettisi työntekijöitään tai hankkisi luomupuuvillaa, niin onko se sitten kuitenkaan vastuullista?

Tässä mielessä osakepoiminta on helpompaa: en vaikka sijoita suorissa osakkeissa tällaisiin firmoihin, mutta niitä tupsahtelee helposti noissa rahastoissa vastaan, koska täyttävät ESG-kriteeristön. TOISAALTA: jos joku iso pankki vaikka omistaa kyseistä firmaa, se voi mennä vaikuttamaan kyseisen firman yhtiökokoukseen ja äänestää siellä isoissa päätöksissä vastuullisempaan suuntaan. Nämä on vaikeita.

Ja energiayhtiöt: energiaa tarttetaan joka tapauksessa, that is fou shou. Neste on esimerkiksi rankattu maailman toiseksi vastuullisimmaksi yhtiöksi, ne muun muassa satsaavat koko ajan uusituviin energioihin. Samaan aikaan liikevaihtoa tulee öljystä. Ja sitten voi miettiä mittakaavaa: kumpi on parempi, että valtava firma petraa toimintaa vai että pikkufirma tuottaa puhdasta energiaa? Valtavan firman petrauksella on suurempi vaikutus planeettaan. 

MiW (Ei varmistettu)

Totta tuo vastuullisuus / eettisyys erottelu, minkä teit! Eettisyys on toki niin paljon laajempi kokonaisuus, että on selkeämpää puhua vastuullisuudesta. Mua huolestuttaa viherpesun kaltaiset ilmiöt, jotka ovat yleistyneet vastuullisuudesta puhumisen myötä. Esimerkiksi 'sertifikaatit', joita yritykset valvovat loppupeleissä itse jne. Kysyin omalta rahastohenkilöltäni taannoin, että onko täällä mukana yrityksiä, jotka osallistuvat asevientiin. Hän meni pois raiteiltaan ja änkytti jotain, että no en mä kyllä usko, ei kai meillä sellaisia olisi. Jaahas. Ilmeisesti monet eivät oikeasti piittaa niin kauan kuin tulee tuottoa.

Tohtori S.
Punainen vaate

Kiitos tästä kattavasta postauksesta! Faktaa ja asiaa pöytään, me like! Mulla on ollut omassa pankissa miniomistus rahastossa siitä lähtien, kun olin yli 10v sitten ko. pankin rahastoyhtiössä kesäduunissa ja kiinnostuin sijoittamisesta. Tuolloin Venäjän taloudessa meni lujaa ja niin myös ko. maan sijoituksiin keskittyvällä rahastolla. Mutta kappas, kun alas tultiinkin sitten rytinällä. No, noviisi oppii kantapään kautta. Tuo omistus mulla on nykyään lähinnä siksi, etten ole jaksanut myydä pois. Huono ajatus muutenkin sijoittaa pankin oman rahastoyhtiön kautta, kun hallinnointikulut ovat korkeat, mutta tuolloin ei ollut mitään Nordnetiä (ainakaan mun tietoisuudessa). Sittemmin olen hajauttanut pakkaa ja vastuullinen sijoittaminen kiinnostaa. Tässä kohtaa tulee kuitenkin iso MUTTA. Välillä asiaa sivusilmällä seuraavasta maallikosta vaikuttaa, että koko pankki- ja rahoitusala on ihan läpimätä. Lorkku ei menis mun seulan läpi, jos olen itselleni rehellinen, mutta sen lisäksi on isoja rakenteellisia ongelmia. Miten vastuullista sijoittaminen voi ylipäänsä olla, jos rahoista vastaavat laitokset huseeraavat osan ajastaan kyseenalaisissa projekteissa? Että paljonko auttaa, jos laitoksen valikoimassa on seassa muutama vastuullisempi rahasto? Danske on rikostutkinnan piirissä rahanpesuoperaatioistaan Virossa, Nordea jäi kiinni Panaman papereiden yhteydessä ja monen muun kohdalla skeptinen mieleni on vähän sillä fiiliksellä, että niilläkin on varmaan jotain vilunkipeliä meneillään, mutta eivät vain vielä ole jääneet kiinni. Briteissä asuessani mulle markkinoitiin ihan pokkana offshore-sijoittamista (eli Britannian veronkierron yms. mahdollistavia sinänsä laillisia mutta omasta mielestäni varsin kyseenalaisia rahoitusinstrumentteja).

Sitten kuitenkin tuntuisi typerältä jättäytyä kokonaan sijoitushommien ulkopuolelle, koska oman eläkkeen riittävyys huolettaa. Olen kuitenkin vähän skeptinen sen suhteen, miten nopeasti läpimädältä vaikuttava ala voi muuttua ns. alhaalta ylöspäin -strategialla, eli sillä että ihmiset ilmaisevat haluavansa vastuullisia sijoitusinstrumentteja. (Vähän sama fiilis on ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä pelkällä kuluttaja-aktivismilla: ei toimi). Valvonnan pitäisi olla selvästi tiukempaa, mutta tämä on kv ongelma, koska isot laitokset voivat aina käyttää Sveitsiä tai Brittilää tiettyjen salassapitoa vaativien asioiden hoitamiseen. Jenkkilän sotkuista puhumattakaan.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kuulostaa siltä, että sulle toimisi suorat osakesijoitukset paremmin, koska niissä pystyy niin selvästi valkkaamaan, mihin itse haluaa roponsa laittaa. Itse harrastan molempia.

En pidä esim Lorealia suurena saatanana, käytän myös heidän kosmetiikkaansa. Tämä on musta myös aina tosi kiinnostava pohdinto, että jos tukee rahallisesti firmaa (=ostaa tuotteita) niin miten se eroaa siitä että omistaa sen osakkeita (=sijoittaa siihen). 

Yritän tehdä suht vastuullisia kulutusvalintoja, mutta en esimerkiksi lue sellaisten yritysten vastuuraportteja, joiden tuotteita ostan. Tässä mielessä suhtaudun sijoittamiseen vähän kriittisemmin kuin ostamiseen. 

Mutta joo, musta on erinomaista, että tästä aiheesta voidaan keskustella ilman, että aletaan moralisoida muiden päätöksiä, koska siitä ei sinällään ole kauheasti hyötyä. 

SaaraCecilia

Ahahahaha, vanha kunnon herra P ja kurkkaus konepellin alle. Pidin hänestä kovasti, mutta suorasukainen tyyli taisi jakaa opiskelijoita aika paljon ja moni meni yksityiselle gynelle sen takia..

Asiaan. Tämä vastuullinen sijoittaminen kiinnostaa paljon ja siirsin vähän aikaa sitten Nordnetissä ETF-säästämiseni juuri "vastuullisiin" ETF-rahastoihin, vaikka jonkin asteiseksi pettymyksekseni huomasin itsekin sen, että Unilever yms. firmat ne sielläkin olivat osa salkkua. Nordealta huomasin markkinoitavan Ilmasto ja ympäristö -rahastoa (https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/ilmasto-ja-ymparisto-rahasto.html), joka kiinnostaa, vaikka en pystynyt noista suurimmista osakeomistuksista löytämään yhtään mullistavaa firmaa.

Periaatteessa toivoisin, että voisin maksaa jollekin siitä, että etsivät oikeasti kehityskelpoisia start up -yrityksiä / pienempiä firmoja, joilla on tarjota vähähiilisempiä vaihtoehtoja nykyiselle elämäntyylille. Yritän tässä miettiä, että mitä ne olisivat ja mieleen tulee lähinnä firmat, jotka panostavat jakamistalouden helpottamiseen (asioiden vuokraamisen halpeneminen), asioiden korjaamisen halpenemiseen (tähän ei tosin auttane kuin verohelpotus suutareille, räätäleille, elektorniikka-asentajille) ja esimerkiksi muoville vaihtoehdon kehittämiseen. Viimeisessä suomalaiset paperijätit taitaa olla jo täydellä tohinalla mukana, mutta en sitten tiedä, että onko se metsien hakkuu muovin korvaamiseksi kauhean hyvästä. Kuulostaa ihan maailmanlopun manaamiselta tää mun kirjoittelu :D. Ehkä voisi kiinnostaa joku vastuullinen vaatetoimija myös, sillä vaatteita on kuitenkin aika ajoin ostettava ja olisi hyvä, jos vastuullisesti tuotetut olisivat vähän halvempia, niin niihin olisi varaa "kaikilla". Uskoisin, että mikäli nämä firmat olisivat vähän isompia, saataisiin kulujakin hieman alemmas, vaikka silti noudattettaisiin meikäläisten tasoon verrattavaa ympäristö- ja työlainsäädäntöä.

Tämmöstä vaihtoehtoa olen kanssa miettiny kuin Trine: https://www.jointrine.com/. Ilmeisesti ruotsalainen firma, jonka kautta voi sijoittaa hankkeisiin, joissa korvataan Afrikassa energialähteitä aurinkovoimalla. Jos hanke menestyy, saa sijoitukselleen ihan hyvän tuoton ja jos ei, niin sitten se oli hyväntekeväisyyttä.

Lahjotan nykyisin Kivan kautta mikrolainoihin: https://www.kiva.org/. Periaatteessahan tää ei tosin oo lahjoittamista, kun lainansaajat maksavat lähes aina lainat takaisin, mutta itse ainakin olen säätänyt sen niin, että takaisin maksetut lainat menevät uusjakoon seuraavalle. Olen rahoittanut kaikenlaisia pikkuhankkeita ympäri palloa ja tällä tavalla toivottavasti vaikuttanut ihmisten elämään.

Mutta niin, toivoisin oikeasti, että tommoinen asioiden korjaamisen veroale löytäisi tiensä hallitusohjelmaan! Kotitalousvähennyksellä tämä tietysti hoituu, jos sitä osaa hakea ja tarvitsee palveluita yli 100€:n edestä vuodessa, mutta lähtökohtaisesti pienempi ALV olisi parempi keino hoitaa asia. Samalla kasvaisi työllisyys ja ympäristö kiittäisi. Puhuttiin tuossa juuri ystävien kanssa, että suutari/räätälit kaipaisivat pientä kasvojen kohotusta, sillä etenkin suutarit ovat usein vähän nuhjuisia paikkoja eikä hintoja ole missään nähtävillä.

SaaraCecilia

Jaa, eipä sovellu kotitalousvähennys tuollaiseen. Se koskee vaan kotona tehtyä työtä...

Juliaihminen
Juliaihminen

Olen laittanut Trinen kautta rahaa menemään, mutta en ehkä pidä sitä ihan samanlaisena pitkäaikaisena sijoittamisena kuin vaikka pörssiosakkeita: joukkolainoissa on se ongelma, että se raha palautetaan, ei voi jättää muhimaan :) Itselläni on tapana kylvää rahaa vähän sinne sun tänne, sitä jää jäljelle, kun ei juuri osta mitään tavaraa.

Toinen vaihtoehto on tukea tällaisia yksittäisiä firmoja, kuten vaikka olen puhunut Lumituulen debentuurilainasta. Tämä on ihan oikeasti tuottavaa toimintaa ja uskon tuulivoimaan itse kovasti. Joukon voiman kautta ajattelin laittaa jossain vaiheessa kanssa jotain, mutta siinä on sama ongelma kuin joukkolainoissa ylipäänsä. Sijoitusmielessä usein riski on korkeammalla kuin tuotto-odotus, joskin olen ihan valmis myäs tinkimään tuotosta, jos kohde on mielestäni oikeasti hyvä.

Nuo verokikkailut on hankala homma: Yleensä veroalet menevät aina hintoihin aika nopeasti. Toisaalta ehkä voisi olla ihan hyväkin, että tietyillä asioilla olisi helpompi tienata, kuten vaikka suutarina. VATT:n tutkijat ovat sitä mieltä, että veroalet vain sekottavat pakkaa, eivätkä toimi kuten pitäisi. En osaa sanoa omaa mielipidettäni täysin, mutta kyllä Suomessa on aika kummallisia alv-hommmia. Miksi journalismin alv on 0 ja bloggaamisen alv 24? No, se on oma keskustelunsa.

Ja oma keskustelunsa on myös haittavero, joka on tosiaan tasavero, eli pienituloisemmilla on sitten vain varaa ostaa tuotetta x vähemmän. Mutta silti olen muutamissa asioissa haittaveron kannalla. Kyllähän tupakointikin on vähentynyt tosi paljon, ja sen verotus taas kasvanut. 

akkkk (Ei varmistettu)

Moi Julia! Kiitos blogista. Saaracecialialla oli edellä hyviä edes hieman syvällisiä pohdintoja tähän sijoitusaiheeseen liittyen!
Mun täytyy myöntää, etten kerta kaikkiaan ymmärrä miten sijoittamalla vaurastuminen (=jatkuvan kasvun ideologiaan perustuvan talousjärjestelmän tukeminen) voisi pelastaa tai edes helpottaa meitä jatkuvilta ympäristökatastrofeilta, päinvastoin se ideologiahan ne on aiheuttanutkin? Ymmärrän että esim. se, että sijoittamalla keräisi itselleen vaikkapa puolen miljoonan omaisuuden (= jotta omat kulutusmahdollisuudet ovat turvattu jatkossakin), on varmasti päihdyttävä ajatus, mutta ei siitä pääse yli eikä ympäri että se vain tuhoaa luontoa eikä pelasta sitä. Kyllähän noita vastuullisuusraportteja lukemalla saa itsensä varmasti USKOMAAN siihen että ”kaikki järjestyy ja tässähän juuri tätä luontoa suojellaan”, mutta ei se taida oikeasti toimia niin. Todella ristiriitaista että monet ovat huolissaan ympäristön tilasta ja samalla kiinnostuneita sijoittamalla vaurastumisesta. Kyllähän se olisi ihana tilanne, että voisi vain sijoittaa rahaa ja samalla vaurastua ja jopa suojella luontoa! Mutta vaikuttaa siltä, että sijoittamalla käytännössä mihin tahansa perusyritykseen sitä luontoa tulee ainoastaan tuhonneeksi (pl. ehkä jotkin tuollaiset ratkaisut joita saaracecilia mainosti, mutta niissä tuotot eivät ehkä ole sellaisia, että voisi varmasti vaurastua). Toisin sanoen halusin vain pohtia, että luulisin että sijoittamisella vaurastuminen ja luonnon ei-tuhoaminen eivät ole mahdollista toteuttaa yhtä aikaa vaikka se toki mukavaa olisikin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mikäli pidät rahojasi pankissa, osallistut tähän hommaan joka tapauksessa, halusit tai et. Et siis käytännössä voi päästä jatkuvan kasvun ideologiasta eroon,. Joko sinä sijoitat rahasi tai pankki sijoittaa rahasi.

Mikäli sijoitat rahasi sellaisiin yrityksiin, joiden strategiaan kuuluu vastuullisen liiketoiminnan lisääminen, voit edes ohjata sitä, millaisia vaikutuksia rahoillasi on.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kyynisyys on moraalitonta, kuten vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme sanoi lokakuun Imagessa. Hän sanoo myös:

"Yksi ideaali olisi, että ympäristövaikutukset voitaisiin kytkeä irti talouskasvusta, mutta sellaista ei ole saatu aikaiseksi. Monet vannovat tämän ideaalin nimeen, mutta ei sellaisesta ole näyttöä eikä todisteita siitä, että niin tulisi tapahtumaan." (Kannattaa lukea koko juttu, mielestäni Halmella on hyviä pointteja.)

On kaikenlaisia ideaaleja, mutta itseäni kiinnostaa enemmän realismi ja asioihin vaikuttaminen. Passiivivinen laissez faire -meininki ei vain oikein toimi, parempi nostaa näitä asioita esiin kuin irtisanoutua koko hommasta - koska ei tästä oikein voi irtisanoutua. Paljon vaivalloisempaa kuin olla sijoittamatta on pyrkiä etsimään oikeasti vastuullisia sijoituskohteita. En sano, että nuo mainitsemani rahastot ovat välttämättä niitä, mutta uskon että vaikkapa suorilla osakeostoilla se on ihan mahdollista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Jos paheksuu sijoittamisella vaurastumista, niin eikös silloin kannata paheksua myös eläkkeiden nostamista? Eihän eläkeyhtiötkään taio eläkkeitä tyhjästä, vaan nimenomaan sijoittamalla hankkivat tuottoja, joilla maksavat mummojen ja pappojen eläkkeet.

Sivuhuomiona se, että nimenomaan huoli eläkkeiden riittävyydestä taitaa nykyään olla monen nuoren ihmisen syy sijoittaa. Pitäisikö valtion harkita vapaaehtoista lisäeläkemaksua niille, jotka haluavat tulevaisuudessa hieman korkeampaa eläkettä, mutta joilta sijoittaminen ei syystä tai toisesta (esim. pelko mokaamisesta) onnistu? Tuntuisi fiksulta, että sinänsä toimivaa eläkemaksujärjestelmää voitaisiin hyödyntää myös lisäeläkkeiden järjestämiseen.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ruotsin mallissahan käsittääkseni on käytännössä pakko itse sijoittaa osa eläkkeistä. Ja niin nihkeältä kuin se tuntuu, niin itsellä on fiilis, että kyllä täällä Suomessakin käytännössä, kun katsoo syntyvyysennusteita ja miettii vähän matikkaa. Olen yrittäjä ja maksan ihan kunnon YEL:iä, mutta sen lisäksi tuntuu että on pakkko sijoittaa tulevaisuutta varten.

Viime aikoina eläkeyhtiöt ovat onneksi alkaneet ottaa vastuullisuutta sijoitusstrategioihin. Ollaan vielä kaukana täydellisesti, mutta se, että siellä on töissä erikseen "vastuullisen sijoittamisen analyytikoita" on hyvä asia.

Anniliiini (Ei varmistettu)

Mä olen ”laiskana selvittäjänä” valinnut OP:n puhdas vesi-rahaston, otsikko täyttää mun kriteerit

Vierailija (Ei varmistettu)

Katselin vähän tuon op:n vesirahaston ”konepellin alle” ja siinähän on yrityksiä, jotka yksityistävät vettä. Eli jos aikaisemmin kunta on tarjonnut veden, niin nyt esim. American water works hallinnoi vettä. Seurauksena on ollut monista paikoissa puhtaan veden kallistuminen ja sen saamisen huonontuminen. Tämä siksi, että yrityksen on tuotettava voittoa, ei tarjottava vettä halvalla. +siinä oli aika korkeat hallinnointikulut :D

Googlailin yrityksen nimen+ critic

Vierailija (Ei varmistettu)

Tää on pahinta painajaista, kuin viimeisellä rajalla, puhtaan veden yksityistämisen jälkeen ei tule enää mitään(ihmismäistä)!!! Siksi koetan parhaani mukaan boikotoida Nestlea... :'(((

toinen valtsikalainen (Ei varmistettu)

Hei sun esitys SijoitusInvestissä oli yks parhaista jonka näin! Oli tosi hyvä, kun käytit niin paljon konkreettisia esimerkkejä.

Kommentoi