Vauva lähtee ihmisten ilmoille

Juliaihminen

Eilen, kahden viikon ja neljän päivän kunniakkaassa iässä vauva poistui koto-Hermannista hurvittelemaan kylille!

Ensin hän suuntasi kohti Kallion houkutuksia. Hän onnistui välttämään lukuisten baarien kutsun ja suuntasi ystävänsä Paulan luo bataattikeitolle ja pullalle. Paula viihdytti häntä lukemalla Kuinkas sitten kävikään -kirjaa, ja välillä vauva katseli ikkunasta orastavaa kevättä.

Paulalla on kyky tehdä kaikesta kotoisaa.

Vauva pyrkii pukeutumaan äitinsä kanssa mätsääviin vaatteisiin.

Mutta ei tässä vielä kaikki! Vaikka vauva oli ajatellut etukäteen, että tämä olisi riittämiin, niin ei, hän päätti laittaa ranttaliksi ja vastasi myöntävästi ehdotukseen lähteä vielä Ateneumiin katsomaan Japanomania-näyttelyä. Ja kyllähän nyt kahden viikon iässä Kuttuutikodin kasvatusta pitää laajentaa museoihin. Mutta silti: mitä överiä hulluttelua!

Monissa eri museoissa työskennellyt Paula osasi neuvoa, että Atskiin pääsee vauvan kulkupelillä takakautta hissillä. Ja hissillä päästiin myös ylinpään kerrokseen katsomaan Akseli Gallen-Kallelaa, Pekka Halosta ja Helene Schjerfbeckiä verrattuna japanilaisiin töihin. Näyttely oli hieno ja kiinnostavasti kuratoitu: kun aiemmin näitä teoksia on katsonut vain suurina suomalaisina kansallisuuden tunteen nostattajina, olikin hauska ähäkutti-fiilis huomata, miten paljon vaikutteita nämäkin taiteilijat ovat ottaneet Japanista.

Vauvan äiti kyllä vähän mietti, että missä täällä on kaikki hentai. (Etenkin Gallen-Kallelan tekemä.)

Tässä sitä vain mennään Helsingin keskustassa vaunujen kanssa niin kuin ei mitään. Tai no, kyllä tuo valinta laittaa saappaat vaikka kadut on ihan kuivat, on jotain.

Lopulta vauvalle tuli nälkä, mutta kuinka ollakaan, näyttelytilassa oli erinomainen hiljainen huone, jonne vauva pääsi ruokailemaan. Ja härregyyd, jopa vaihdattamaan vaippansa! (Etukäteen olen linjannut jossain tiukkapipoisuuden tunnossani, etten vaihtelisi tuon vaippaa muualla kuin vessassa. Mutta no, jos ei oo tullut kakkosta, niin miksi tehdä asioista vaikeita?!)

Kun vauva oli saanut tarpeeksi ison taideannoksen, hän prutkutteli ratikalla kotiin.

 

Päivään mahtui monia ensimmäisiä kertoja:

- Matka bussilla

- Matka ratikalla

- Kyläily

- Ensimmäinen lastenkirja (tähän mennessä vauva on saanut kuulla vain Economistia ja Hesaria)

- Taidenäyttely

- Helsingin keskusta

- Julki-imetys

- Julkivaipanvaihto!

 

Tulevaisuudessa vauva voi viedä jonkun kivan tyypin treffeille Atskiin ja kertoa, että täällä olen heilunut niin sanotusti munasillani. Kahden viikon kunniakkaassa iässä.

 

ps. Tämä oli mulle todella voimaannuttava kokemus. Ensimmäinen kerta poissa kotoa vauvan kanssa on hilppasen kuumottava, mutta mun isosiskon ja Paula-ystävän mahtavalla tuella ja tsempillä se meni täysin omalla painollaan. Ihanaa, maailma on taas vähän avoimempi mulle ja vauvalle!

 

 

Kommentit

possumunkki (Ei varmistettu)

Ihanaa että meni noin hyvin! Muistan kuinka mua jännitti pikku-Koon kanssa ensimmäinen ratikkamatka niin helevetisti, bussilla en tainnut uskaltaa ajaa kaksin kuin vasta kun poju oli 3 kk tai jotain... Oot tosi reipas! Heh, naurattaa tuo, kuinka hän voi kehuskella munastelleensa atskissa :D

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo! Tuntuu, että ihan kaikki on niin paljon helpompaa, kun on luotettavia aikuisia mukana (itse en koe olevani luotettava aikuinen). Tulee semmonen olo, että tämähän on ihan busines as usual eikä mitään extrememenoa. 

Anjuska
Ripaus elämäämme

Hyvä sä! Siitä se lähtee :) Vauvan kanssa ensimmäinen ulkoilukerta ulkomaailmassa, eritoten kaupoilla, kahviloissa yms, on hyvin jännittävää, mutta jostain on aina alotettava :) Ja hyvinhän tuo reissu kuullosti menneen! 

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo! Onneksi ei ole mitään megapakkasia ja kevät on tuloillaan, niin tämä harjoittelu voi olla jopa ihan mukavaa :) Ja just kun tietää, että muutkin on siihen pystyneet, niin kyllä minäkin!

Siitä se ns. normaali lähtee :)

Juliaihminen
Juliaihminen

Nimenomaan :) Baby steps, kuten sanotaan.

A.-K. (Ei varmistettu)

Wau, uskalsitte paljon heti kerralla! Ihanaa, että meni hyvin. :)

Hienosti meni! Itsehän pidän täysin extremenä et täältä sairaalasta ihanien hoitajien luota pitäis joskus poistua!

Juliaihminen
Juliaihminen

Eikä!! Onnea tuhannesti! <3 Oonkin ajatellut, miten teillä menee siellä. 

Huh, tuolloin sairaalassa ajatus vauvan kanssa kaupungille lähdöstä tuntui niiiin kaukaiselta. Ja niin vain se hetki aika piankin tuli. Mutta nyt paljon voimia sulle ekoihin päiviin, ne on hurjia ja ihania, aika hulluja kaiken kaikkiaan. :)

Vau mikä vauva!

Ensimmäisen vauvan kohdalla se tais olla jotain kaks kuukautta, kun lähdin ensimmäisen kerran bussilla kaupunkiin. Matka n. 2km. Kuumottelin stockan leveillä käytävillä ja menin vaan paikkoihin, joissa oli liukuovet. Olin kyllä kulkenut vauvan kanssa muuten, mutta se BUSSI, yksin maailmassa, mitä jos se itkee tai pitää syödä eikä mahu mihinkään invavessaan ja kaikki tuijottaa.

Toinen vauva oli pariviikkonen, kun pakkasin sen ja isosiskon tavaroineen autoon, huruttelin niiden kanssa ideaparkiin ja pyörittiin siellä shoppailemassa ja syömässä. Ei ihan yhtä iso kynnys :D ja moneen bussiinkin ehdin siihen mennessä juokseen rattaiden ja kantorepun kanssa, ainoo jännitys oli muistinko ottaa omat tavarat (esim takin tai avaimet, nooh..) mukaan.

Teillä näytti olevan hyvä reissu :) sä vaikutat kyllä muutenkin tosi rennolta ja hyväntuuliselta vauvan kanssa!

Kommentoi