Vauva mökkeilee

maakunnat.jpg

maakunnat3.jpg

maakunnat4.jpg

maakunnat5.jpg

maakunnat6.jpg

maakunnat7.jpg

maakunnat8.jpg

maakunnat11.jpg

Suomi- road trip jatkui Hartolasta Vehmersalmelle, Tikin suvun mökille. Se on mulle semmonen onnelan tyyssija, täydellinen paikka rentoutumiselle.

Meille on Tikin kanssa kahdeksan vuoden yhdessä olon aikana muodostunut tietyt perinteet, mitä mökillä tehdään: Haetaan Tikin isältä sen kasvattamia perunoita ja järvestä nostamaa kuhaa. Ostetaan suuri määrä grillattavia asioita. Käydään Vehmersalmen kirjastossa lainaamassa pinot kesälukemista. (Tämän takia mulla on Kuopion seudun kirjastokortti ympäri vuoden lompakossa.) Saunotaan aamuisin (aamusauna on hienointa luksusta, mitä elämä voi tarjota). Tiki juoksee cooperin testin paikallisella hiekkakentällä, minä kannustan emännän elkein kentän laidalla. (Tämän jälkeen Tiki myhäilee tohkeissaan upeaa tulostaan.) Lueskellaan laiturilla kirjoja, molskahdetaan veteen kun aurinko lämmittää ihon liian kuumaksi, kuivutaan auringossa ja käydään vedessä uudelleen. Tehdään kaupan halvimmilla lagereilla sokkotesti ja päätetään, mikä on paras ölperi (muistaakseni mun suosikki oli Pirkka-olut). Kuunnellaan radiosta Ylen ykköstä. Juodaan punaviiniä. Illalla käydään soutelemassa.

Viime vuonna kaikessa tässä oli mukana sellainen ihana tunne tulevasta muutoksesta, kutkuttavasta uudesta. Tämä on viimeinen kesä, kun me ollaan täällä kahdestaan, ajateltiin. Oltiin jopa vähän haikeita siitä, että luultavasti joudutaan luopumaan monista hyvistä mökkiperinteistä. Voiko mökkeilystä nauttia enää samalla tavalla ja pystyykö lomalla aidosti rentoutumaan?

Kun saavuttiin Alpun kanssa mökille, tuntui, kun tässä välissä ei mitään vuotta olisikaan ollut. Paitsi että nyt meitä tosiaan oli kolme. Aika monet perinteiset jutut jäivät tänä vuonna väliin, ei käyty kirjastossa, soutelemassa tai hiekkakentällä juoksemassa oksennus kurkussa. Ei makoiltu laiturilla auringossa. Oli kuitenkin ihan älyttömän kivaa! Luin monta sataa sivua kirjaa (imetyksen ja lukemisen yhdistäminen on äityislomani paras keksintö). Uitiin ja tehtiin omiamme Alpun päikkärien aikana. Välillä sovittiin, että nyt toinen hoitaa vauvaa 15 minuuttia ja seuraavaksi toinen leikkii sen kanssa 15 minuuttia. Näin molemmat sai välillä vähän omaa aikaaTehtiin jopa pienimuotoinen bulkki-apojen oluenmaistelutesti (mä tykkäsin Olvin apasta enemmän, Tiki taas Koffin).

Ennen kaikkea oli kivaa hengailla kolmestaan. Luettiin Alpulle Mauri Kunnasta, grillailtiin yhdessä ja käytiin metsässä kävelyllä. Kannettiin aamulla vauvan kylpyamme saunan keskilauteille, Alppu hihkui riemusta, kun se pääsi läträämään antaumuksellisesti. Seurattiin Alpun kääntyilyprojektin määrätietoista etenemistä. Vauvan kanssa mökkeily on erilaista, mutta juuri tällä hetkellä sanoisin, että se on jopa aiempaa hauskempaa. Vauva laittaa elämään hetkessä. Tämä on mulle ja Tikille tervettä, sillä Tiki muistelee usein menneitä ja mä taas suunnittelen tulevaisuutta; keksin juuri mökillä aina omituisimmat uudet ideat elämääni. (Tosin nytkin mä aloin googailla, että missä Helsingissä voisi aikuiskouluttautua sähköputkimieheksi.)

Alppu istuu meidän mökkiperinteisiin mainiosti. Ja mä veikkaan, että nyt meille muodostuu uusia hauskoja perinteitä. (Ehkä jo ensi vuonna Alppu voittaa isänsä cooperin testissä?)

 

 

Kommentit (5)
  1. Ihana mökkilife teillä ollut! Se on hauskaa huomata kuinka paljon asiat ovat muuttuneet siitä, kun hommat hoidettiin vaan kahden aikuisen voimin. Mutta loppujen lopuksi kaikki sujuu silti todella hyvin ja edelleenkin elämästä voi nauttia! JA näin lopuksi täytyy kyllä tykätä tosta Tikin cooperin testi perinteestä haha!

  2. Ihana teksti! Ihanaa mökkielämää teillä, oli silloin ja on nyt. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

Instagram did not return a 200.