Viisi keinoani tehdä joulusta helppo

Juliaihminen

Kaupallinen yhteistyö: Food Market Herkku

Viikon päästä on jouluaatto! Ihanaa! Tämän vuoden joulusta tekee erityisen se, että me vietämme sitä ensimmäistä kertaa oman perheen kesken kotona Hermannissa. Koska syksy on ollut järjetöntä hurlumheitä, haluan tehdä joulusta mahdollisimman helpon. Toisaalta samaan aikaan halajan sellaista ihanaa Fanny & Alexander -henkistä yltäkylläistä ja juhlallista tunnelmaa, mutta onneksi voin saada molemmat!

Tässä on suunnitelmani joulua varten.

1. Jaamme vastuut.

Taas kerran iloitsen siitä, että asun siskoni Sofian kanssa samassa rakennuksessa. Sovittiin, että Sofia, Sampo ja heidän tyttärensä tulevat meille jouluaattoaamuna riisipuurolle ja glögille. Sitten käydään taloyhtiön saunassa, Paavalin kirkossa ja illalla me taas vuorostamme menemme Sofian ja Sampon luo jouluillalliselle.

Joulumenut suunnitellaan, ostetaan ja tehdään yhdessä, joten kenellekään ei tule liikaa vastuuta (eikä kukaan pääse jakamaan syyllisyyden lahjaa toisille).

2. Kokkaamme sitä mitä osaamme ja ostamme valmiina sitä mitä emme jaksa kokata.

Tähän mennessä suunnitelma on se, että aamulla keitämme ison kattilan riisipuuroa ja jotain törkeän hyvää glögiä. Illan lista on fancympi:

Täydellisesti paahdettu kana (Jamie Oliverin reseptillä)

Olemme nykyään aika lailla kasvissyöjiä, mutta jouluna juhlan kunniaksi valmistetaan lihaa. Löydettiin Herkusta vapaana kasvanutta kanaa, ja valmistetaan näitä kaksi kappaletta.

Ruusukaalilisuketta (Chokochilin reseptillä)

Ruusukaali on tämän vuoden trendiruoka, ja me otamme siitä kaiken irti.

Suolatut perunat (kiitos jälleen, Jamie Oliver)

Valmiit laatikot: ainakin porkkanaa ja perunaa, mielellään myös lanttua

Olen hullu joululaatikkofani, mutta en tänä jouluna en ehdi tai jaksa tehdä laatikoita itse. Onneksi Herkussa on ihania valmislaatikoita, joita tiskillä tapaamani rouva kehui taivaallisiksi. Jos niihin lisää vähän kermaa vielä ennen uuniin menemistä, niin avot, ihan kuin olisi itse tehnyt.

Sitten kaikkea ihanaa lisuketta, kuten:

- dijonsinappi

- silli

- juustot, pähkinät

- joululimppu

- premium-pikkuleivät

- piparit, joulutortut

- luultavatsi jokin ihana valmiskakku

- suklaa, marsipaani

3. Rajoitamme lahjojen ostamista.

Sovittiin, että aikuiset eivät osta tänä jouluna lahjoja toisilleen. Olen hankkinut muutamia aineettomia lahjoja (kaikki netistä), mutta suurimmaksi osaksi sovittiin, että tänä jouluna ei vaihdella tavaraa keskenämme.

Lapsillekin on luvassa melko maltillisesti paketteja. Tuntuu suorastaan hauskalta, että minulla on valta totuttaa lapsi (ainakin vielä tämän ikäisenä) mihin tahansa pakettimäärään, ja vaikka piilottaa osa paketeista, jos niikseen tulee.

4. Fiilistelemme etukäteen.

Olemme Sofian kanssa lähettäneet whatsapissa kuvia, reseptejä ja tietenkin jouluun sopiva voimabiisejä jo viikkokausia. Kun kerran aletaan ensimmäistä joulua viettää Hermannissa, niin soittolistojen on oltava kunnossa ja tunnelman korkealla. 

Ja toisaalta, saa myös alisuorittaa: Olin pitkään haaveillut, että nyt hankitaan vihdoin kuusi kotiin, mutta nyt näyttää siltä, ettei Tikin kanssa sittenkään saada aikaiseksi. Onneksi Sofia ja Sampo saavat, joten Alppu pääsee joka tapauksessa joulukuusen vaikutuspiiriin.

5. Antaudumme nautinnoille. 

Kun työajat ovat joustavat, kaupassa voi käydä silloin, kun ei ole ruuhkaa. Kävimme äsken, eli nyt maanantaiaamuna Food Market Herkussa fiilistelemässä ja ostelemassa ensimmäiset joulutarvikkeet. Laatikot, leivät ja kana haetaan perjanatina, kun saadaan auto äidiltä lainaan. Oltiin päätetty etukäteen, että nyt saa antuatua kaikenlaisille nautinnoille, kuten minttuhyytelölle (sellaiselle, jota oli Jurassic Parkin tyrannosaurus rex -kohtauksessa), premium-pikkuleiville (ei mille tahansa satunnaisille kekseille) ja sekä karkealle että siloisalle sinapille (we are going with our wild selves!). Herkku on tällaiseen nautiskeluun oikea joulun paratiisi, sieltä löytyy ihan kaikki, mitä ihminen voi sielunsa jouluistamiseksi halajata.

Harkitsin myös sitä, että tekisin erillisen tilauksen etukäteen, mutta sitten päätimme mennä itse shoppailemaan, koska siitä tulee niin hyvä joulufiilis - kun sitä ei tarvitse tehdä ruuhkassa! 

Tämä on kuitenkin hyvä +1 vinkki:

Jos ruuhkashoppailu ryydyttää, niin Food Market Herkusta pystyy vielä tänään tekemään netissä erillisen tilauksen niin, että valmiiksi kerätyt ostokset voi käydä vain hakemassa 20.-24.12. välisenä aikana Herkusta. Tällöin välttää esimerkiksi kalatiskin jonotusmaratonin, mikäli ei pääse ostostelemaan muutoin kuin ruuhkahuippuna.

Elämässä joutuu ressaamaan niin monista jutuista, että joulusta en vain halua kantaa yhtään huolta. Samaan aikaan haluan kuitenkin, että joulussa on kunnon juhlan tuntua. 

 

Millä keinoilla vähennätte joulustressiä?

 

Kuvat: Eläydyin ehtoisan emännän rooliin!

Lue myös:

Food Market Herkku on avattu

 

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

 

Kommentit

Londra (Ei varmistettu)

Mä pysyttelen läpi vuoden väleissä sukulaisten kanssa niin että voin odottaa saavani kutsun jouluksi. Tai oikeastaan pyrin siihen, että välit on niin hyvät, ettei tarvii edes odottaa kutsua, vai voi vaan ilmoittaa olevansa tulossa. :)

Juliaihminen
Juliaihminen

Tämä on täydellinen suunnitelma. <3

annepa (Ei varmistettu)

Mulla ei oo joulustressiä. Jouluaattona menemme äitini luokse, sinne tulee myös siskoni. Teemme kukin talous osamme ruuasta ja se mikä viemisistämme jää syömättä, tuodaan kotiin, että joulumässäilyä voidaan jatkaa vielä parina seuraavana päivänä. Teen sellaisia ruokia, joita syödään harvoin ja onneksi ne on helppoja. Siis joku porkkanalaatikko: keitä riisipuuro, keitä porkkanat, muussaa porkkanat, sekoita, laita uuniin, siemaile viiniä sillä aikaa kun laatikko valmistuu. Tai riimiliha: hiero fileen pintaan mausteita ja konjakkia, seisota jääkaapissa vuorokausi (voit siemailla viiniä, mutta se on tosiaan vuorokauden siellä jääkaapissa), jäädytä (voit jälleen siemailla viiniä jos sitä vielä on jäljellä), leikkaa jäätyneestä lihasta ohuita siivuja.
Joulusiivousta ei tehdä, tehdään viikkosiivous. Kuusta ei hankita, mutta harkitsin, että jos satun kuusimyyjän kanssa puheisiin, pyydän ylijäämäoksia ja laitan maljakkoon. Lahjoja hankitaan vähän ja ne on hankittu jo aikaa sitten.
Haluan kyllä juhlia ja syödä ihania juhlaruokia, mutta joulustressi on käsityksenäkin jotenkin absurdi. Ymmärrän kyllä, että ihmiset kokevat sitä, mutta en ymmärrä miksi siihen suostutaan. Kukaa vaatii järjestämään joulua niin, että siitä tulee stressi? Luulen, että monessa tapauksessa se on stressaaja itse.

Juliaihminen
Juliaihminen

Oot kyllä oikeassa siinä, että vaikka minä olen helposti vähän semmonen joulustressaaja, niin ei silti pidä olettaa, että kaikki muut olisivat! 

Mä olen aina ollut tällaisissa vaan vähän semmonen, että täydellistä pitää olla, ja siksi vähän alkaa stressata. Etenkin joinain vuosina, kun olen hankkinut neljälle vanhemmalle, kuudelle sisarukselle, neljälle isovanhemmalle, aviomiehelle ja joukolle kavereita joululahjoja, stressi on oikeasti käynyt aika tiukaksi. 

Eli stressaamattomalle joululle kaikki kunnia!

annepa (Ei varmistettu)

Katopa ko olin ykssilmänen. Jos mulla ois isompi suku, varmaan minäkin stressaisin lahjoista. Tietysti sitä haluaa rakkaitaan muistaa ja siitä voi vähän stressatakin. Mun on hyvin vaikea keksiä lahjoja, joten monesti vien lahjottavan vähän parempaan ravintolaan syömään. Kerran (kauan ennen ilmastoahdistusta) maksoin siskolleni kaukomatkan ja sanoin, että tässä on sitten kolmen vuoden joulu- ja synttärilahjat, käykö? Hänelle kävi. Pyrin siihen, että kuuntelen ihmisten puheita pitkin vuotta tai katselen esimerkiksi mitä mieheni lapset tarvivat. Eihän se aina onnistu, mutta kun onnistuu, niin olen hyvin tyytyväinen. Esimerkiksi tänä vuonna ostin heti juhannuksen jälkeen kahdelle vanhimmalle lapselle lahjat, kun tuli sopivat vastaan.

Ootko raskaana? :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Julia ehkä itse halutessaan kertoisi tai saattaisi olla kertomatta. tätä asiaa on tökeröä kysyä, aina.

Vierailija (Ei varmistettu)

Voi luoja että näitä kommentteja tarvitsee nähdä vielä 2018. Täysin tuntematta Juliaa kommentoin vain, että raskausutelut (varsinkin vieraille - kuten nyt vaikka bloggaajille, mutta myös tutuille!) on to-del-la asiattomia ja turhia.

Vierailija (Ei varmistettu)

On ihan selvästi. Ihanaa &lt;3

Maharauha (Ei varmistettu)
Vierailija (Ei varmistettu)

Julkinen työ - elämä on valintoja :)

Vierailija (Ei varmistettu)

on se! aiemmassa postauksessa marraskuulta oli alkoholiton olut, ei kukaan sellaista kuraa huvikseen joisi :)

Nöf (Ei varmistettu)

Tuohan selittää myös, miksi ruokalistalla ei ole joulun olennaisinta herkkua: graavilohta!!!

Vierailija (Ei varmistettu)

Olin juuri tulossa kiinnittämään huomionne tähän samaan asiaan! Käsityöoluiden ja kalaherkkujen puute on silmiinpistävää. Kas näin lukijat ratkaisevat yhteisvoimin joulun suurimman arvoituksen :)

Facepalm (Ei varmistettu)

Ja kas näin feministisen blogin kommenttikentässä naisen keho on jälkeen yhteistä omaisuutta, huraa teille juorokellot.

Vierailija (Ei varmistettu)

Bloggaaja on itse valinnut näin julkisen ammatin. Ei raskausuteluilla ole mitään tekemistä feminismin kanssa :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Eikä tällä spekuloinnilla käytöstapojen kanssa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Periaatteessa utelut on omastakin mielestä vähän noloja kun taustoja ei ikinä voi tietää, mutta rehellisesti sanoen ajattelin kuvat nähtyäni ihan samaa, Julia on normaalisti niin hoikkanen. Ja toisaalta, jos asiaa oikeasti haluaisi salata, kuvien rajaus on omissa käsissä. Mutta tosiaan, olisin jättänyt kyllä pohdiskelut omaan mieleen enkä rynnännyt kyselemään. :D

Vierailija (Ei varmistettu)

No otit kuitenkin osaa tähän keskusteluun :D jos olisit oikeasti jättänyt asian omaan mieleen, et olisi kommentoinut mitään.

Vierailija (Ei varmistettu)

Feminismi liittyy likeisesti sekä julkisuuteen että raskauteen. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Höpsistä. Feminismillä ja feministeillä on paikkansa mutta valitettavasti uskottavuutta syö se, että näitä asioita sotketaan aivan kaikkiin sellaisiinkin asiohin, joihin ne eivät kuulu. Bloggaaja on julkisuuden henkilö, joka on kirjoittanut avoimesti aiemmasta raskaudestaan viikko viikolta ja muutenkin perheeseen ja lasten haluamiseen liittyvistä ajatuksistaan. Näin ollen on aivan luonnollista, että lukija - nähdessään bloggaajan itsensä julkaiseman kuvan itsestään - kiinnittää huomiota pyöristyneeseen vatsaan. Bloggaajan ei tarvitsisi julkaista itsestään minkäänlaisia kuvia tai ylipäätään kirjoittaa näistä asioista :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä on ihan samaa logiikkaa kuin että älä mene minihameessa puistoon tai sinut voidaan raiskata. Että mitäs menit!

Ei ole ok kommentoida toisen ulkonäön pyöristymistä missään olosuhteissa, ei vaikka ammatti olisi tasavallan presidentti.

Vierailija (Ei varmistettu)

Itse asiaan kantaa ottamatta, tässä ei todellakaan ole sama logiikka :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Ja perustelusi on?

Vierailija (Ei varmistettu)

Toivotan ihmiset tervetulleeksi vuoteen 2018 (ja pian vuoteen 2019):

IHMISELTÄ EI IKINÄ KYSYTÄ, ONKO HÄN RASKAANA!

Etiketti tässä asiassa on päivänselvä. Okei, jos olet apteekissa töissä tai lääkäri, niin kysymys on ok, mutta eipä tule juuri muita tilanteita mieleen, jossa tällainen utelu olisi ok.

Vierailija (Ei varmistettu)

Nyt kyllä oikeasti tekisi mieli kirota. Siis teille poliiseille jotka Julian pyytämättä pidätte edelleen yllä koko asiaa, joka olisi myös voitu vaieta kuoliaaksi. Ihme kasvatusta ja ojennusta asiasta joka ei mitenkään edes kuulu teille! Ok, joku teki ajattelemattomasti ja kysyi typeriä, mutta mitä hiivattia on nämä yhä jatkuvat itsetyytyväiset hymistelyt ja heristelyt. Ei ollenkaan Julian tyylistä, eli en edes usko hänen olevan tästä vartiokaartista iloinen. Hän jos kuka on ERITTÄIN pätevä hoitelemaan asian itse, älyllä ja huumorillaan. &lt;3

Vierailija (Ei varmistettu)

Juu, minulta taas kysyttiin tällä viikolla, olenko raskaana.

Syksy on ollut täynnä huolta ja stressiä, ja en ole ehtinyt harrastaa oikein liikuntaa, mutta syödä senkin edestä. Teki mieli vastata, että todella ole raskaana, mutta kiitos tiedosta, että sinäkin huomaat, että olen tässä vähän lihonut.

Itse olen sitä mieltä, että naisen kehon katseleminen sillä silmällä ei ole feministinen teko ja toisen vartalon kommentoiminen (etenkin jos se tulee puolitutulta tai tuntemattomalta) on vain ja ainoastaan tökeröä, usein myös loukkaavaa. Siinä mielessä nämä asiat liittyvät todella vahvasti toisiinsa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Facepalm itsellesi, koeta sinä laittaa asia sille kuuluvaan kokokuokkaan, äläkä tee siitä jättikokoista kun se ei sitä ole. :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Anopin valmiiseen jouluun! Lapsi on 2,5-v ainokainen ja jos emme lähtisi mihinkään jouluksi, olisi joulu sitä samaa leikittämistä ja viihdyttämistä kuin elämä koko ajan muutenkin.:D Joten, joulumieli tulee tänä vuonna siitä, että matkaamme pois kotoa jouluksi ja lähisukulaiset saavat nauttia meidän lapsen seurasta (se varmaan tuo heille joulumieltä, kun muita lapsia ei suvussa ole) ja me puolestaan saamme maata sohvalla, syödä suklaata ja lukea kirjoja eikä lapsi tod.näk.muistakaan vanhempiaan kun saa jakamattoman mummon, tätien ja setien huomion!

En tiedä, koska ihmeessä jaksan itse tehdä joulun ja viettää sen lasta viihdyttäen.:O Tämä mummolameininki on liian helppoa ja win-win-win.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ihanaa! <3

Mekin mennään luultavasti joulupäivänä isäni luo, ja anopilla käydään ennen aattoa. Viihdytysjoukot on taattuja! Oma äitini on tänä jouluna reissussa, joten päätettiin viettää ensimmäinen kotijoulu nyt. Meillä tuo naapurin serkkutyttö onneksi viihdyttää jo Alppua niin hyvin, että se on omiaan poistamaan stressiä.

iidis
Varpain jaloin

Meille tulee sukulaisia kylään jokaisena päivänä jouluaatosta Tapaniin aina päiväksi kerrallaan. En ole vielä miettinyt ruokia, mutta ehkä tänään kirjoitan paperille suunnitelmat. Se on varmaa, ettei mitään kovin perinteisiä jouluruokia tulla pöydässä näkemään, koska kenelläkään meistä ei ole niihin suuria intohimoja ja vieraatkin voivat niitä syödä jossain muualla kuin juuri sinä päivänä kunnkäyvät meillä.

Stressiä en suostu tästä ottamaan. Kaikki vieraat tietää, että en ole sellaista hääräilevää emäntätyyppiä :)

Kommentoi